Demokratia ei siirry sukupolvelta toiselle ilman tekoja

Demokratia on suomalaisen yhteiskunnan perusta. Se on mahdollistanut vakaan kehityksen, laajan palvelujärjestelmän ja kansalaisten luottamuksen siihen, että yhteinen järjestelmä toimii. Vaikka demokratian tila Suomessa on edelleen kansainvälisesti vertaillen hyvä, kehityskulut eivät ole pelkästään myönteisiä.

Nuorten kiinnostus politiikkaan yleisesti näyttää kuitenkin vähentyneen, äänestysaktiivisuus laskee ja luottamus yhteiskunnallisiin instituutioihin horjuu. 

Suunta on huolestuttava. Demokratia ei siirry sukupolvelta toiselle automaattisesti, vaan sen ymmärtäminen ja arvostaminen rakentuvat kokemusten kautta. 

Ilonpilkahduksiakin toki on, kuten Espoon nuorisovaltuuston ennätysmäärä ehdokkaita.

Nuorten osallistuminen on kaventunut

Vuoden 2025 kuntavaaleissa alle 30-vuotiaiden ehdokkaiden osuus on laskenut 8,5 prosentista 7,8 prosenttiin. Myös 30–39-vuotiaiden osuus on pienentynyt. Nuorten ehdokkaiden määrän lasku on jatkunut jo vuodesta 2008.

Ilmiö ei selity yksittäisillä syillä. On kuitenkin selvää, että jos nuoret eivät löydä kosketuspintaa yhteiskunnallisiin vaikutusmahdollisuuksiin, he eivät myöskään hakeudu ehdolle tai osallistu päätöksentekoon.

Huomionarvoista on, että joka kymmenes nuori mies on koulutuksen ja työn ulkopuolella. Tämä on uhka pysyvälle osattomuudelle ja yhteiseen päätöksentekoon osallistumiselle ja siten myös demokratialle.

Demokratiakasvatus ei ole uusi teema. Se on kuulunut kansallisiin linjauksiin jo vuosikymmeniä, ja nuorten asioiden parissa toimivia tahoja on runsaasti. Haasteena on, että työ on pirstaloitunut. Nyt olisikin tärkeää huolehtia siitä, että saisimme voimat koottua konkreettisiksi toimenpiteiksi. Kyse on pitkäjänteisestä, mutta äärimmäisen tärkeästä työstä.

Osattomuus näkyy vaaliuurnilla

Demokratian perusta rakentuu paitsi kodeissa, myös päiväkodeissa ja kouluissa. Jos kokemukset osallisuudesta jäävät heikoiksi varhaisessa vaiheessa, se näkyy vuosien päästä vaaliuurnilla. Äänestämisaktiivisuus on kuitenkin sekin vain yksi osa toimivaa demokratiaa.

Nuorten on tärkeää oppia arvostamaan, ylläpitämään ja kehittämään demokratiaa sekä toimimaan demokraattisessa yhteiskunnassa. Demokratiaan kasvaminen, osallistuminen ja vaikuttaminen alkaa kouluista ja päiväkodeista, joissa koko ikäluokka on läsnä. Kun saa kokea, että mielipiteellä ja omalla toiminnalla on merkitystä, alkaa arvostaa yhteiskuntaa, jonka jäsen on.

Näistä syistä uusi demokratiakasvatuksen visio on valmisteltu. Kuntaliittokin on allekirjoittanut vision ja on mukana sen jatkokehittämisessä. Visiossa korostuu ajatus siitä, että demokratiakasvatus ei ole pelkkää harjoittelua tai näennäisvaikuttamista vaan todellista osallistumista.

Demokraattisen yhteiskunnan rakentamiseksi tarvitaankin vuorovaikutusta ja keskustelua. Tavoitteena ei ole yhden oikean näkökulman löytäminen, vaan ymmärryksen lisääminen ja luottamuksen rakentaminen.

Kunnat ovat arjen demokratian ympäristöjä

Kunnilla on keskeinen rooli demokratiakasvatuksen toteuttamisessa. Ne järjestävät varhaiskasvatusta, perusopetusta ja toisen asteen koulutusta monenlaisissa olosuhteissa. Myös kuntien nuorisopalveluilla on keskeinen merkitys nuorten osallisuuden ja demokratian vahvistamisessa. Sivistyspalveluissa lapset ja nuoret kohdataan arjessa, jossa osallisuuden ja vaikuttamisen kokemukset rakentuvat.

Oppilaskunnat, nuorisovaltuustot ja erilaiset osallistavat toimintamallit antavat nuorille mahdollisuuden vaikuttaa. Monet kunnat ovat kehittäneet käytäntöjä, jotka auttavat nuoria näkemään päätöksenteon läpinäkyvyyden ja kokemaan osallisuutta omassa arjessaan. Oppilaskuntien ja nuorisovaltuustojen myötä myös demokratian pelisäännöt nuorten keskinäisessä toiminnassa konkretisoituvat. Nuorille itselleen tärkeät aiheet toimivat innostajina yhdessä vaikuttamiseen.

Paikallisdemokratia on uusi turvallisuuskysymys

Demokratiakasvatus kytkeytyy vahvasti arjen turvallisuuteen ja sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen. Päätökset, joita kunnissa tehdään tänään, vaikuttavat suoraan lasten ja nuorten hyvinvointiin, liikkumiseen, vapaa-aikaan ja mahdollisuuksiin osallistua. Nuorten näkemysten huomioon ottamisessa onkin hurjasti potentiaalia onnistuneeseen päätöksentekoon kunnissa. 

Kun kuntalaiset kokevat tulevansa kuulluiksi, luottamus vahvistuu. Luottamus puolestaan lisää turvallisuutta: tunnetta siitä, että yhteiskunta toimii ja pitää huolta.

Tieto, tahto ja toiminta

Demokratiakasvatuksen visio kiteytyykin kolmeen periaatteeseen:

Tieto: Luotettava tieto on demokratian kivijalka.

Tahto: Demokratia perustuu ihmisten tahtoon rakentaa toimivaa yhteiskuntaa.

Toiminta: Demokraattista yhteiskuntaa kehitetään ja ylläpidetään toiminnan avulla.

Tutustu visioon Eduskunnan sivuilla: Demokratiakasvatuksen visio