Ruotsinkielinen lukiokoulutus turvaa kielellisiä oikeuksia

Katedralskolan i Åbo viettää tänä vuonna 750-vuotisjuhlavuottaan. Oppilaitos on luonnollisesti historiansa aikana muuttunut monella tavalla. Tänä päivänä se on yksi Turun kaupungin ylläpitämistä lukioista – niistä ainoa ruotsinkielinen. Ruotsinkielinen lukiokoulutus on lähtökohdiltaan samanlaista kuin suomenkielinen, mutta sen järjestämiseen liittyy myös omia erityispiirteitä. Teema ansaitseekin oman blogikirjoituksensa, sillä on kyse perusoikeudesta saada koulutusta omalla äidinkielellä. 

Lukiokoulutuksen järjestäminen on vapaaehtoinen tehtävä, joka edellyttää opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää järjestämislupaa. Luvassa määritetään myös opetuskieli. 32 lukiokoulutuksen järjestäjällä on lupa järjestää lukiokoulutusta ruotsiksi, minkä lisäksi Ahvenanmaan maakuntahallitus järjestää oman autonomiansa nojalla lukiokoulutusta. Samoin kuin suomenkielisessä lukiokoulutuksessa, myös suurin osa ruotsinkielisen lukiokoulutuksen järjestäjistä on kuntia.

Tällä hetkellä 32 lukiokoulutuksen järjestäjää

Kolmetoista lukiokoulutuksen järjestäjää järjestää ainoastaan ruotsinkielistä lukiokoulutusta. 19 lukiokoulutuksen järjestäjällä on ruotsinkielisen koulutuksen lisäksi lukiokoulutusta myös muulla kielellä, yleensä suomeksi. Nämä luvut muuttuvat hieman syksyllä 2026, kun Björneborgs svenska samskola aloittaa myös englanninkielisen IB-koulutuksen.  

Kuvio 1: Ruotsinkielisen lukiokoulutuksen järjestäjät opiskelijoiden opetuskielen mukaan (%) tilastointipäivänä 20.9.2025.

18 koulutuksen järjestäjällä ruotsinkieliseen lukiokoulutukseen osallistuvat opiskelijat ovat enemmistönä. 13 kunnalla ja yhdellä muulla järjestäjällä ruotsiksi opiskelevat ovat vähemmistönä. Pienin osuus on Vantaalla, jossa Helsinge gymnasiumin opiskelijoiden osuus on vain neljä prosenttia Vantaan kaupungin kaikista lukio-opiskelijoista. Ruotsinkielisen koulutuksen osuus kunnan kokonaisuudesta on siten hyvin erilainen eri puolella Suomea.

Koulutuksen järjestäjä päättää oppilaitoksistaan ja oppilaitosverkostaan. Aivan kuten suomenkielisessä lukiokoulutuksessa, myös ruotsinkielisessä lukiokoulutuksessa tyypillisin tilanne on, että koulutuksen järjestäjällä on vain yksi ruotsinkielinen lukio. Helsingin kaupungilla on kolme ja Raaseporin kaupungilla kaksi ruotsinkielistä lukiota. Myös Vaasan kaupungilla on kaksi ruotsinkielistä lukiota – toinen tarjoaa nuorten ja toinen aikuisten lukiokoulutusta.

Valtaosa lukioista Uudellamaalla ja Pohjanmaalla

Suomessa on 36 ruotsinkielistä lukiota. Suurin osa niistä sijaitsee joko Uudellamaalla tai Pohjanmaalla. Noin 80 prosenttia ruotsinkielisen lukiokoulutuksen opiskelijoista opiskeleekin näiden kahden maakunnan alueella olevissa lukioissa. Ruotsinkieliset lukiot ovat yleensä maantieteellisesti hyvin hajallaan. Tämä korostuu vielä kielisaarekkeiden osalta. Suomessa on neljä kielisaarekelukiota eli yksikielisessä suomenkielisessä kunnassa olevaa yksityistä ruotsinkielistä lukiota. 

Kuvio 2: Ruotsinkieliset lukiot kartalla: Pirkanmaa, Satakunta, Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa.

Kuvio 3: Ruotsinkieliset lukiot kartalla: Ahvenanmaa, Varsinais-Suomi, Uusimaa ja Kymenlaakso.

Lukioiden koko vaihtelee huomattavasti. Kun espoolaisessa Mattlidens gymnasiumissa on noin 750 opiskelijaa, on puolet ruotsinkielisistä lukioista alle 160 opiskelijan lukioita. Lähes kolmannes on alle sadan opiskelijan lukioita. Laajan opintojaksotarjonnan ylläpitäminen nostaa siten helposti opiskelijakohtaisia kustannuksia. Opintotarjonnan laajuudesta voidaan kuitenkin onneksi huolehtia myös lukioiden yhteistyöllä.

Kuvio 4: Ruotsinkielisten lukioiden tutkintotavoitteiset opiskelijat (lkm) tilastointipäivänä 20.9.2025.

Ruotsinkielisessä lukiokoulutuksessa on paljon hyviä yhteistyöverkostoja. Esimerkiksi Pohjanmaalla kukin Vi7-verkoston seitsemästä lukiosta tuottaa joka lukuvuosi kaksi opintojaksoa yhteiselle etä- ja monimuoto-opintotarjottimelle, jolloin tarjottimelle tulee 14 yhteistä opintojaksoa opiskelijoiden valittavaksi. Vuodesta 2007 toimineen Vi7-verkoston toiminta on hyvin vakiintunutta ja verkoston johtoryhmän muodostavat rehtorit tapaavat viikoittain. Toinen esimerkki on viiden lukion muodostama Team Nord Pohjanmaan pohjoisosassa ja Keski-Pohjanmaalla. Vastaavasti laaja, 15 lukion GNet-verkosto tuottaa opiskelijoilleen vuosittain 20–30 opintojaksoa verkossa.

Ruotsinkielisiin lukioihin oli kevään 2026 yhteishaussa keskimäärin 0,95 ensisijaista hakijaa aloituspaikkaa kohti. Yleislinjoille oli 0,93 ensisijaista hakijaa aloituspaikkaa kohti. Seitsemässä lukiossa oli haettavana opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän erityisen koulutustehtävän mukaisia paikkoja ja niihin olikin 1,3 ensisijaista hakijaa aloituspaikkaa kohti. Monella lukiolla oli lisäksi koulutuksen järjestäjän päättämiä painotuslinjoja, joihin oli keskimäärin alle 0,8 hakijaa aloituspaikkaa kohti. Osa painotuslinjoista oli hyvin suosittuja, mutta osassa kiinnostus oli hyvin laimeaa.

Kampusmalli käytössä joissakin kunnissa

Ruotsinkielisillä lukioilla on usein vahva yhteys perusopetukseen yhteisen koulutuksen järjestäjän, henkilöstön, tilojen ja myös johdon kautta. Vastaavasti on myös esimerkkejä lukiokampuksista. Esimerkiksi Pietarsaaressa suurempi Jakobstads gymnasium ja pienempi Pietarsaaren lukio toimivat samoissa tiloissa. Vaasassa taas on laajempi lukiokampus, sillä Vaasan lyseon lukio, Vasa gymnasium ja Vasa svenska aftonläroverk toimivat samoissa tiloissa.

Paraisilla on myös kaksikielinen kampus, jossa on Pargas svenska gymnasiumin ja Paraisten lukion lisäksi suomen- ja ruotsinkieliset peruskoulut ja ammatillinen oppilaitos. Lukiokoulutuksessa onkin hyvin mahdollista hyödyntää opintotarjontaa yli kielirajojen. Pohjanmaalla Vörå samgymnasium toimii samalla kampuksella Norrvalla folkhögskolan kanssa. Kirkkonummella Porkkalan lukio ja Kyrkslätts gymnasium siirtyvät tammikuussa 2027 yhteisiin tiloihin uuteen Lyyra-kiinteistöön musiikkiopiston, kuvataidekoulun ja kansalaisopiston kanssa. 

Kuvio 5: Ennuste ruotsinkielisen lukiokoulutuksen opiskelijamäärän muutoksesta (%) seutukunnittain vuosina 2025–2040.

Ruotsinkielisen lukiokoulutuksen oppilaitosverkko ja siten myös koulutuksen maantieteellinen saavutettavuus on pysynyt verrattain pitkään muuttumattomana. Nuorten ikäluokkien pieneneminen ja julkisen talouden paineet tulevat kuitenkin luomaan paineita myös siihen monella seudulla. Lisähaasteen tuo myös se, että ruotsinkieliset asuvat hajaantuneesti rannikkokunnissa sekä kielisaarekkeissa. Onneksi ruotsinkielisessä lukiokoulutuksessa on jo hyvää kokemusta verkostoyhteistyöstä. Sen lisääminen ja tiivistäminen auttaa jatkossakin turvaamaan lukiokoulutuksen laadun ja saavutettavuuden. Yhteistyö ei toki rajoitu vain lukiokoulutukseen, vaan myös esimerkiksi perusopetukseen, ammatilliseen koulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön.

Yhteistyön tiivistäminen turvaa jatkossa koulutuksen saavutettavuutta

Koulutuksen järjestäjien yhteistyö ei ole itseisarvo, mutta se on varmasti usein välttämättömyys opintotarjonnan laajuuden ja koulutuksen saavutettavuuden turvaamiseksi. Opiskelijamäärien väheneminen useimmilla alueilla tulee nostamaan opiskelijakohtaisia kustannuksia. Kuntatalouden tiukentuessa on todennäköistä, että kaikki kunnat eivät jatkossa pysty lisärahoittamaan lukiokoulutustaan nykyisessä määrin. Tämän takia on viisasta valmistautua hyvissä ajoin ja etsiä kestäviä ratkaisuja. 

Jatkossa on luontevaa tarkastella lukiokoulutusta entistä enemmän seudullisena palveluna. Koulutuksen järjestäjien yhteistyö mahdollistaa yhtä laadukkaan ja monipuolisen koulutuksen molemmilla kansalliskielillä. Digitalisaatio ja verkko-opinnot ovat onneksi myös helpottamassa ratkaisujen löytämistä. Yhteistyö kielirajojen yli voi olla osalla alueista osa erilaisia ratkaisuja. Muutenkin on huolehdittava, että ruotsinkielinen lukiokoulutus ei eristäydy omaksi saarekkeekseen. Siksi on huolehdittava myös sekä monikielisyydestä että vieraskielisten integroitumisesta ruotsinkielisessä lukiokoulutuksessa.