Viro onnistui jälleen meitä paremmin

Naapurimaamme Viron kuntavaalisykli on samanlainen kuin meillä; viimeisimmät kuntavaalit järjestettiin viikko sitten, sunnuntaina 19.10.2025 ja edelliset vaalit koronavuonna 2021.  

Vähän yllättävää on, etteivät Viron kuntavaalit ole näyttäneet kiinnostavan lainkaan maamme mediaa, tai ainakaan omiin silmiini ei ole osunut yhtään uutista. Viron kuntavaalit ovat kuitenkin useastakin syystä meillekin varsin mielenkiintoiset.   

Viron äänestysprosentti 59,2 – nousua 4,5 prosenttiyksikköä 

Näin alkuun heti tärkein uutinen: Viron kuntavaaleissa kävi äänestämässä 59,2 prosenttia äänioikeutetuista. Äänestysaktiivisuus nousi toista kertaa peräkkäin, ja tällä kertaa peräti 4,5 prosenttiyksikköä.  Meidän huhtikuisten kuntavaalien äänestysaktiivisuus sen sijaan laski toista kertaa peräkkäin ja jäi 54,3 prosenttiin.  

Maidemme välisessä kuvitteellisessa kuntavaalien äänestysprosenttikisassa, ”Suomi-Viro -maaottelussa” hävisimme lähes viidellä prosenttiyksiköllä. Pohjoismaisessa kuntavaalikisassa olemme saaneet niin sanotusti turpaan vielä reippaammin - Norjalle ja Islannille hävisimme kahdeksalla, Tanskalle 13 ja Ruotsille peräti 26 prosenttiyksiköllä! 

Viron kuntavaaleissa oli jaossa kaikkiaan 1684 valtuustopaikkaa 78 kunnassa. Valtuustopaikkaa tavoitteli vajaat 9700 ehdokasta, eli keskimäärin 5,8 ehdokasta per valtuustopaikka ja 124 ehdokasta per kunta. Valtuustopaikkoja oli jaossa hieman vähemmän kuin viime vaaleissa, mutta myös kuntia on yksi vähemmän. Ehdokkaiden määrä laski runsaalla 300:lla eli noin kolmella prosentilla. Muutos on kuitenkin pieni verrattuna meidän kuntavaaliehdokkaiden lähes 16 prosentin pudotukseen.  

Sähköinen äänestys käytössä kuntavaaleista 2005 lähtien 

Viron vaaliviranomaisen sivustolta löytyvän ennakkotiedon mukaan 27 prosenttia äänioikeutetuista ja vajaat 46 prosenttia äänestäneistä äänesti näissä kuntavaaleissa sähköisesti. Osuus on noin prosenttiyksikön pienempi kuin edellisissä kuntavaaleissa, suurempi kuin EU-vaaleissa 2024, mutta pienempi kuin parlamenttivaaleissa 2023.  

Käytettävissä olevat tiedot sähköisen äänestämisen vaikutuksesta eri-ikäisten äänestysaktiivisuuteen Virossa näyttävät vähintään varovaisen positiivisilta.  

Viro on edelläkävijä ja edelleen yksi harvoja maita nettiäänestämisen käytöstä yleisissä vaaleissa. Esimerkiksi Brasiliassa ja Intiassa on käytössä sähköinen äänestyskone äänestyspaikoilla, mutta ei Viron kaltaista internet-äänestämistä. Niin meillä kuin monissa muissa maissa, on asiaa selvitetty ja joissakin maissa myös kokeiltu.  

Suomessa kokeiltiin sähköistä äänestämistä äänestyspaikalla sähköisellä äänestyslaitteella jo lähes 20 vuotta sitten eli kunnallisvaaleissa 2008. Kokeilu toteutettiin Karkkilassa, Kauniaisissa ja Vihdissä. Kokeilu sai paljon kritiikkiä, koska osa äänistä jäi rekisteröitymättä teknisen käyttöliittymävirheen vuoksi. Ongelman laajuus johti uusintavaaleihin kokeilukunnissa eikä kokeilua enää jatkettu.  

Sittemmin nettiäänestystä on meillä selvitetty kahden työryhmän voimin vuosina 2013-2015 ja 2017. Nettiäänestys ei ole kuitenkaan edennyt, koska sen riskejä on pidetty suurempina kuin hyötyjä.  

Viron kuntavaaleissa pääsee äänestämään jo 16-vuotiaana 

Sähköisen äänestyksen lisäksi Viron kuntavaalien toisena erityispiirteenä on 16 vuoden äänestysikäraja. Äänestysikärajaa laskettiin ensi kertaa syksyn 2017 kuntavaaleissa eli kaksi valtuustokautta sitten. Muista Euroopan maista ainakin Itävallassa ja Skotlannissa 16-vuotiaat pääsevät äänestämään kuntavaaleissa, Saksassa osassa osavaltioita.  

Keskustelua 16 vuoden ikärajan kokeilemisesta on käyty Suomessakin useaan otteeseen. Esimerkiksi pääministeri Juha Sipilän hallituksen asettama työryhmä ehdotti vuonna 2018 kokeilua, jossa äänestysikärajaa laskettaisiin kuntavaaleissa 16 vuoteen osallisuuden lisäämiseksi. Asia ei kuitenkaan edennyt.  

Kokemukset muista maista osoittavat, että ikärajan lasku ei tuo pikavoittoja nuorten osallisuuden lisäämiseen, vaan vaatisi tuekseen koulutusta ja poliittista kulttuurin muutosta. Demokratiakasvatuksen lisääminen on Suomessakin ollut yksi kansallisten demokratiaohjelmien kestotavoitteista ainakin viimeiset 20 vuotta.  

Lakiteknisistä uudistuksista apua äänestysaktivisuuteen? 

Edustuksellinen kuntademokratia ei Suomessa edelleenkään ole varsinaisesti kriisissä, mutta ehdottomasti vähintään vahvasti murrosvaiheessa. Äänestysaktiivisuuden kehitys on yksi, mutta ei ainut huolenaihe. Virossa demokratian kehittämisen tueksi on otettu edellä kuvatun mukaisesti kaksi lakiteknistä uudistusta; sähköinen äänestäminen ja äänestysikärajan laskeminen 16 vuoteen.    

Edellä mainittuja ja muita lakiteknisiä ratkaisuja ja uudistuksia on mielestäni tarpeen nostaa uudelleen keskusteluun, vaikka ne tuskin toimivat ainakaan pikaisina ratkaisuina äänestysaktiivisuuden nostamiseksi. Vaaliosallistuminen on vahvasti yhteydessä vallitsevaan yhteiskunnalliseen tilanteeseen, ajankohtaisiin poliittisiin kysymyksiin ja puolueiden kannanottoihin. Äänestäminen on pitkälti myös luottamus-, asenne- ja tunnekysymys; kokevatko äänestäjät, että äänestämisellä on merkitystä.  

Faktoja Viron kuntavaaleista: 

Viron kuntien valtuustoihin valittavien valtuutettujen määristä säädetään kuntia koskevassa vaalilaissa  (7§) samantyyppisesti kuin meilläkin.  

• Viron vaalilaissa määrittelee jäsenten vähimmäismäärät erikokoisissa kunnissa.
• Minimimäärät vaihtelevat alle 2 000 asukkaan kuntien 7 jäsenestä yli 100 000 asukkaan 79 jäseneen.
• Valtuustoissa on keskimäärin 21 valtuutettua.   

Virossa kuntavaalit keskittyivät 13.10.2025 alkaneeseen äänestysviikkoon ja huipentuivat varsinaiseen vaalipäivään 19.10.2025.  

• 13.–16.10. äänestyspaikat olivat avoinna kaikissa Viron äänestyspiireissä. Tuona aikana äänestys järjestettiin myös äänestäjien sijaintipaikassa, sairaaloissa, rangaistuslaitoksissa ja ympärivuorokautisissa sosiaalihuoltolaitoksissa.
• 17.–19.10. äänestäminen oli mahdollista vain äänestäjän asuinpaikan vaalipiirissä sijaitsevissa äänestyspaikoissa sekä kotiäänestyksenä.
• Ennakkoäänestys äänestyspaikoilla ja sähköisesti päättyi 18.10.
• Vaalipäivänä 19.10. äänestäminen oli mahdollista vain äänestyspaikoilla. 

Tietoa Viron vaalituloksista (englanniksi, www.valimised.ee)

Tutustu myös kirjoittajan aiempaan blogiin Mitä naapurimaat tekivät Suomea paremmin vakavasta koronatilanteesta huolimatta  (19.11.2021).