Ammatillinen koulutus – alihyödynnetty väylä korkeakouluun

Tutkinnon suorittaminen on aina juhlistamisen arvoista – onnea kaikille ammatillisen tutkinnon suorittaneille ja ylioppilaille! Samalla se on myös uuden alku. Suomessa on kaksi toisen asteen koulutuspolkua, joilla on kummallakin oma tärkeä tehtävänsä: ammatillinen koulutus rakentaa vahvan osaamisen työelämään sekä valmiudet ja kelpoisuuden jatkaa opintoja korkeakoulussa, kun taas lukio tarjoaa laaja-alaisen yleissivistyksen ja valtaväylän korkeakouluun.  

Työelämän nopeat muutokset edellyttävät jatkuvaa osaamisen kehittämistä. Ammatillinen koulutus tarjoaa tähän vahvan perustan, ja yhä useampi korkeakouluopiskelija onkin taustaltaan ammatillisen tutkinnon suorittanut. Tarve koulutustason nostolle on selvä: Suomessa korkeakoulutettujen nuorten osuus jää OECD-maiden keskiarvon alle, ja laajasti jaettuna tavoitteena on nostaa korkeakoulutettujen määrää. Tämä ei onnistu ilman, että entistä useampi ammatillisen koulutuksen suorittanut jatkaa korkeakouluun – joko suoraan tai työelämän kautta.  

Monenlaisia polkuja pitkin ammatillisesta korkeakouluihin 

Polkuja korkeakouluun on jo paljon. Ammatillisen tutkinnon aikana voi vahvistaa korkeakouluvalmiuksia yhteisillä tutkinnon osilla yli pakollisen 35 osaamispisteen. Lisäksi ammattiin opiskelevilla on mahdollisuus suorittaa lukio-opintoja tai ylioppilastutkinto eli ns. yhdistelmätutkinto jo opintojen aikana. Tämä yhdistelmä on haastava, mutta tarjoaa erityisen vahvat valmiudet niin työelämään kuin korkeakouluopintoihin. 

Ikäluokkien pienenemisen myötä on entistä tärkeämpää tarkastella koulutuksen vaikuttavuutta ja sitä, miten toisen asteen koulutusta tuotetaan tehokkaasti ja saavutettavasti. On huolehdittava molempien koulutusmuotojen elinvoimaisuudesta ja vahvistettava järjestäjien välistä yhteistyötä sekä toimivia käytännön ratkaisuja. 

Eri puolilla Suomea on kehitetty väyläopintoja, joissa ammattiin opiskeleva voi suorittaa korkeakouluopintoja jo tutkinnon aikana ja sisällyttää ne osaksi opintojaan. Väyläopinnot mahdollistavat erillisen hakeutumisen korkeakouluun erillishaussa ja voivat lyhentää korkeakoulututkinnon suorittamisaikaa. Ammatillista polkua korkeakouluun edenneet ovat haluttua työvoimaa. 

Haasteena on kuitenkin väylien hajanaisuus: käytännöt vaihtelevat eri ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen välillä, ja kokonaisuus voi olla opiskelijalle vaikeasti hahmotettava. Tarvitaan kansallisesti yhtenäisiä ratkaisuja ja vieläkin tiiviimpää yhteistyötä koulutusasteiden välillä, jotta kaikille taataan aidosti yhdenvertaiset mahdollisuudet suorittaa väyläopintoja ja edetä korkeakouluun. 

Tarvitaan kannustusta ja arvostuksen lisäämistä ammattiin opiskeleville nuorille 

Viimeisimmän nuorisobarometrin mukaan 80 prosenttia nuorista sanoi tavoittelevansa korkeakoulututkintoa. Luku on rohkaiseva ja ilahduttava! Meidän on yhteiskunnassa tehtävä toimia nuorten tavoitteiden saavuttamisen tukemiseksi. Ammatillisen koulutuksen osalta se edellyttää koulutuksen arvostuksen vahvistamista sekä tutkinnon tuottaman osaamisen tunnistamista nykyistä paremmin myös jatko-opinnoissa.   

Ammattiosaamisen merkitys näkyi upealla tavalla viime viikon Taitaja2026-tapahtumassa, joka toimi valtakunnallisena ammatillisen osaamisen näyttämönä ja toi esiin ammattiosaamisen laajuuden sekä tiiviin työelämäyhteistyön. Tapahtuma konkretisoi sen, kuinka korkeatasoista ja monipuolista ammatillinen osaaminen Suomessa on. Samalla se avasi kisaajille konkreettisia jatkopolkuja: kisamenestys voi mahdollistaa suoran siirtymän peräti 13 ammattikorkeakouluun.  

Ammatillisessa koulutuksessa entistä tärkeämpää kehittää strategisia kumppanuuksia 

Korkeakouluyhteistyön vahvistaminen ja väyläopintojen kehittäminen on yksi keskeisistä ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen yhteistyömuodoista. Tärkeitä ovat myös esimerkiksi työnantajiin, työllisyysalueisiin, lukiokoulutuksen järjestäjiin ja hyvinvointialueisiin rakennettavat yhteistyömallit.  

Kuntaliitto käynnisti vuoden 2024 alusta kolmevuotisen verkostohankkeen yhdessä FCG:n kanssa, jonka tarkoituksena on tukea kuntien omistajaohjausta, luoda strategisia kumppanuuksia sekä vahvistaa ammatillisen koulutuksen merkitystä alueellisissa ekosysteemeissä etenkin työllisyyden ja elinvoiman vahvistamisen osalta. Sivistassa alkoi keväällä 2025 kaksivuotinen ammatillisen koulutuksen kehittämishanke, jossa edistetään ammatillisen tutkinnon suorittaneiden siirtymiä korkeakouluun, vahvistetaan koulutuksen järjestäjien välistä yhteistyötä sekä vahvistetaan työnantajayhteistyötä. 

Molemmissa hankkeissa on noussut esiin hyvin samankaltaisia teemoja kuten vahva tarve edistää kaikkien ammatillisen koulutuksen järjestäjien keskinäistä yhteistyötä sekä yhteistyötä eri koulutusmuotojen välillä. Eri yhteiskunnan toimijoiden tulisi tunnistaa paremmin, mitä tämän päivän ammatillinen koulutus on ja miten kumppanuus hyödyttää ja kannattaa – oli kyse kunnista, yrityksistä tai muista organisaatioista.  

Kuntaliitto edustaa kuntaomisteisia koulutuksen järjestäjiä ja Sivista yksityisiä koulutuksen järjestäjiä, kattaen yhdessä lähes koko järjestäjäverkon. Lisää Kuntaliiton hankkeesta täällä ja Sivistan hankkeesta täällä.  

Emma Holsti ja Sari Aarnio

Emma Holsti Kuntaliiton projektipäällikkö ja Sari Aarnio on Sivistan ETEKA-hankkeen projektipäällikkö.