Kunnilla on avainrooli kuulla nuorten huolia päätöksenteossa

Syksyllä komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ehdotti Euroopan unionin tilaa käsittelevässä puheessaan, että vuosi 2022 julistetaan Euroopan nuorison teemavuodeksi. Puheessa hän nosti esiin nuorten hankalan aseman maailmanlaajuisen koronapandemian aikana, ja hän lainasi komission entisen puheenjohtajan Jacques Delorsin toteamusta: ”Miten voimme rakentaa Eurooppaa, jos nuoret eivät näe sitä kollektiivisena hankkeena ja osana omaa tulevaisuuttaan?”

Teemavuodella EU haluaa antaa tunnustusta nuorille, jotka ovat uhranneet osan nuoruudestaan koronapandemialle. Etäkoulu ja -opiskelu, yksinäisyyden lisääntyminen ja peruuntuneet suunnitelmat ovat vaikuttaneet erityisesti nuoreen sukupolveen. Nyt olisi aika kuunnella heidän huoliansa ja tulevaisuudentoiveitansa, paikallistasolta aina EU:n päätöksentekoon asti.

"Nuorten haasteita ja toiveita kuullaan todennäköisesti tehokkaimmin siellä, missä he asuvat, käyvät koulua, työskentelevät ja käyttävät palveluja."

Yksi keskeisistä kysymyksistä, jota muun muassa Euroopan parlamentin jäsenet ovat korostaneet, on miten nuoret saadaan mukaan teemavuoden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Paikallistasolla olisi tässä tärkeä rooli - nuorten haasteita ja toiveita kuullaan todennäköisesti tehokkaimmin siellä, missä he asuvat, käyvät koulua, työskentelevät ja käyttävät palveluja.

Mikä on nuorison teemavuosi?

EU:n teemavuodet ovat pääasiassa tiedotuskampanjoita, joiden tarkoitus on lisätä huomiota ja keskustelua jäsenmaiden rajat ylittävistä ajankohtaisista aiheista. Vaikka Euroopan teemavuodet eivät aseta jäsenmaille erityisiä konkreettisia velvoitteita, teemavuodet ovat hyvä tapa saattaa tietyt ongelmat ja haasteet kansallistason ja EU-tason päättäjien huomion kohteeksi.

Nuorison teemavuoden tavoitteina on erityisesti korostaa vihreästä ja digitaalisesta siirtymästä syntyviä mahdollisuuksia nuorille, sekä voimaannuttaa ja tukea nuoria löytämään oman paikkansa yhteiskunnassa. Lisäksi tavoitteena on edistää ja tukea jo olemassa olevia mahdollisuuksia nuorille Euroopassa, ja vahvistaa nuorten näkökulmaa kaikessa päätöksenteossa.

Käytännössä teemavuoden on tarkoitus sisältää erilaisia tapahtumia, konferensseja ja kampanjoita eri puolilla EU:ta. Tavoitteena on myös tuottaa tutkimusta ja selvityksiä nuorten tilanteesta Euroopassa sekä tukea nuorten kannalta tärkeitä ohjelmia, rahoitusmahdollisuuksia, verkostoja ja hankkeita.

Teemavuosien puitteissa kohdennetaan myös EU-rahoitusta eri toimenpiteille, joiden on tarkoitus edistää vuodelle asetettuja tavoitteita. Tällä kertaa teemavuodelle on varattu vähintään 8 miljoonaa euroa Erasmus+ -ohjelman ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen kautta. Summaa ovat kritisoineet muun muassa europarlamentaarikot, joiden mielestä budjetti on liian vaatimaton teemavuoden tavoitteisiin nähden.

Onko EU:n teemavuosilla mitään todellista merkitystä?

Viime kädessä kysymys on tietysti siitä, kuinka EU-tasolla asetetut tavoitteet pannaan täytäntöön, ja miten konkreettisesti tavoitteita lähdetään toteuttamaan.

Teemavuoden ohjelman toteutusta varten jokaisessa EU-jäsenmaassa on kansallinen koordinaattori, joka vastaa tapahtumien ja aloitteiden toimeenpanosta. Suomessa Opetushallitus on vastuussa teemavuoden toteutuksesta. Luvassa on vuoden aikana esimerkiksi nuorille suunnattuja tapahtumia, mutta myös kampanjointia ja edunvalvontatyötä päättäjien suuntaan nuoria koskeviin haasteisiin liittyen, kuten kansainvälisen liikkuvuuden esteet.

Onnistunut teemavuosi vaatii laajaa ja aktiivista osallistumista kaikilta tasoilta. Ilman konkreettisia toimenpiteitä ja ideoita teemavuoden käytännön merkitys uhkaa jäädä pieneksi.  

Siksi haastamme kaikkia mukaan nuorten teemavuoden toteuttamiseen - kunnissamme ja kaupungeissamme, joissa nuoret elävät. Kuinka voimme parhaiten varmistaa, että nuoret voivat aidosti osallistua päätöksentekoon ja yhteiskunnan muokkaamiseen? Mitä päätöksiä ja tekoja tarvitaan, jotta nuorille taataan mahdollisimman hyvä tulevaisuus? Monet nuoria koskevat arjen haasteet ratkaistaan lopulta paikallisella tasolla. Kuten Ursula von der Leyen korosti puheessaan, Eurooppa tarvitsee kaikkia nuoria, ja meidän on huolehdittava siitä, että ketään ei unohdeta.  

Euroopan nuorten teemavuotta käsiteltiin Huomenta Kunnat-lähetyksessä 25.3., jonka tallenne on katseltavissa Kunta-TV:n verkkosivuilla. Aiheesta löytyy myös artikkeli seuraavassa painetussa Kommuntorget-lehdessä.

Kirjoittajasta lyhyesti

Jenny Vuorenlinna on aiemmin työskennellyt harjoittelijana Kuntaliiton Brysselin toimistolla.