Marianne Pekola-Sjöblomin blogi 15.12.2025

Mikä meillä mättää? Mitä voisimme oppia naapurimaidemme vaaleista?

Äänestysprosentti nousi etukäteisistä epäilyistä huolimatta

Tanskan kunta- ja aluevaalien vaalipäivä oli tiistaina 19.11.2025. Hieman pessimistisistä ennusteista ja uutisoinneista huolimatta äänestysaktiivisuus nousi hieman syksyn 2021 vaaleista. Lokakuussa Virossa järjestetyissä kuntavaaleissa äänestysprosentti nousi jopa selvästi Tanskaa enemmän. (linkki Viro-blogiini)

Viron ja Tanskan positiivinen kuntavaalitulos herättää kieltämättä kateutta. Miten ihmeessä Tanskassa ja Virossa onnistuttiin niin hyvin, kun meidän huhtikuisissa kuntavaaleissamme äänestysaktiivisuus laski jo toistamiseen?

Edellisen kerran Tanskan kuntavaalit järjestettiin marraskuussa 2021. Tuolloin äänestysaktiivisuus laski, ainakin osin nopeasti pahentuneen koronatilanteen seurauksena. Siitäkin huolimatta 69,2 prosentin äänestysaktiivisuus oli merkittävästi korkeampi kuin meillä saman koronavuoden keväällä järjestetyissä kuntavaaleissa.

Aluevaalien äänestysaktiivisuus on perinteisesti ollut Tanskassa lähes samaa luokkaa kuin kuntavaaleissa, niin tälläkin kerralla. Äänestysprosentit nousivat kaikilla neljällä alueella, vaihdellen 68 ja 71 prosentin välillä.

Selvästikin onnistunut yhteinen ’Dit Valg. Vores Danmark’ -kampanja

Tanskassa toteutettiin tänä syksynä kansallinen kumppanuusprojekti, jonka tarkoituksena oli sitouttaa tanskalaiset osallistumaan marraskuisiin kunta- ja aluevaaleihin. Projekti toteutettiin median, yleishyödyllisten säätiöiden, journalistien koulutusohjelmien sekä yksityisten ja julkisten instituutioiden välisenä yhteistyönä. Tavoitteena oli asettaa kansalaisten asialista keskiöön.

Vaaliprojekti sisälsi muun muassa erittäin laajan, yli 100 000 tanskalaisen vastaukset kattavan mielipidekyselyn, jossa kartoitettiin muun muassa äänestysaikeita, näkemyksiä politiikasta ja luottamuksesta sekä siitä, mitkä aiheet ovat heille tärkeimpiä – myös omissa kunnissaan.

Vanhustenhuolto ja terveys vaalikeskustelujen kärjessä

Kuten meilläkin, vanhuspalvelut ja terveydenhuolto ovat kuuluneet perinteisesti Tanskan kuntavaalien tärkeimpiin vaaliteemoihin. Niin näissäkin vaaleissa. Vaaliteemojen kärkiviisikkoon sijoittuivat myös ilmasto ja ympäristö, peruskoulutus sekä verotus.

Tanskalaisessa vaalikyselytutkimuksessa nousi mielenkiintoinen ja myös jossain määrin tutkijoita huolestuttava havainto siitä, että naisten ja miesten tärkeimmät vaalikysymykset ovat eriytyneet vaali vaalilta. Naisäänestäjät korostavat miehiä paljon suuremmassa määrin terveydenhoitoa, vanhustenhuoltoa ja lasten päivähoitoa, miehet taas naisia enemmän työllisyyskehitystä, veroja, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-aikapalveluja. Sukupuolten välisten mielenkiinnon aiheiden kasvanut eriytyminen nähdään voivan aiheuttaa haasteita myös kuntien poliittisessa päätöksenteossa.

Vaalijärjestelmä, valtuustokoko ja pormestarit

Tanskan tämänsyksyistä korkeaa kuntavaaliaktiivisuutta avitti varmastikin edellä kuvattu ”Dit valg”-projekti, mutta yleisemmällä tasolla erityisesti paitsi meistä poikkeava vaalijärjestelmä sekä vahvasti ’kasvottunut’ kunnallispolitiikka. Näin siksi, että Tanskassa on meitä selvästi vähemmän kuntia ja niissä vähemmän vaaleilla valittavia valtuutettuja.

Pormestarijärjestelmä vilkkaan äänestysaktiivisuuden selittäjänä?

Merkille pantavaa on, että ainakin näin ulkopuolisen ja ulkomaalaisen silmin kuntavaalien uutisointi koski aika paljon spekulointia kuntien pormestariehdokkaista ja heidän mahdollisuuksistaan menestyä vaaleissa. Hyvin henkilöitynyttä politiikkaa siis. Ja pormestarivalintaa korostavaa. Tanskassakaan ei pormestaria valita suoralla kansanvaalilla vaan valitun valtuuston toimesta. Ihan niin kuin meilläkin Suomessa.

Tanskan 98 kunnassa on kaikkiaan noin 6 miljoonaa asukasta, eli keskimäärin 61 400 asukasta kuntaa kohti.
Pääkaupungissa Kööpenhaminassa on runsaat 670 000 asukasta, mutta vaaleilla valittavia valtuutettuja vain 55. Helsingissä on suht sama määrä asukkaita, mutta valtuutettuja 85.
40 kunnassa on vähintään 50 000 asukasta, alle 20 000 asukkaan kuntia on vain 9. Pienimmässä Læsøn (saari)kunnassa asukkaita on noin 1700, valtuutettuja 9.
Tanskan kuntavaaleissa valittiin kaikkiaan 2432 valtuutettua eli keskimäärin 25 valtuutettua kuntaa kohti.
Tanskan kuntalain mukaisesti valtuutettujen minimimäärä on alle 20 000 asukkaan kunnissa 9 ja yli 20 000 asukkaan kunnissa 19. Valtuustojen maksimikoko on Kööpenhaminaa lukuun ottamatta 31. (Suomessa valtuustojen lakisääteiset vähimmäismäärät vaihtelevat 13 ja 79 välillä. Kevään kuntavaaleissa valittiin keskimäärin 29 valtuutettua kuntaa kohti.)

Vaalijärjestelmällä on väliä

Meistä poiketen Tanskassa, kuten muissakin Pohjoismaissa, on käytössä suljettu listavaali, jolloin äänestäjät antavat äänensä henkilön sijaan jollekin puolueelle eli listalle, vaikkakin on mahdollista äänestää puoluelistalta myös yksittäistä ehdokasta. Tanskassa on Norjan ja Ruotsin tapaan niputetut vaalit eli kuntavaalit järjestetään samanaikaisesti aluevaalien kanssa.

Äänestysaktiivisuus, vaalitulos ja naiset

Naiset tekevät historiaa näissä Tanskan kuntavaaleissa, sillä naispormestareita valittu tulevalla valtuustokaudelle ennätykselliset 24, viime vaalien jälkeen 20. Osuus nousee 20 prosentista 25 prosenttiin - eli joka neljännessä tanskalaisessa kunnassa tulee tammikuussa alkavalla valtuustokaudella olemaan naispuolinen pormestari.

***

Mitä me voisimme oppia Tanskasta ja muistakin Pohjoismaista ja Virosta? Onko nykyisen vaalijärjestelmämme puitteissa mahdollista saada kuntavaaliosallistuminen uuteen kukoistukseen? - Tässä meille kaikille yhteistä haastetta ja kehittämiskohdetta kohti seuraavia, kevään 2029 kuntavaaleja.

Lähteitä ja lisätietoja:

Vaaleahiuksinen nainen tummassa mekossa.

Marianne Pekola-Sjöblom

Kirjoittajasta lyhyesti

Marianne on tutkimuspäällikkömme ja rakastaa sukeltamista kuntatietojen syvyyksiin. Blogeissaan Marianne avaa tutkittua tietoa kunnista helposti lähestyttävästi.

Löydä lisää sisältöä samoista teemoista

Johtaminen ja kehittäminen

demokratia

kuntavaalit