Kuntien talousodotukset notkahtivat maltillisesti, mutta pitkän aikavälin liikkumavara on kapenemassa

Lähtökohdat olivat haastavat, kun Kuntaliiton syksyn Talousbarometri laitettiin liikkeelle kuntiin budjettiriihen jälkeen 3.–8. syyskuuta. Yleinen talouden tila on polkenut alkuvuoden paikallaan ja julkisen sektorin toimintojen, myös kuntapalveluiden, yllä on pyörinyt toistuvasti huomattavia lisäleikkauspaineita. Kuntien talousjohtajille osoitetussa kyselyssä kysyttiin tällä kertaa perinteisten kuntien talouden tilaan liittyvien tunnelmien lisäksi odotuksia veronkorotuspaineista sekä kuntien taloudellisen liikkumavaran kehittymistä seuraavan 10 vuoden sisällä. Tulokset julkaistiin 15. syyskuuta.  

Kuntien taloudellinen tilanne on heikompi kuin vuosi sitten 

Taloustilastojen mukaan kuntien talous on kehittynyt kuluvana vuonna vaatimattomasti. Valtiokonttorin neljännesvuositilastot kertovat, että kuntien toimintakulut ovat nousseet alkuvuonna lähes 6 prosenttia. Tilikauden tuloksella mitattuna kuntatalouden tasapaino keikkui kesäkuun lopussa noin 250 miljoonassa eurossa. Se jää vuoden 2024 vastaavasta ajankohdasta jonkun verran, minkä lisäksi alkuvuoden taloudellista tilaa kaunistelee iso, kertaluonteinen myyntitulo Porin energiayhtiöstä. Jos sen putsaisi valtakunnan aineistosta pois, kuntien ja kuntayhtymien tilikauden tulos näyttäytyisi nyt poikkeuksellisen heikkona.  

Sen vuoksi ei ollut yllätys, että Kuntaliiton Talousbarometrissä useampi kuin puolet kunnista kertoi kuntansa taloudellisen tilanteen heikentyneen verrattuna tilanteeseen 12 kuukautta sitten. Erityisen matalalla tasolla näkemykset nykytilasta olivat suurissa kaupungeissa, joiden veropohjaan talouden vaimea kehitys ja työttömyyden kustannukset iskevät erityisen rankasti. Maakunnittain tarkasteltuna talouden tila koettiin vahvaksi muun muassa Lapissa. Vaikka kuntien talousjohdon tunnelmat heikkenivät viime kevään kyselystä niin pudotus ei ole kuitenkaan suuri. Tämä on hyvä uutinen kuntalaisille.  

Kuntien veronkorotuspaineet maltilliset, mutta haasteet kasvavat pitkällä aikavälillä 

Peräti 70 prosenttia Talousbarometriin vastanneista talousjohtajista arvioi kuntansa talouden näkymät seuraavan 12 kuukauden kuluttua huonoksi tai melko huonoksi. Vastauksista laskettu keskiarvo tippui viime kevään kyselystä, mutta tämänkään kysymyksen osalta pudotusta ei tullut mahdottoman paljon: vain 0,3 prosenttiyksikköä. Näkemysten kirjo on melko samankaltainen eri kuntakokolukissa, mutta maakunnittaisissa vastauksissa jyrkemmin odotukset tippuvat Varsinais-Suomessa ja Päijät-Hämeessä. Positiivisimmat odotukset ovat Kainuussa.  

Barometrityyppisten kyselyiden yksi mielenkiintoisimmista anneista syntyy odotuksissa tapahtuvista muutoksista. Muutokset Kuntaliiton Talousbarometrissä syksyllä 2025 eivät ole suuria. Lisäksi odotukset talousnäkymistä jäivät notkahduksesta huolimatta vahvemmalle tasolle kuin vuoden 2024 kyselyissä.  

Koko kuntakenttä on tästä huolimatta kuitenkin laajojen sopeutuspaineiden edessä. Tästä huolimatta kolme neljäsosaa kunnista arvioi, että kunnallisveroprosenttiin ei kohdistu syksyllä 2025 muutospaineita. Loppuosassa kuntia veroprosentti voisi talousjohtajan näkemysten mukaan muuttua, ja 7 prosentissa kuntia veroprosentti voisi nousta yli 0,5 prosenttiyksikköä. Veronkorotuspaineet ovat muita suurempia keskisuurissa, 20 000–100 000 asukkaan kaupungeissa.  

Veronkorotuspaineita on siis tällä hetkellä kymmenissä kunnissa, mutta suhteutettuna vastaukset kuntien alkuvuoden heikkoihin taloustietoihin, kustannusten ripeään nousuun sekä kuntien valtionosuuksien lisäleikkauksiin vuonna 2026, tilanne olisi voinut olla huomattavasti pahempi. Maltillista veronkorotuspainetta saattaa selittää valtuustokauden varhainen vaihe, jolloin vielä työstetään tulevia tavoitteita ja linjauksia.   

Tällä kierroksella Talousbarometriin sisältyi myös uusi kysymys kunnan pidemmän aikavälin taloudellisen liikkumavaran kehityksestä. Lähes 80 prosenttia vastaajista arvioi kuntansa taloudellisen liikkumavaran kapenevan. Taloudellista niukkuutta esiintyy kaikentyyppisissä kunnissa, mutta erityisesti pienimmissä, alle 5 000 asukkaan kunnissa. Kaikissa kuntakokoluokissa on myös kuntia, joissa taloudellinen liikkumavara kasvaa. Taloudellisen liikkumavaran kapeneminen esimerkiksi heikkojen verokertymien tai suurten yksikkökustannusten myötä haastaa palvelujen nykyisiä järjestämistapoja.  

Tiivistäen: Kuntien taloustunnelmien iso kuva syksyllä 2025 näyttäytyy heikkenevänä, mutta arvioita veronkorotuspaineiden laajuudesta voidaan pitää tällä syksyn kierroksella poikkeuksellisen maltillisina. Kuntien talousjohtajat tunnistavat myös sen, että pidemmällä aikavälillä kunnan taloudelliset raamit kiristyvät.  

Kuntaliiton tavoitteena on herättää myös päättäjät ja kuntalaiset keskustelemaan siitä, mikä voi olla kunnan palvelulupaus kuntalaisilleen tulevaisuudessa lainsäädännön, väestökehityksen ja resurssien näkökulmasta.