Taudit ovat muovanneet kaupunkeja kautta historian. Oman aikamme koronapandemiaa on verrattu espanjantautiin, joka riehui maailmalla vuosina 1918–1920. Suomessa noista ajoista jäivät päällimmäisenä mieleen vuoden 1918 tapahtumat, vaikka espanjantautiin kuoli noin 20 000 suomalaista. Nyt elämme

Ratkottaessa kaupungistumisen ja ekologisen kestävyyden välistä jännitettä on tärkeää ymmärtää kaupunkikehitys dynaamisena ilmiönä. Materiaalisten ja immateriaalisten resurssien virrat kietoutuvat kaupungeissa yhteen. Kaupunkien kasvu ja uudistuminen kuluttaa materiaaleja: maata, puuta ja betonia

Kaupunkialueet ympäri maailman tasapainoilevat väestönkasvun, kasvihuonekaasupäästöjen, sosiaalisen kestävyyden ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien vaatimusten välillä. Paikalliset olosuhteet vaikuttavat siihen, mikä on paras tapa vastata näihin haasteisiin. Jotkin ratkaisumallit toistuvat kuitenkin

Elämme maailmassa, jossa tiedon määrä kasvaa valtavalla vauhdilla ja päätöksentekijät yhteiskunnan eri tehtävissä, niin valtionhallinnossa kuin kunnissakin, joutuvat ratkomaan yhä vaikeammin hahmotettavia monimutkaisia ongelmia. Koska tietoa on saatavilla paljon, myös kansalaiset ovat yhä

Kaupungit tuottavat valtaosan maapallon kasvihuonekaasupäästöistä. Jalanjälkeä kompensoidakseen ne ovat profiloituneet dynaamisiksi ja verkottuneiksi innovaatioalustoiksi, kilpaillen kunnianhimoisilla visioilla hiilineutraalista tulevaisuudesta. Julkisessa keskustelussa vähähiilinen kaupunki

Kaupunkirakenteen laajeneminen ja tiivistyminen uhkaavat kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. Viheralueet vähenevät ja pirstoutuvat väistämättä. Viimeaikaisista politiikkadokumenteista ja tutkimusraporteista selviää, että kaupunkiluonnon monimuotoisuus pitää turvata tiivistymisestä huolimatta

Suomi seuraa muuta maailmaa väestön kehityksessä: väestö keskittyy kaupunkeihin. Kaupunkien tiivistyessä viheralueet hupenevat ja uusia metsiä vallataan rakentamiselle. Kaupunkirakenteen kasvamisen ja tiivistämisen vaikutuksia viheralueisiin on tutkittu pääosin jo toteutuneita tapahtumakulkuja

Väestönkasvu on pitkälti maahanmuuton varassa ja väestö keskittyy kaupunkeihin. Väestönkasvun lisäksi työllisyyden ja kotitalouksien tulojen kehitys ovat tärkeitä tekijöitä kaupunkien elinvoiman kannalta. Tässä blogissa työllisyyttä ja kotitalouksien tuloja tarkastellaan Kelan etuuksien

Pääministeri Sanna Marinin hallitus on sitoutunut turvaamaan suomalaisten hyvinvoinnin ja yritysten selviytymisen mahdollisimman vähäisin inhimillisin ja taloudellisin vahingoin koronapandemian aiheuttaman kriisin yli. On tärkeää, että kaikki käytössä olevat resurssit kohdennetaan

Koronapandemia ja sen ennennäkemättömät taloudelliset seuraukset asettavat Euroopan unionin yhtenäisyyden koetukselle. Maaliskuun alussa uusi koronavirus levisi Eurooppaan niin nopeasti, ettei EU:n toimielimissä eikä jäsenmaissakaan heti herätty tilanteen vakavuuteen. Kun maat alkoivat sulkea oviaan