Minne menet taiteen perusopetus?

Taiteen perusopetusta koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan. Vuosikymmenten saatossa on muodostunut hajanainen kenttä, jossa on erilaisia käytäntöjä sekä taiteenalojen välisiä ja alueellisia eroja. Uudistamiselle on siis tarvetta. 

Opetuksen piirissä on arviolta 130 000 oppilasta, joista pääosa lapsia ja nuoria. 

Työryhmän ehdotukseen uudeksi taiteen perusopetusta koskevaksi lainsäädännöksi annettiin 231 lausuntoa. Lausuntojen perusteella yhtenäistä näkemystä ei kentältä ole löydettävissä. 

Mistä taiteen perusopetuksessa on kyse? 

Taiteen perusopetus on osa suomalaista koulutusjärjestelmää ja ainutlaatuinen tapa tarjota tavoitteellista ja pitkäjänteistä taideopetusta. Monelle se on ollut väylä kohti ammatillisia tai korkeakouluopintoja, mutta yhtä hyvin se voi olla harrastus, joka tuo iloa elämään ilman jatkosuunnitelmia.

Opetuksen järjestämisestä, tavoitteista, arvioinnista, opetussuunnitelmista, henkilöstöstä, oppilaaksi ottamisesta ynnä muusta on erikseen säädetty lailla, jota nyt uudistetaan. Taiteen perusopetus koskee 9 eri taiteenalaa musiikista mediataiteeseen. Opetuksesta vastaa aina koulutuksen järjestäjä. 

Kuntalaiset arvostavat taiteen perusopetusta

Taiteen perusopetuksen saatavuuteen ja hoitoon ollaan verraten tyytyväisiä. Tämä näkyy muun muassa Kuntaliiton laajassa Kuntalaistutkimuksessa. Vastaajista 63 prosenttia pitää taiteen perusopetuksen palveluja hyvin hoidettuna ja 61 prosenttia hyvin saavutettavana. Tarkempiin tuloksiin pääset tutustumaan täältä.

Kunnilla on merkittävä asema taiteen perusopetuksen alueellisessa tarjonnassa. Kunta voi olla opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymä koulutuksen järjestäjä. Kunta voi myös omalla päätöksellään toimia koulutuksen järjestäjänä. Kyseessä on kunnille vapaaehtoisesta tehtävästä myös jatkossa. Taiteen perusopetusta voidaan tarjota kansalaisopistoissa ja taiteenalan oppilaitoksissa. 

Työryhmän esityksessä on tehty valintoja 

Valinnoissa korostuu tavoite turvata ammattimaisen taiteen tekemisen opintopolku eri taiteenaloilla. Tulevaisuuden taiteen ja kulttuurin ammattilaisten ohella me tarvitsemme uutta taideyleisöä, taiteen ja kulttuurin kuluttajia ja ymmärtäjiä. Esityksen suurimpia muutoksia olisi siirtyminen 2 eripituisesta oppimäärästä yhteen, vähintään 100 tunnin oppimäärään. Työryhmä näki tarpeellisena tukea ja turvata nimenomaan pidemmän taideopetuksen tarjonta eri taiteenaloilla ja sitä kautta profiloida taiteen perusopetusta erona muuhun taidekasvatukseen. Kyse on myös resurssien riittävyydestä eri taiteen aloille.

Yhden oppimäärän tavoite on mielestäni perusteltu, mutta sen toteuttamista on syytä vielä kehittää ennen eduskuntakäsittelyä, jotta toimijoilla on oikeasti mahdollisuuksia hypätä yhden koon junaan. Yhteistyö ei sitä pelkästään ratkaise. Lausunnoissa ehdotetaan oppimäärän jakamista osiin, joka huomioitaisiin myös valtion rahoituksessa. Tätä onkin syytä pohtia esityksen jatkovalmistelussa. 

Muuten on vaarana, että moni koulutuksen järjestäjä, kunta ja yksityinen, lopettaa ja saatavuus huonontuu.

Taiteen perusopetuksella olisi potentiaalia saavuttaa nykyistä laajemmin eri-ikäisiä ja -kielisiä väestöryhmiä

Koulutuksen järjestäminen kysyy järjestävältä taholta voimavaroja ja sitoutumista. Taiteen perusopetus on mitoitettu tietylle tuntimäärälle ja tavoitteille. Siitä riippumatta, että kaikki oppilaat eivät nyt eivätkä jatkossakaan suorita kaikkea. Tulijoita olisi etenkin opintojen alkuvaiheessa. Mitä pidemmälle opinnot etenevät, osallistujien määrä vähenee. 

Kun ikäluokat pienenevät, väestörakenne muuttuu, kilpailevat harrastukset vievät oppilaita, ja toisaalta taloudelliset reunaehdot kiristyvät, on entistä tärkeämpää perustella taiteen perusopetuksen saamaa julkista rahoitusta.

Lausunnoissa on hyvin nostettu esille alueellinen tarjonta ja siihen liittyviä tekijöitä, eri taiteenalojen asema sekä lasten ja nuorten erilaiset tarpeet ja toiveet vapaa-ajan harrastuksissaan. 

Riippuen siitä, millaiseksi taiteen perusopetus jatkossa muodostuu ja miten sen toteuttamista johdetaan, se voisi nykyistä laajemmin saavuttaa eri-ikäisiä ja -kielisiä väestöryhmiä. Houkuttelevuuteen vaikuttaa paitsi lähellä oleva tarjonta, ylipäätään opetusjärjestelyt ja miten oppilaiden toiveita kuullaan opetuksen eri vaiheissa. 

Muutos - oli se sitten työryhmän esitys taikka muu ehdotus - tulee joka tapauksessa olemaan monelle vaikea asia. Vanhoista käytänteistä ja toimintatavoista on monen vaikea luopua. Uudistamiselle avointa asennetta ja oman toiminnan kriittistä arviointia tässä kysytään kaikilta vielä pitkään.

Taiteen perusopetus kehittää taitoja ja tietoja, joista on hyötyä koko elämän ajan. Moni on sen kautta löytänyt ystäviä, yhteisöjä ja jopa tulevan ammattinsa. Taideharrastus vahvistaa itsetuntemusta ja sinnikkyyttä, taitoja, joita tarvitaan kaikkialla.

”Olen oppinut jatkamaan harjoittelua, vaikka joku asia tuntuisi aluksi vaikealta. Harrastuksessa olen oppinut sietämään epäonnistumisia aiempaa paremmin.”

”Olen saanut harrastuksessa lisää rohkeutta ja uskoa omiin kykyihini.”

Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset 2024-raportti. Taiteen perusopetusliitto.

Taiteen perusopetus on paitsi taiteilijoiden kasvattamista, mutta ennen kaikkea on sijoitus luovuuteen, osallisuuteen ja hyvinvointiin. Siksi sen tulevaisuudesta on syytä keskustella huolella.