Tietoalat ja uudet kasvualat – Suomen elinvoiman moottorit
Tietoalat ja uudet kasvualat ovat nousseet keskeisiksi tekijöiksi Suomen elinvoiman kehityksessä. Ne muodostavat jo nyt noin 23 % kaikista työpaikoista ja yli 30 % yrityskannasta. Kasvu on ollut vaikuttavaa: vuosina 2015–2023 tietoalat loivat 50 000 uutta työpaikkaa ja 26 500 uutta yritystä. Uudet kasvualat puolestaan lisäsivät 20 000 työpaikkaa ja 10 000 yritystä.
Kuntaliiton tilaama MDI:n selvitys tarkastelee alueellista kehitystä tietoalojen, vihreän siirtymän ja muiden kasvualojen osalta. Tietoalat – eli KIBS-toimialat – perustuvat tiedon tuotantoon, korkeaan osaamiseen ja aineettomaan arvonluontiin. Uudet kasvualat puolestaan määrittyvät työpaikkojen, yritysten ja arvonlisäyksen kasvun perusteella vuosina 2019–2023.
Kasvu keskittyy, mutta vaikutukset ulottuvat laajalle
Tietoalat ja uudet kasvualat eivät kasva tasaisesti koko maassa. Pääkaupunkiseutu on selkeä veturi – siellä tapahtui puolet tietoalojen työpaikkakasvusta. Tampere ja Oulu seuraavat perässä. Uudet kasvualat ovat kuitenkin vahvistuneet myös muualla Suomessa, erityisesti maakuntakeskuksissa.
Maaseutukunnissa ja seutukaupungeissa kasvu on ollut maltillisempaa, mutta yritysten määrän kasvu on ollut merkittävää. Tämä uudistaa alueiden elinkeinorakennetta, vaikka niiden kansallinen painoarvo on laskenut suurten kaupunkien nopeamman kehityksen myötä.
Työpaikkojen ja työllisten alueellinen kehitys ei ole täysin yhteneväistä. Etätyön yleistyminen on laajentanut tietoalojen vaikutusta myös kehyskuntiin. Vaikka työpaikkojen määrä on vähentynyt joillakin alueilla, työllisten määrä on pysynyt vakaampana – erityisesti seutukaupungeissa ja maaseudulla.
Tietoalat – kasvun veturi koko Suomessa
Tietoalat ovat olleet merkittävä kasvun lähde koko maassa. Ne selittävät kolmanneksen kansallisesta työpaikkakasvusta. Vaikka kasvu painottuu suuriin kaupunkeihin, myös pienemmät alueet voivat hyötyä. Kajaani on tästä hyvä esimerkki – siellä on kehitetty suurteholaskennan ympärille tietopohjaista ekosysteemiä, joka houkuttelee uusia toimijoita.
Kasvu ei tapahdu itsestään. Alueiden on kyettävä tarjoamaan houkutteleva toimintaympäristö yrityksille ja osaajille. Koulutuksen rooli korostuu – osaavan työvoiman saatavuus on avainasemassa.
Verkostoitumalla mukaan kasvukeskusten imuun
Vaikka yrityskannan kasvu on alueellisesti tasaisempaa, työpaikkojen keskittyminen suurkaupunkeihin uhkaa vahvistaa alueellista eriytymistä. Tämän vuoksi on tärkeää kehittää alojen verkostomaisia vaikutuksia – niin, että kasvukeskusten imu hyödyttää myös ympäröiviä alueita.
Tietoalat ja uudet kasvualat voivat olla koko Suomen elinvoiman moottoreita – jos osaamme hyödyntää niiden potentiaalin viisaasti ja tasapainoisesti
