Hallitus leikkaa, kun pitäisi vahvistaa – kouluvuosi alkaa kunnissa ristiriitaisissa merkeissä

Kouluvuosi alkaa uudistusten keskellä. Hallituksella on nyt näytön paikka huolehtia siitä, että lupaukset pidetään ja kuntien perusopetuksen taloutta todella vahvistetaan sillä euromäärällä, joka voimaan tulevien uudistusten yhteydessä on luvattu.

Tällä hetkellä niin ei ole, sillä samaan aikaan alakoulujen tuntimäärän lisäyksen ja oppimisen tuen uudistuksen kanssa hallitus toteuttaa lähes 130 miljoonan leikkauksen perusopetuksenkin rahoitukseen tarkoitettuun kuntien valtionosuuteen. Nämä samaan aikaan perusopetuksen uudistusten kanssa tehtävät leikkaukset ovat unohtuneet vaikutuslaskelmista.

Esi- ja perusopetuksen kustannuksista suurin osa rahoitetaan kuntien omilla verotuloilla, erityisesti kuntalaisilta kerätyillä kunnallisveroilla. Kouluikäisen 6-15-vuotiaan lapsen tai nuoren perusopetuksen keskimääräisestä 12 500 euron vuosikustannuksesta kunnat rahoittavat noin 8 800 euroa. Valtio rahoittaa esi- ja perusopetuksen kustannuksista selkeästi pienemmän osan, vain noin 3 700 euroa.

Suomessa kunnilla on vahva itsehallinto, joka koskee myös vapautta päättää tulojensa käytöstä. Valtiolla ei ole suoraa ohjausvaltaa yhdenkään kunnan rahankäyttöön valtionosuuksien kautta. Kevään vaaleissa valitut uudet kunnan- ja kaupunginvaltuutetut päättävät siitä, kuinka paljon resursseja kunnan eri toimintoihin, esimerkiksi perusopetukseen ohjataan. Mitä tiukempi kunnan taloustilanne on, sitä vaikeampaa kuntapäättäjillä on huolehtia siitä, että hallituksen toiveet oppimistulosten nostosta ja opettajien työn helpottamisesta todella pystytään kunnissa toteuttamaan.

Valtion tulisi päätöksillään helpottaa, ei vaikeuttaa kunnissa tehtävää talouden päätöksentekoa. Perusopetuksen taloutta ja yleisemminkin kuntataloutta vahvistavat vain sellaiset päätökset, joiden myötä kuntien tulot lisääntyvät enemmän kuin menot. Tai vastaavasti menoja vähennetään enemmän kuin tulot vähenevät.

Tällä hetkellä hallituksen päätökset kyllä lisäävät perusopetuksen uudistuksiin liittyen sekä menoja että tuloja laskennallisesti yhtä paljon. Samaan aikaan hallitus kuitenkin kohdistaa kuntien valtionosuuteen lähes 130 miljoonan leikkauksen. Koska kuntatalous on kokonaisuus, hallituksen päätösten yhteisvaikutus tosiasiallisesti heikentää kuntien perusopetuksen taloutta. Tämä lisää kunnissa painetta etsiä puuttuvat eurot muista tehtävistä tai kiristää kunnan verotusta.