Itä-Suomen kasvunäkymissä haasteita mutta myös mahdollisuuksia

Kuten Kuntaliiton tilaamasta selvityksestä käy ilmi, on tietoalojen merkitys Itä-Suomessa on lähtökohtaisesti melko pieni, sillä tietoalat ovat erittäin keskittyneitä pääkaupunkiseudulle sekä suurimpiin yliopistomaakuntiin. Esimerkiksi Etelä-Savossa ja Kainuussa tietoalojen osuus kaikista työpaikoista on alle 1 %:n ja osuus kaikista yrityksistä alle 1,5 %. 

Kansallisesti tietoalojen työpaikkojen määrä kasvoi noin 50 000 kappaleella ja suurimmassa osassa maakuntia työpaikkojen määrä kasvoi, mutta yksittäisissä maakunnissa, kuten Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa, työpaikkojen määrä väheni. Tämä kehityssuunta kertoo siitä, että tietoalojen kasvu ei jakaudu tasaisesti koko maahan, vaan keskittyy alueille, joilla on esimerkiksi vahva korkeakoulutusperusta, monipuolinen elinkeinorakenne sekä riittävä työvoiman saatavuus. Itä-Suomessa näiden edellytysten puute voi heikentää alueen kykyä houkutella investointeja ja uusia työpaikkoja toimialoilla ja näin ollen vauhdittaa alueellista eriytymistä. Työpaikkojen kehityksestä poiketen tietoalojen yritysten kehitys oli tasaisempaa alueittain ja tietoalojen yritysten määrä kasvoi kaikissa maakunnissa, myös Itä-Suomessa. Yritystoimintaa on siis syntynyt myös tietoaloille, mutta sen volyymi on Itä-Suomessa pienempää kuin muualla Suomessa.  

Vihreän siirtymän alat tulevaisuuden kannalta merkittäviä 

Vaikka kansallisesti vihreän siirtymän alojen työpaikkojen määrä kasvoi, kolmessa maakunnassa toimialaryhmän työpaikkojen määrä väheni. Nämä maakunnat olivat Ahvenanmaa, Etelä-Savo sekä Kainuu. Manner-Suomen kunnista siis pelkästään Itä-Suomessa sijaitsevat kunnat menettivät työpaikkoja vihreän siirtymän aloilla. Kuitenkin yrityskannan kehitystä tarkasteltaessa huomataan, että vihreän siirtymän alojen yritysten määrä kuitenkin kasvoi myös Itä-Suomen maakunnissa, vaikka määrällinen kasvu olikin hillittyä ja yritykset sijaitsevat yksittäisissä kunnissa. Tämä viittaa siihen, että vihreän siirtymän alat nähdään Itä-Suomessakin tulevaisuuden kannalta merkittävinä, vaikka työpaikkojen kehitys on ollut toistaiseksi laskeva. Vihreän siirtymän alojen kasvu voisi tarjota Itä-Suomen seutukaupungeille ja maaseutukunnille uusia mahdollisuuksia, sillä toimialan kehitys ei ole yhtä voimakkaasti sidoksissa suuriin kaupunkeihin kuten tietoaloilla. Itä-Suomen näkökulmasta olennaista onkin, miten vihreän siirtymän investointeja saataisiin alueelle vahvistamaan paikallista kasvua niin, että se ei valu maakunnan ulkopuolelle. 

Myös selvityksessä erikseen määritellyillä kasvualoilla yritysten määrä kasvoi kaikissa maakunnissa, vaikkakin Itä-Suomessa kasvu oli Länsi- ja Etelä-Suomea rauhallisempaa. Kasvualojen suurin kasvu paikantuu suuriin kaupunkeihin ja maakuntakeskuksiin. Suhteellisesti tarkasteltuna yritysperustanta on kuitenkin ollut aktiivisempaa monilla muilla alueilla kuin pääkaupunkiseudulla, mutta tästä huolimatta Itä-Suomessa kehitys on jäänyt vaimeammaksi. Tämä kertoo alueen haasteista pysyä mukana elinkeinorakenteen uudistumisessa. 

Yritystoiminnan edellytyksiin ja työpaikkojen syntymiseen tulee panostaa 

Yhteenvetona voidaan todeta, että Itä-Suomen elinkeinorakenne kohtaa merkittäviä haasteita kaikissa tarkasteluissa toimialaryhmissä, mutta samalla alueella on myös mahdollisuuksia, joiden hyödyntäminen vaatii määrätietoisia toimenpiteitä. Etenkin tietoalojen nopean kasvun sekä vihreän siirtymän tarjoamien mahdollisuuksien vuoksi Itä-Suomessa tulisi panostaa etenkin osaavan työvoiman saatavuuteen, houkutella investointeja sekä kehittää yritystoiminnan edellytyksiä, jotta alueelle syntyisi uusia yrityksiä ja työpaikkoja.  

Alkuvuodesta valmistunut itäisen Suomen ohjelma, jonka tavoitteena on edistää ohjelma-alueen taloudellista kasvua, elinvoimaa, investointeja, osaamisen kehittämistä ja työvoiman saatavuutta, on oikeansuuntainen. Nyt tulee pitää kiinni siitä, että ohjelman toimenpiteet toteutetaan suunnitellusti. Kuitenkaan pelkkä ohjelman toteuttaminen ei riitä, tarvitaan uusia ja vaikuttavampia toimenpiteitä. Ilman kohdennettuja merkittäviä panostuksia vaarana on, että alue jää edelleen jälkeen kansallisesta kehityksestä. 

Kirjoittajana toimi Kuntaliiton Elinvoima- ja talousyksikön korkeakouluharjoittelija Laura Tuoma.

Tutustu myös selvitykseen sekä aiempiin blogeihin:

• Kuntaliiton selvitys: Tietoalat luovat kasvua Suomeen, mutta kasvu keskittyy kaupunkeihin
• Henrik Lönnqvistin blogi 5.9.2025: Uudet yritykset elinvoiman ja kasvun lähteenä kunnissa
• Mikko Härkösen blogi 12.9.: Tietoalat ja uudet kasvualat – Suomen elinvoiman moottorit
• Pauliina Jalosen ja Annukka Mäkisen blogi: Vihreän siirtymän tuoma kasvu tasapainottaa alueiden kehitystä