Hankintalain eteneminen eduskunnassa uhkaa etenkin pienten kuntien palveluja

Kuntaliitto on hyvin pettynyt, että eduskunnan talousvaliokunta hyväksyi hankintalain uudistuksen lähes esitetyssä muodossa ennennäkemättömän laajasta vastustuksesta huolimatta. Lakiesitys tyrmättiin lausuntokierroksella laajasti etenkin puutteellisen vaikutusten arvioinnin takia. Myös eduskunnan valiokuntakierroksella on noussut esiin lukuisia huolia lain sisällöstä ja voimaantulosta, mutta talousvaliokunta on esittänyt lopulliseen lakiluonnokseen vain pieniä muutoksia.

Suurimman kaaoksen kunnissa uudessa hankintalaissa tulee aiheuttamaan pykälä, jonka mukaan kunta tai kuntayhtymä ei voi voi käyttää in house -yhtiötään eli sidosyksikköä, ellei se omista siitä vähintään kymmentä prosenttia. Säännös on merkittävä tiukennus direktiiviin. 

– Lain voimaantulo tarkoittaa sitä, että jokaisessa kuntien sidosyksikössä, jossa on tällä hetkellä yli 10 kuntaa mukana, on tehtävä merkittäviä muutoksia ja palvelujen tuottaminen on arvioita kokonaan uudelleen. Etenkin pienten kuntien on järjestettävä monet palvelut uudelleen. Hallinnollinen työ on mittava, Kuntaliiton lakiasiain johtaja Juha Myllymäki Kuntaliitosta kommentoi.

Myllymäki muistuttaa, että EU:ssa valmistellaan parhaillaan hankintadirektiivin uudistusta, jonka ehdotus tulee jo tänä vuonna.

– Tämä tarkoittaa, että kansallinen hankintalaki joudutaan joka tapauksessa päivittämään uudelleen aivan lähivuosina. Kansalliset tiukennukset EU-lainsäädäntöön onkin arvioitava taas uudelleen.

Etenkin pienet kunnat tulevat olemaan vaikeuksissa uuden omistusrajauksen kanssa, koska niiden on vaikea saada taakseen riittävää ostovoimaa ja erikoisosaamista. Juuri tämän takia in house -yhtiöiden käyttö on ollut tärkeä keino järjestää palvelut etenkin pienissä kunnissa.

Toimivien rakenteiden purkaminen ja uudelleenrakentaminen vie useita vuosia. 

Myllymäki varoittaa, että jos suuri määrä kunnista joutuu kilpailuttamaan samat palvelut samaan aikaan, syntyy kilpailutusruuhka. Tämä voi johtaa huonoihin kilpailutuksiin, joissa hinnat nousevat ja laatu laskee.

Myönteisenä asiana voidaan pitää sitä, että kuntien aktiivisen edunvalvonnan tuloksena jätehuollon osalta esitetään poikkeusta vähimmäisomistusvaatimukseen. Lisäksi vaatimus koskee vain osakeyhtiömuotoisia sidosyksiköitä.

Kuntaliiton teettämän selvityksen mukaan muutos aiheuttaa yli 400 miljoonan euron muutoskustannukset, vaikka jätehuollon palvelut rajattaisiin pois uudistuksesta.

– Tästä valitettavasta muutoksesta koituvat kustannukset on kompensoitava kunnille, kuten hallitus on luvannut tehdä kaikkien kuntia koskevien uudistusten osalta, Juha Myllymäki edellyttää.

Lisätietoja:

Lakiasiain johtaja Juha Myllymäki, Kuntaliitto, p. 050 408 4392