Kulttuuripoliittisella selonteolla suunnataan kansallista kulttuuripolitiikkaa 2040-luvulle – kunnat keskeisessä roolissa

Eduskunta on käsitellyt hallituksen kulttuuripoliittista selontekoa koko kevään. Selontekoluonnosta käsiteltiin neljässä valiokunnassa, ja sivistysvaliokunnan mietintö on nyt valmis.

Selonteolle toivottiin laajaa käsittelyä, ja asiantuntijakuulemisia järjestettiin kymmenittäin. Selonteko on pääministeri Orpon hallitusohjelman mukainen pitkän aikavälin strategia, jolla suunnataan kansallista kulttuuripolitiikkaa tulevina hallituskausina.

Miksi selontekoon kannattaa perehtyä? Valmistautuminen seuraavaan hallituskauteen on jo käynnissä, ja selonteon ehdotukset näkyvät seuraavan hallituksen kulttuuripoliittisissa tavoitteissa.

Eduskunnan keskeisin viesti on, ettei kulttuuri ole yhteiskunnan erillinen saareke, vaan peruskallio, jonka päälle yhteiskuntamme rakentuu. Kulttuurilla on itseisarvo, ja kulttuurin vapaus on perustuslakiin kirjoitettu sivistyksellinen perusoikeus.

Kulttuuri vaikuttaa positiivisesti ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin sekä yhteisöjen arvopohjaan. Se luo yhteisöllisyyttä ja lisää vuoropuhelua ihmisryhmien välillä.

Talouden näkökulma nousee selonteossa vahvasti esille, koska Suomi tarvitsee uutta kasvua. Kulttuurilla ja luovilla aloilla on hyödyntämätöntä potentiaalia, jota edistetään erillisen luovan talouden kasvustrategian kautta.

Näinä epävarmoina aikoina on tunnistettu kulttuurin merkitys kansakunnan henkiselle kriisikestävyydelle. Kielialueemme on pieni, ja kukaan muu ei pidä huolta kulttuuriperinnöstämme kuin me itse.

Sivistysvaliokunnan mietinnössä nostetaan esille keskeisiä kulttuuri-instituutioitamme kuten museot ja kirjastot. Ilman niitä ja vapaan sivistystyön oppilaitoksia meillä ei olisi joka puolella niin virkeää kulttuurielämää, jossa asukkaiden oma aktiivisuus on keskiössä.

Selonteon monet ehdotukset koskevat kuntia joko suoraan tai välillisesti

Kunnissa lähipalveluina tapahtuva kulttuuritoiminta on avain siihen, miten eri väestöryhmät pääsevät osalliseksi kulttuurista ja taiteesta ja miten ne tunnistetaan osaksi terveyttä ja hyvinvointia edistäviä palveluja.

Kuntien oma kulttuuritoiminta sekä kunnan rooli paikkakunnalla tapahtuvan kulttuurin edistämisessä on tärkeää, jotta Suomessa voi päästä kulttuurista osalliseksi omalla asuinpaikkakunnallaan. Siinä työssä tarvitaan valtion ja kuntakentän yhteistyötä.

Kulttuurin kestävästä perustasta tulee huolehtia. On tärkeää turvata kaikille väestöryhmille mahdollisuudet esimerkiksi osallistua taidekasvatukseen ja -harrastamiseen. Se edellyttää kulttuurin ja taiteen saatavuudesta ja saavutettavuudesta huolehtimista riittävin toimenpitein myös harvaan asutuilla alueilla. Ilahduttavaa on, että kulttuurin ja taiteen alueellisten ja paikallisten ominaispiirteiden arvo ja merkitys ammattimaisen toiminnan ohella on mietinnössä hyvin tunnistettu. Ihmisten oma aktiivisuus näkyy muun muassa yhdistysten arvokkaassa työssä.

Sivistys valiokunta ehdottaa kannanottoehdotuksessaan seuraavia asioita:

1. hallitus antaa kevätistuntokauden 2026 loppuun mennessä sivistysvaliokunnalle selvityksen selonteon toimeenpanosuunnitelmasta, johon otetaan mukaan kulttuuri- ja luovien alojen toimijat;
2. toimeenpanosuunnitelmassa painopistealueina ovat luovan alan elinkeinotoiminta ja kasvustrategia, taide- ja kulttuuripalveluiden alueellinen saatavuus, tekijänoikeuksien edistäminen, kansallisen kulttuuriperinnön säilyttäminen, lastenkulttuuri, terveyden edistäminen sekä kulttuuripalveluiden merkitys syrjäytymisen ehkäisyssä;
3. toimeenpanosuunnitelmassa kiinnitetään erityinen huomio lasten ja nuorten yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin osallistua laadukkaaseen taide- ja kulttuurikasvatukseen sekä harrastusmahdollisuuksiin kaikkialla Suomessa;
4. toimeenpanosuunnitelmassa sitoudutaan konkreettisiin toimiin taiteen ja kulttuurin rahoitustason nostamiseksi, rahoituksen ennakoitavuuden lisäämiseksi ja luovien alojen toimijoiden toimeentulon parantamiseksi;
5. toimeenpanosuunnitelmassa vahvistetaan toimijoiden omien tulojen kasvattamista, toteutetaan lahjoitusten verovähennysoikeus ja kehitetään uusia rahoitustapoja. Vahvistetaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä sekä varmistetaan kulttuurialojen yrittäjyysosaaminen;
6. toimeenpanosuunnitelmassa otetaan huomioon myös sillanrakentajat kuten galleristit, kääntäjät ja agentit sekä museot, kulttuuriympäristötyö ja arkkitehtuuri;
7. toimeenpanosuunnitelman valmistelussa kiinnitetään huomiota kulttuurin alueelliseen saatavuuteen kansalliskielillä sekä taiteen vapaan kentän työllisyyteen. Huolehditaan taiteen vapaudesta ja tekijöiden hyvinvoinnista;
8. toimeenpanosuunnitelmassa vahvistetaan sivistystä ja vaalitaan kulttuuriperintöä huolehtien kansallisten taide- ja kulttuuri-instituutioiden toimintaedellytyksistä;
9. toimeenpanosuunnitelmassa turvataan tekijöiden asema kehittämällä tekijänoikeuslainsäädäntöä ja EU-sääntelyä. Vahvistetaan kultuurialan tekoälyosaamista ja -innovaatioiden kehittämistä;
10. toimeenpanosuunnitelman osana seurataan politiikkaohjelmien toimeenpanoa ja varmistetaan taiteen strateginen asema valtionhallinnossa. Luovat alat nostetaan elinkeinopolitiikan painopistealaksi;
11. toimenpidesuunnitelmassa huolehditaan poikkihallinnollisesta yhteistyöstä ministeriöiden välillä luovien alojen BKT-osuuden nostamiseksi ja kulttuurin tilastoinnin kehittämisestä;
12. hallitus valmistelee kulttuurin kansainvälistymisstrategian, joka sisältää tuki- ja rahoitusjärjestelmien yhteentoimivuuden, EU-rahoituksen hyödyntämisen, kansainvälisen liiketoiminnan kasvattamisen sekä luovien alojen kansainvälisen liikkuvuuden.

Kuntaliiton lausunnossa sivistysvaliokunnalle rohkaisimme valiokuntaa tekemään valintoja ja rajaamaan. Valiokunnan kannanotot ovat tärkeitä ja perusteltuja, mutta edelleen melko väljiä. Toimeenpanosuunnitelman merkitys korostuu entisestään. Tärkeää on, että kuntakenttä on aktiivisesti mukana syksyllä suunnitelman valmistelussa. Kansallisesti kulttuurin eri merkitykset ja arvo on nyt nostettu esille.