Tieto toimenpiteiksi – lasten ja nuorten hyvinvointia tiedolla johtamalla (2026–2028)
Tietoa on paljon. Miten se saadaan muuttumaan lasten ja nuorten hyvinvointia edistäviksi teoiksi?
Kunnilla on käytössään runsaasti tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Tiedon kokoaminen, tulkitseminen ja hyödyntäminen päätöksenteossa ei kuitenkaan ole aina helppoa. Miten tunnistetaan olennaisimmat haasteet, valitaan vaikuttavat toimenpiteet ja varmistetaan, että päätökset näkyvät myös käytännössä?
Kuntaliiton Tieto toimenpiteiksi (TITO) -hankkeessa vahvistetaan kuntien kykyä hyödyntää olemassa olevaa hyvinvointitietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä. Hankkeessa kehitetään yhdessä kuntien kanssa toimintamalleja, joiden avulla tieto muuttuu päätöksiksi, käytännön toimenpiteiksi ja vaikuttavammaksi hyvinvointityöksi.
Kehittämistyötä yhdessä pilottikuntien kanssa
Hankkeeseen valitaan 8–10 pilottikuntaa, joiden kanssa kehitetään ja kokeillaan uusia tapoja hyödyntää lasten ja nuorten hyvinvointitietoa. Lapsilla ja nuorilla tarkoitetaan tässä hankkeessa kaikkia alle 29-vuotiaita kunnan asukkaita.
Pilottikunnissa tarkastellaan esimerkiksi sitä, miten hyvinvointitietoa analysoidaan yhdessä ja kytketään strategiseen päätöksentekoon, miten tunnistettuihin haasteisiin valitaan toimenpiteitä ja miten niiden toteutumista sekä vaikutuksia seurataan.
Kokeiluissa huomioidaan erilaisten kuntien tarpeet ja lähtökohdat. Tavoitteena on löytää käytännön ratkaisuja, joita voidaan hyödyntää myös muissa kunnissa.
Hankkeen tavoitteet – miten tieto muuttuu toimenpiteiksi?
Tieto toimenpiteiksi -hankkeen tavoitteena on vahvistaa kuntien osaamista hyödyntää lapsia ja nuoria koskevaa hyvinvointitietoa päätöksenteossa, johtamisessa ja käytännön toiminnassa.
Hankkeessa kehitetään erityisesti seuraavia osa-alueita:
1. Hyvinvointitiedon kokoaminen ja tulkinta
Tunnistetaan, mitä tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista on saatavilla, miten sitä voidaan yhdistää ja millaiset tiedot ovat kunnan päätöksenteon kannalta olennaisia.
2. Tiedosta vaikuttaviksi toimenpiteiksi
Kehitetään toimintamalleja, joiden avulla hyvinvointitiedosta tunnistetaan keskeiset kehittämistarpeet ja valitaan niihin perusteltuja toimenpiteitä. Samalla vahvistetaan kykyä ennakoida lasten ja nuorten hyvinvoinnin muutoksia ja tunnistaa niihin liittyviä heikkoja signaaleja.
3. Monialainen yhteistyö ja johtaminen
Vahvistetaan kunnan johdon ja luottamushenkilöiden sekä eri toimijoiden, kuten hyvinvointialueiden, järjestöjen, yritysten ja julkisen sektorin roolia yhteisten tavoitteiden asettamisessa sekä toimenpiteiden toteuttamisessa.
4. Vaikutusten seuranta ja arviointi
Selvitetään, miten kunnissa voidaan hyödyntää olemassa olevia mittareita ja arviointitapoja lasten ja nuorten hyvinvointityön vaikutusten seuraamiseksi. Samalla tarkastellaan tarpeita uusille indikaattoreille ja pohditaan niiden hyödyntämistä esimerkiksi HYTE-kertoimen ja muun kehittämistyön yhteydessä.
Hankkeen aikana kootaan ja kehitetään toimintamalleja, joita erilaiset kunnat voivat soveltaa omiin tarpeisiinsa.
Hanke hyödyttää kaikkia kuntia
Vaikka kehittämistyötä tehdään tiiviimmin pilottikuntien kanssa, hankkeen tulokset ja materiaalit ovat kaikkien kuntien hyödynnettävissä.
Hankkeen aikana järjestetään kaikille kunnille avoimia tilaisuuksia, joissa jaetaan kokemuksia, esitellään kehitettyjä toimintamalleja ja keskustellaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin tiedolla johtamisesta. Hankkeen olennaisimmat materiaalit julkaistaan suomeksi ja ruotsiksi.
Tavoitteena on, että hankkeessa syntyvät ratkaisut tukevat kuntien strategista johtamista, hyvinvointikertomus- ja suunnitelmatyötä ja monialaista yhteistyötä myös hankekauden jälkeen.
Miksi tietoa pitää saada paremmin käyttöön?
Suurin osa suomalaisista lapsista ja nuorista voi hyvin. Samalla osalla nuorista hyvinvoinnin haasteet ovat lisääntyneet ja tuen tarpeet moninaistuneet. Lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavat monet arjen tekijät, ja haasteisiin vastaaminen edellyttää yhteistyötä kunnan eri toimialojen ja muiden toimijoiden välillä.
Kunnissa kerätään ja hyödynnetään jo paljon tietoa esimerkiksi hyvinvointikertomuksissa ja –suunnitelmissa sekä muissa lakisääteisissä tai vapaaehtoisissa suunnitelmissa. Tieto voi kuitenkin olla hajallaan eri lähteissä, eikä kokonaiskuvan muodostaminen tai oikeiden toimenpiteiden valitseminen ole aina yksinkertaista.
Keskeinen kysymys ei ole vain se, mitä tiedämme lasten ja nuorten hyvinvoinnista, vaan mitä tiedon perusteella pitäisi tehdä.
Hankkeen toteutus
Tieto toimenpiteiksi (TITO) -projekti on kaksivuotinen projekti ja päättyy syyskuussa 2028.
Hanke on Suomen Kuntaliiton omarahoittama kehittämishanke.
Ajankohtaista, tapahtumat ja materiaalit
Tältä sivulta löydät hankkeen ajankohtaiset uutiset, tapahtumat, julkaisut ja muut materiaalit.
Osio täydentyy hankkeen edetessä.
Jaa onnistunut kokeilu tai ratkaisu!
Hankkeessa kerätään kunnilta onnistuneita kokeiluja tai ratkaisuja aiheeseen liittyen. Oman kunnan kokeilun tai ratkaisun voi lähettää tällä lomakkeella: XXX
Lomakkeelle ei tarvitse kertoa kaikkea, vaan lyhyt tiivistys riittää. Otamme yhteyttä ja kysymme tarkemmin aiheesta lomakkeen lähettämisen jälkeen. Tarvittaessa voi ottaa yhteyttä myös suoraan projektipäällikköön Laura Mäkäläiseen.