Mitä kansantalouden tilinpito kertoo paikallishallinnosta vuonna 2025 ja sen osuudesta tulevien vuosien säästötavoitteissa?

Kuntaliitto julkaisi helmikuun alussa analyysin kuntien ja kuntayhtymien talouden tilasta vuonna 2025. Maaliskuussa tiedot etenivät kansantalouden ja koko julkisen talouden ennakkotiedoiksi vuodelta 2025. Samalla Tilastokeskus julkaisi paikallishallinnon palveluiden järjestäjien tuloista, menoista ja velasta erillisen kokeellisen tilaston. Paikallishallinnon talousluvut on johdettu tässä kirjoituksessa kokeellisesta tilastosta ja sen mukaisesta hyvinvointialueluokittelusta*.

Kansantalouden tilinpidon tilastoilla on näinä päivinä erityistä painoarvoa, sillä niissä marinoituu lähtökohta velkajarrun säästötavoitteelle ja säästöjen toimeenpanoa pohtiville poliitikoille. Mitä parempi julkisen talouden lähtötilanne eli niin sanottu rahoitusasema on, niin sitä vähemmän sopeutettavaa päättäjille lankeaa tulevina vuosina. 

Isossa kuvassa julkisen talouden lukemat vuodelle 2025 tarjoavat sekä positiivisen että negatiivisen uutisen. Positiivinen on se, että julkisen talouden rahoitusasema vahvistui peräti 2,4 miljardilla eurolla. Valitettavasti julkisen talouden rahoitusasema oli kuitenkin yhä raskaasti miinuksella, sillä alijäämä ylsi lähes 10 miljardiin euroon. Edessä on siis yhä verta, hikeä ja kyyneleitä. 

Paikallishallinto vahvistui vuonna 2025

Monet varmasti muistavat, että kuntien kirjanpidon ennakollisten tietojen mukaan kuntatalouden tasapaino heikkeni vuonna 2025, kun tasapainoa tarkastelee kuntatalouden yleisimmillä mittareilla: tilikauden tuloksella tai toiminnan ja investointien rahavirran avulla? Kansantalouden tilinpidon mukaan paikallishallinto kuitenkin vahvistui viime vuonna. 

Kuntahallinnon tulot kasvoivat 4,4 prosenttia vuonna 2025, ja menot, uusi TE-palvelu-uudistus ja investoinnit mukaan lukien, kasvoivat 3,9 prosenttia. Menojen maltilliseen kehitykseen vaikuttivat muun muassa kuntien omat sopeutustoimet ja investointien lievä notkahdus. Kuntahallinnon rahoitusasema vahvistuikin hieman vuodesta 2024. Euroissa vahvistuminen oli kuitenkin pientä ja rahoitusasema painui yhä reilut 800 miljoonaa euroa miinuksella. Luvut voivat tarkentua vielä tulevissa tilastopäivityksissä. 

Kansantalouden tilinpidon mukaan hyvinvointialuehallinto oli viime vuonna sen sijaan noin 100 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Hyvinvointialueiden talouden tasapainottuminen on erittäin positiivinen uutinen. Huomionarvoista on myös se, että kansantalouden tilinpidon mukaan hyvinvointialueiden talouden tila oli selvästi vahvempi kuin kuntien.

Syy hyvinvointialueiden varsin hyvään talousasemaan aiheutuu valtion tuntuvasta lisäyksestä hyvinvointialueiden rahoitukseen vuonna 2025, hyvinvointialueiden omista talouden sopeuttamistoimista sekä hyvinvointialueiden pienistä investointimenoista. Viime vuonna hyvinvointialueiden tulot kasvoivat peräti 7,6 prosentilla (2,4 miljardia euroa), mutta menot kasvoivat vain 1,9 prosentilla (640 miljoonaa euroa). 

Investointimenoja hyvinvointialueilla oli noin 1,4 miljardia euroa, kun kuntahallinnolla niitä oli peräti 5,5 miljardin euroa. Investointimenojen huomattavan erilainen taso kuntien ja hyvinvointialueiden välillä välittyy myös paikallishallinnon velkaantumiskehitykseen. Kun hyvinvointialueilla oli viime vuonna velkaa vajaat 8 miljardia euroa niin kuntahallinnossa velka nousi jo 32 miljardiin euroon. 

Velkajarrun aikana päättäjien tuleekin tarkkailla entistä tarkemmalla silmällä kuntien velkaantumista. Kuntien tuloja ei voi leikellä entiseen malliin, jos toimenpide välittyy suoraan kunnan ja julkisen sektorin velan kasvuksi. Monien kuntien velkaantuminen on jo ennestään korkealla tasolla, minkä lisäksi investointipaineet ovat paikallistasolla yhä poikkeuksellisen suuria.

Kuntien osuus tulevista sopeutustoimista on noin 10 prosenttia

Julkisen sektorin tarkasteluissa tärkeintä on tunnistaa se, että valtio, paikallishallinto ja sosiaaliturvarahastot ovat taloudelliselta asemaltaan hyvin erilaisessa tilanteessa. Julkisen sektorin huomattavan isoksi paisunut alijäämä kaatui vuonna 2025 lähes kokonaan valtion harteille. Tilanne ei muutu kehyskauden aikana. 

Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan valtion ja paikallishallinnon alijäämä on vuonna 2030 yhteensä noin 17 miljardia euroa. Siitä valtion osuus on noin 15 miljardia euroa ja paikallishallinnon noin 2 miljardia, mikä jakaantuu suurin piirtein puoliksi kuntien ja hyvinvointialueiden kesken. Sosiaaliturvarahastot ovat ylijäämäisiä.

Velkajarrutyöryhmä on arvioinut seuraavan hallituskauden sopeuttamistarpeeksi noin 8–11 miljardia euroa. Hyvänä nyrkkisääntönä voi valtiovarainministeriön ennusteeseen tukeutuen pitää sitä, että kuntien osuus sopeuttamistarpeesta on noin yksi miljardi euroa tai noin 10 % sopeutustarpeesta. Tämän suuruisen sopeuttamispaineen kuntakenttä kyllä hoitaa.

Mutta jos kehysriihessä kikkaillaan vaalikiimassa kansalaisille uusia tukimuotoja niin seuraavalla hallituskaudelle kansalaisilta leikattava summa vain kasvaa. Päättäjät eivät näytä tunnistavan tarvetta pidättäytyä mukavista päätöksistä vielä yhtään.

Toinen aito riski kunnille on se, että säästöjä tehtailtaessa kuntiin ohjataan vuosittain uusia valtionosuusleikkauksia tai lisämenoja valtiolta ilman täysimääräistä kompensaatiota. Jos näin käy niin kuntien lasku kasvaa ja yhden miljardin tasapainotusvelvoite liikkuu vuosi vuodelta eteenpäin. Siitäkin huolimatta, että kunnissa olisi käynnissä jo jatkuva talouden sopeuttamistyö. 

P.S. Kattavin ja vertailukelpoisin tieto kansantalouden ja julkisen talouden tilasta saadaan Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon mukaisista tilastoista. Tilaston luokituksia uudistetaan säännöllisin väliajoin. Kun hyvinvointialueiden toiminta käynnistyi vuoden 2023 alussa, hyvinvointialueet luokiteltiin paikallishallintosektoriin yhdessä kuntien kanssa. Kuntien ja hyvinvointialueiden taloudellinen toiminta julkaistaan omana alaeränään. Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluita ei kuitenkaan yhdistetä virallisessa luokittelussa muihin hyvinvointialueisiin, vaan ne pysyvät kuntasektorin luokittelussa. Poikkeuksen tekee Tilastokeskuksen kokeellinen tilasto paikallishallinnon palveluiden järjestäjien tuloista ja menoista. 

*Tässä kirjoituksessa paikallishallinnon eri alasektoreita kutsutaan kuntahallinnoksi ja hyvinvointialuehallinnoksi.