Kuntien talous tiukkenee vielä vuonna 2027

Kuntien talouden tila pysyy päivitettyjen ennusteiden mukaan tiukkana myös tulevaisuudessa. Erityisen haastavia ajankohtia ovat kevään kuntatalousohjelman mukaan tämä ja ensi vuosi, joina kuntien ja kuntayhtymien tilikauden tulos painuu nollaan. Investointimenot huomioiden kuntatalouden rahoituksellinen tasapaino on vajoamassa reilun miljardin euron alijäämään. Heikkojen näkymien taustalla vaikuttavat muun muassa hidas talouskasvu, laajentuneet tehtävät sekä sote-siirron toteuttamiseen liittyvät määräaikaiset valtionosuuksien takaisinperinnät. Valtiovarainministeriö arvioi, että kuntatalouden näkymät vahvistuvat vuodesta 2028 lähtien, kun valtionosuuksien takaisinperinnät päättyvät. 

Jo viime vuonna kuntatalouden tunnusluvut heikkenivät rajusti, mutta poikkeukselliset myyntituotot nostivat tilikauden tuloksen kuitenkin kohtuulliselle tasolle: 740 miljoonaan euroon. Sen sijaan toiminnan ja investointien rahavirta painui investointien vuoksi 780 miljoonaa euroa miinukselle. Velkaa Manner-Suomen kunnissa oli viime vuonna keskimäärin noin 3 600 euroa per asukas. Velkaantuminen vaihtelee kunnittain voimakkaasti nollan ja noin 14 000 euron välillä. Euromääräisesti suurimmat velkamäärät kasaantuivat suuriin kaupunkeihin. Manner-Suomen kuntakonsernien lainakanta nousi viime vuonna 7 602 euroon per asukas.

Talouskasvulla ja verokertymillä suuri merkitys kunnille

Kuntien käyttötuloista noin 55 prosenttia muodostuu verotuloista. Sen vuoksi talouskasvulla ja sen synnyttämillä verokertymillä on kunnille huomattavan iso merkitys. Vaikka viime viikkoina uutisvirrassa on vilahtanut aiempaa useammin positiivisia talousuutisia niin kevään suhdanne-ennusteet ovat vielä varovaisia Hormuzinsalmelta aiheutuneiden hintapaineiden vuoksi. Näkymä on kuitenkin kohenemassa. Valtiovarainministeriön suhdanne-ennusteen mukaan bruttokansantuote kasvaa vuosina 2027–2030 keskimäärin 1,5 prosentin vauhtia, mutta työllisyys lisääntyy vaimeasti ja työttömyys pysyy korkealla tasolla. 

Kuntatalouden kehitysarviossa kuntien vero- ja rahoitustuottojen kasvu on tulevina vuosina varsin ripeää, mutta toimintatuotot, joita kertyy kuntien talouteen vuosittain yli 7 miljardien euron edestä, junnaavat lähes paikoillaan. Yksi toimintatuottojen hitaaseen kehitykseen vaikuttava syy on kuntien laaja ja heikosti tuottava kiinteistökanta. Valtionapuja kuntatalouteen ohjataan tulevina vuosina vajaat 5 miljardia euroa. Mitä todennäköisemmin valtionosuuksiin kohdistuu myös tulevina vuosina lukuisia nopealla aikataululla tehtäviä perustemuutoksia. Kokonaisuutena kuntien tulot kasvavat lähivuosina hitaahkosti: noin 2,5 prosentin keskimääräistä vauhtia. 

Kuntien menopaineita kasvattavat työttömyysetuuksien lisääntyneet rahoitusvastuut, yleistä palkkatason nousua korkeammat palkkaratkaisut sekä kasvukeskuksien investointipaineet. Menopaineista huolimatta kuntien toimintamenojen kasvuvauhdin, keskimäärin noin 2,3 prosenttia, ennakoidaan noudattelevan hyvin läheisesti kuntien tulojen muutosta, sillä lapsimäärän väheneminen ja kuntien omat sopeutustoimet hillitsevät toimintamenojen kasvua. Kuntatyönantajien henkilöstösäästökyselyn mukaan kunnat ja kuntayhtymät pyrkivät kuluvana vuonna sopeuttamaan henkilöstömenojaan noin 147 milj. eurolla. Kuntaliiton kevään Talousbarometrin mukaan sopeuttamisen tarve koettiin huomattavana tai kohtalaisena noin 80 prosentissa kuntia. 

Kuntien tiukentuva talous kiteytyykin kehitysarvion tarkemmassa tarkastelussa lähinnä kuntien investointimenojen nopeaan kasvuun sekä tulojen ja menojen epätasapainoon jo lähtötilanteessa. Tilanteet vaihtelevat kunnittain voimakkaasti. Valtiovarainministeriön painelaskelman mukaan toiminnan ja investointien rahavirta on asukaskohtaisesti tarkasteltuna ensi vuonna heikoimmillaan 100 000–300 000 sekä 20 000–40 000 asukkaan kuntakokoryhmissä. Taloudellisesti heikoimmat kunnat ovat kuitenkin alle 5000 asukkaan kuntia. Ilman uudistumiskykyä kriisikuntamenettelyyn nousevien kuntien määrä moninkertaistuu tulevina vuosina. 

Valtiovarainministeriön julkisen talouden ennusteen mukaan valtion ja paikallishallinnon yhteenlaskettu rahoitusasema eli nettoluotonotto yltää 19 miljardiin euroon vuonna 2030. Valtion osuus alijäämästä on noin 17 miljardia euroa ja kuntahallinnon vajaat 1 miljardi euroa. Valtion alijäämä ja velkaantuminen ovat heikentyneet ennuste toisensa perään. 

Euroopan unionin neuvosto asetti Suomen liiallisen alijäämän menettelyyn tammikuussa 2026. Samalla neuvosto antoi Suomelle suosituksen erittäin tiukasta julkisen talouden liikkumavarasta vuosina 2026–2028. Tästä huolimatta kevään kehysriihen uudet päätökset heikentävät julkista taloutta ensi vuonna noin 880 miljoonalla eurolla, kun taas julkista taloutta vahvistavat lisäpäätökset arvioitiin vaikutuksiltaan vuoden 2027 tasossa vain noin 300 miljoonan euron suuruisiksi. Julkista taloutta heikentää tulevina vuosina myös yhteisöverokannan reipas keventäminen. Valtakunnantason poliittinen päätöksentekokulttuuri ei ole sisäistänyt velkajarrun vaatimuksia.

Uuden hallituskauden alla moni asia on kunta-valtio-suhteen osalta vielä epäselvää. Selvää on kuitenkin se, että kuntien talous pysyy tiukkana, eikä tilanne helpota vielä ensi vuonna mahdollisen talouskasvun käynnistyessä. Selvää on myös se, että kuntakentälle ei ole jaossa sen jälkeenkään valtiolta lisärahaa. Pikemminkin edessä on paljon ennalta-arvaamattomia muutoksia. Mahdolliset talousongelmansa kuntien on selvitettävä nyt itse. Ydintehtäviin keskittyminen, karsiminen ja uudistuminen ovat kunnat toiminnan tukiranka tulevina vuosina. 

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2030 (PDF, 15 sivua)