Koronakriisi on tuonut kaupunkinaapurustojen sosiaalisen eriytymisen näkyviin uudella tavalla Suomessa ja maailmalla. Vaikka virus aluksi levisi ennen muuta työ- ja lomamatkailijoiden mukana, tartuntatilastoissa alkoivat nopeasti korostua sosiaalisesti hauraammat naapurustot. Samalla alueellinen

”Kalenteri on aika täynnä”, totesi eläkkeellä oleva tuttuni, kun yritimme viime talvena sopia yhteistä tapaamista. Maanantaina jumppa, tiistaina kuoron esiintyminen ikäihmisten palvelutalolla ja torstaina potilasjärjestön kokous. Ai niin, ostatko lipun hyväntekeväisyyskonserttiin? Olin tietysti

10. joulukuuta vietetään kansainvälistä ihmisoikeuksien päivää. Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressin varapuheenjohtaja Liisa Ansala kirjoittaa nykypäivän ihmisoikeuksista ja niiden merkityksestä 2020-luvun paikallishallinnossa: YK viettää 75-vuotista taivaltaan kuluvana vuonna

Ei ole varmaan ketään, joka ei tietäisi, miten suomalaisten ikääntyminen ja pieni syntyvyys kalvavat tulevaisuuttamme. Tarttis tehdä jotain, moni ajattelee. Nykyinen kuin ei ole mahdollinen tulevaisuus. Helpompi on kuitenkin jättää ongelmat tulevien polvien ratkaistavaksi. Moni, joka toimii, koittaa

Käynnissä oleva Covid-19-pandemia on vienyt Suomesta tuhansia työpaikkoja. Työttömyyden kasvun myötä palkkasumma ja käytettävissä olevat tulot ovat pienentyneet, ja lopulta kriisin vaikutukset näkyvät myös kuntien taloudessa. Kunnallisveron tuotot laskevat kaikkialla Suomessa, mutta lasku ei kohtele

Taudit ovat muovanneet kaupunkeja kautta historian. Oman aikamme koronapandemiaa on verrattu espanjantautiin, joka riehui maailmalla vuosina 1918–1920. Suomessa noista ajoista jäivät päällimmäisenä mieleen vuoden 1918 tapahtumat, vaikka espanjantautiin kuoli noin 20 000 suomalaista. Nyt elämme

Ratkottaessa kaupungistumisen ja ekologisen kestävyyden välistä jännitettä on tärkeää ymmärtää kaupunkikehitys dynaamisena ilmiönä. Materiaalisten ja immateriaalisten resurssien virrat kietoutuvat kaupungeissa yhteen. Kaupunkien kasvu ja uudistuminen kuluttaa materiaaleja: maata, puuta ja betonia

Kaupunkialueet ympäri maailman tasapainoilevat väestönkasvun, kasvihuonekaasupäästöjen, sosiaalisen kestävyyden ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien vaatimusten välillä. Paikalliset olosuhteet vaikuttavat siihen, mikä on paras tapa vastata näihin haasteisiin. Jotkin ratkaisumallit toistuvat kuitenkin

Elämme maailmassa, jossa tiedon määrä kasvaa valtavalla vauhdilla ja päätöksentekijät yhteiskunnan eri tehtävissä, niin valtionhallinnossa kuin kunnissakin, joutuvat ratkomaan yhä vaikeammin hahmotettavia monimutkaisia ongelmia. Koska tietoa on saatavilla paljon, myös kansalaiset ovat yhä

Kaupungit tuottavat valtaosan maapallon kasvihuonekaasupäästöistä. Jalanjälkeä kompensoidakseen ne ovat profiloituneet dynaamisiksi ja verkottuneiksi innovaatioalustoiksi, kilpaillen kunnianhimoisilla visioilla hiilineutraalista tulevaisuudesta. Julkisessa keskustelussa vähähiilinen kaupunki