Aamu- ja iltapäivätoimintaan sekä perusopetukseen valmistavaan opetukseen kaavaillaan muutoksia – lausuntoaika osuu kesälomakauteen

Osaan kunnista on putkahtanut lausunnolle lakiesitysluonnos, jossa ehdotetaan kunnille mm. mahdollisuutta korottaa aamu- ja iltapäivätoiminnasta perittäviä kuukausimaksuja vuoden 2026 alusta lähtien. Lisäksi maksut ehdotetaan sidottavaksi indeksiin. 

Lakiesitysluonnos sisältää myös ehdotuksen ns. perusopetuksessa järjestettävästä valmistavan opetuksen lisäopetuksesta. Kyseessä on aivan uusi opetuksen järjestämismuoto perusopetuksessa, johon rakennettaisiin oma erillinen rahoitusinstrumentti. Nämä muutokset esitetään tulevan voimaan 1.8.2026. 

– Perusopetukseen valmistavaan opetukseen kaavaillut muutokset olivat hallitusohjelman perusteella odotettavissa. Sen sijaan on yllätys, että valtion sopeutustoimia kohdistetaan esitetyllä aikataululla myös kuntien järjestämään ja perheiden arvostamaan aamu- ja iltapäivätoimintaan, toteaa erityisasiantuntija Mari Sjöström. 

Kuntaliitto pitää lausuntopyynnön ajoitusta ongelmallisena. Lakiesitysluonnoksesta on mahdollista antaa lausunto viimeistään 6.8.2025 lausuntopalvelussa. Kunnissa on vaihtelevia käytänteitä käsitellä lausuntopyyntöjä ja hyväksyttää ne esimerkiksi toimielimessä. Kuntien lautakunnat ja muut toimielimet eivät kokoonnu keskikesällä, ja siksi lausuntoaikaa on aiheellista pidentää.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan maksukorotuksen ajoitus epäsuotuisa kunnille

Aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuteen ensi vuodelle kaavailtu noin 7 miljoonan euron leikkaus esitetään kompensoitavaksi siten, että kunnat saisivat korottaa toiminnasta perittäviä enimmäismaksuja 1.1.2026 alkaen.  

– Kunnille ajankohta ei ole mitenkään ihanteellinen, sillä aamu- ja iltapäivätoiminnan enimmäismaksut on vahvistettu usein koko koulun työvuoden ajaksi esimerkiksi lukuvuodelle 2025-2026. Olisi parempi, jos valtion sopeutustoimea liudennettaisiin ensi vuoden osalta siten, että kunnat saisivat halutessaan korottaa toimintamaksuja 1.8.2026 alkaen. Näin kunnat ehtisivät käsitellä ja päättää asiasta huolella. Myös perheitä voitaisiin tiedottaa paremmin. Perheetkin ehtisivät pohtia palvelutarvetta ja maksukykyään kunnan tekemien linjausten pohjalta, toteaa Sjöström. 

Lakiesitysluonnoksen mukaan enimmäismaksuja korotettaisiin noin 23 prosentilla. Tämä tarkoittaa, että 570 tunnista perittävä maksu saisi jatkossa olla 120 euron sijaan 148 euroa ja 760 tunnista perittävä maksu 160 euron sijaan 197 euroa kuukaudessa. 

Perusopetukseen valmistavan opetuksen lisäopetuksen järjestäminen uusi mahdollisuus kunnille

Vieraskielisten lasten määrän kasvuun on kiinnitetty huomiota osana hallituksen perusopetuksen kehittämistoimenpiteitä. 

Lakiesitysluonnoksen mukaan kunnat voivat jatkossakin päättää, järjestävätkö perusopetukseen valmistavaa opetusta, eli uusia velvoitteita ei tältä osin esitetä. Perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaaksiottokriteereitä ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että Suomessa syntynyttä maahanmuuttotaustaista oppilasta ei jatkossa enää voida ohjata valmistavaan opetukseen. 

Tämän lisäksi mahdollistettaisiin kunnille järjestää ns. perusopetuksessa järjestettävää valmistavan opetuksen lisäopetusta. Lisäopetusta voitaisiin järjestää perusopetukseen valmistavasta opetusta perusopetukseen siirtyville oppilaille, joilla ei ole vielä riittävää peruskielitaitoa opetuskielessä. Sekä perusopetukseen valmistava opetus että perusopetuksessa valmistavan opetuksen lisäopetus ovat tarkoitettu niille maahanmuuttotaustaisille oppilaille, jotka eivät ole syntyneet Suomessa. 

Kuntaliiton mukaan kunnissa on ollut erilaista näkemystä siihen, onko perusteltua ajallisesti laajentaa perusopetukseen valmistavaa opetusta, koska päämäärä on integroida oppilaat esi- tai perusopetukseen.

Perusopetuksessa järjestettävään valmistavan opetuksen lisäopetukseen ehdotetaan noin 20 miljoonan euron määrärahaa.

– Vaikka rahoitusta opetuksen järjestämiseksi on tiedossa, on varmasti vielä pohdittavaa siinä, kuinka suhtautua ehdotettuun rahoitusinstrumenttiin. Rahoituskysymykset ovat tärkeitä kunnille ja juuri lausunnoilla voidaan saada arvokasta tietoa kunnilta jatkovalmistelua varten, Mari Sjöström toteaa.