Tekoäly muuttaa tapoja työskennellä, ja kuntien viestintä on ollut muutoksessa etujoukoissa. Tekoälyä on käytetty viestinnässä jo vuosien ajan työn tukena ja apuna.
Tekoäly mahdollista mahdollistaa kunnille sekä mahdollisuuden parantaa tuottavuutta että mahdollisuuden parantaa palveluita. Myös viestinnän saralla tekoäly tarjoaa paljon mahdollisuuksia joihin tarttua.
Käytättelö viestinnässänne tällä hetkellä jotain tekoälypohjaisia työkaluja?
Miten tekoälyä useimmiten käytetään kunnan viestinnässä?
Tekoälyn käyttö arjen tukena: tekstinhuolto, somepostaukset jne.
Käännökset ja monikielisuus. Monella myös osana verkkopalveluita.
Visuaalinen viestintä. Sekä taitossa että kuvankäsittelyssä.
Ideointi ja suunnittelu.
Usein kysyttyä tekoälystä ja viestinnästä
Voimmeko käyttää tekoälysovelluksia kunnan viestinnässä?
Tekoälyn käyttö on jo arkipäiväistynyt – tekoälytyökalut ovat sisäänrakennettu osa monia arjessa käytettyjä työkaluja. Toisin sanoen kysymys siitä, voiko tekoälysovelluksia käyttää kunnan viestinnässä, taitaa olla jo aikansa elänyt. Kysymys on enemmänkin miten ja mitä tekoälytyökaluja käytetään kunnan viestinnässä.
Kannattaa kuitenkin huomioida, että
Ilmaiseksi saatavilla oleviin AI-työkaluihin voit syöttää vain julkiseksi soveltuvaa työhön liittyvää yleistietoa tai voit kysyä siltä haluamiasi asioita. Henkilötietojen tai muiden asiakasta koskevien tietojen syöttäminen tekoälytyökaluihin ei ole sallittua, vaikka samat tiedot olisivat saatavilla avoimesta verkosta tai muuten julkisista lähteistä.
Tietojen syöttäminen (maksuttomaan) AI-työkaluun merkitsee yleensä sitä, että sen käyttäjä luovuttaa tiedot palvelua tarjoavan yrityksen vapaaseen käyttöön, esimerkiksi AI:n kouluttamisessa, sekä tyypillisesti käsiteltäväksi EU-alueen ulkopuolella. Toisin sanoen ette enää voi vaikuttaa siihen, mitä tiedolla tehdään tai miten sitä tullaan käyttämään.
Jos kunnalla on käytössä maksullisia työkaluja tai tekoäly on käytössä osana muutoinkin käytössä olevia työkaluja, niin silloin toimitaan sopimusehtojen mukaan. Tällöin on mahdollista työskennellä myös ei-julkisen tiedon parissa.
Viestinnän saralla ongelmia henkilötietojen tai salaisten tietojen kanssa on vähemmän kuin monilla muilla sektoreilla. Tieto kun usein joko on julkista tai on hyvin pian julkista, ja sille jopa halutaan mahdollisimman suurta näkyvyyttä. Asian kanssa kannattaa silti olla huolellinen.
Mitä tulisi huomioida tekoälypohjaisten, mahdollisesti automatisoitujen käännösten suhteen? Onko jotain oikeudellista mitä tulisi huomioida?
Laissa ei sanota miten kunnan tulee viestiä. Siellä edellytetään viestimään, mutta on kunnan oma valinta, kuinka laajasti tai kuinka laajalla kielivalikoimalla (lakisääteiset kielet pois lukien) kunta viestii. Tosin esimerkiksi saavutettavuuslaki edellyttää sitä, että miten ikinä viestitäänkään, niin se tulee tehdä saavutettavasti.
Huomioitavaa asiaan liittyen:
Kannattaa erotella sisällöt, jotka liittyvät oikeuksiin, velvollisuuksiin ja etuisuuksiin sekä muut sisällöt. Esimerkiksi vaikkapa kouluun tai varhaiskasvatukseen liittyvät hakuprosessit kannattaa kääntää huolella, tekstien tulee olla tyystin identtiset.
Toisaalta on myös tekstejä, joissa olennaisinta on vain, että idea kääntyy. Esimerkiksi blogitekstissä kuvataan usein ideaa tai ajatusta, täsmälleen identtisellä sanamuodolla ei ole niinkään merkitystä. Tällöin tekstin ei tarvitse olla tyystin identtistä - laki kun ei edellytä edes blogia julkaisemaan tai sitä kääntämään.
Julkaisijalla on aina vastuu julkaisustaan. Jos kuntalaiset ottavat yhteyttä epäkohdista, ne kannattaa korjata.
Jos käyttää konekäännöstä lopullisen version tekemiseen, kannattaa sivulla sanoa selvästi, että tämä teksti on käännetty automaattisesti, ja että kukaan työntekijä ei ole tekstiä tarkistanut. Sen sijaan, jos teksti on erikseen vielä tarkistettu, tällä tiedolla ei ole merkitystä.
Kannattaa harkita käännettävien tekstien luokittelua kolmeen osaan:
Tekstit, jotka kääntää ammattilainen ja jotka ovat identtisiä eri kielillä. Näitä ovat esimerkiksi haut erilaisiin palveluihin, tiedot valitusoikeuksista, viralliset asioinnit jne. Toki kääntäjän apuna voi olla tekoälypohjaisia työkaluja, mutta lopullisen muodon hioo ammattilainen. Tämä on myös asian oikeudelliselta kannalta tärkeä asia, sillä tässä kohtaa voi tulla käännöksissä virheitä joilla on myös oikeudellista merkitystä.
Tekstit, joita voi kääntää tekoälyllä ja jotka tarkistaa joku, joka osaa kieltä riittävän hyvin osaava. Näitä tekstejä voisivat olla esimerkiksi ”kevyemmät” uutiset tai blogitekstit.
Tekstit, jotka käännetään tekoälyllä ja joita ei tarkista kukaan. Tätä monet kunnat käyttävät esimerkiksi palvellessaan muilla kuin kotimaisilla kielillä. Asiasta kannattaa kertoa selvästi tekstin yhteydessä, jolloin lukija tietää tämän. Tavallaan ideana on, että ilman automaattisten työkalujen tuomaa lisäapua tätä palvelua ei olisi lainkaan. Jos tämän vaihtoehdon avulla voidaan kertoa esimerkiksi Ukrainasta tulleille kunnan palveluista, niin se on vain hyvä asia.
Edellä mainituista luokka 1 on sellainen, jonka kanssa kannattaa olla huolellinen. Sen sijaan tekoälypalveluiden kehittyessä luokat 2 ja 3 mahdollisesti lähentyvät toisiaan. Entistä suurempi osa sisältöä voidaan julkaista joko nopealla tarkistuksella tai tarkistamatta tekstiä lainkaan.
Voimmeko käyttää tekoälyllä tehtyjä kuvia kunnan viestinnässä?
Varsinaista ohjeistusta tai linjaussuosituksia tekoälyn käyttöön Kuntaliitolla ei vielä ole, eikä ole luultavasti lähiaikoina tulemassakaan. Tämä siksi, koska tekoälyn käytön sääntely on vaiheessa.
Yleisesti tekoälyllä tehtyjen kuvien käyttöön voisi todeta, että
On syytä kertoa selkeästi jos käyttää kuvaa, joka on tehty tekoälyn avulla.
Kun kuva on tehty tekoälyllä, niin kyse ei ole henkilötiedoista, joten niitä saa julkisuus- ja tietosuojalainsäädännön näkökulmasta käyttää haluamallaan tavalla.
Kannattaa perehtyä tarkoin kyseisen tekoälysovelluksen käyttöehtoihin, etenkin kuvien käyttöoikeuksiin. Osa tekoälyä käyttävistä palveluista antaa vain suppeat oikeudet kuvan käyttöön, ja rajaa tekijänoikeuden itselleen. Muutoinkin kannattaa seurata tekoälyllä tehtyjen kuvien tekijänoikeuskeskustelua. Siitä käydään paljon keskustelua, ja tilanne on epäselvä.
Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää
