Dystopia vai utopia - digitaalinen Suomi?

2020-luvulla julkisen hallinnon digitalisaatio on jatkuvassa myllerryksessä. Teknologinen kehitys etenee suurella energialla ja tekoäly on kiinnostuksen kohteena. Lisäksi julkisen hallinnon säästöpaineet, turvallisuusuhat ja globaalin maailmanjärjestyksen muutokset, väestön ikäluokkien pieneneminen sekä työväestön määrän väheneminen pakottavat julkishallintoa uudistumaan ja ottamaan teknologiasta kaiken irti. 

Osa muutoksista on julkisen hallinnon omaa aikaansaannosta: lainsäädäntöä muutetaan ja sen myötä aiempina vuosikymmeninä rakennettuja yhteistyön ja yhteentoimivuuden kansallisia rakenteita ja toimintatapoja puretaan. Viimeisimpänä tiedonhallintalautakunnan lakkauttaminen. EU:sta peräisin oleva sääntely ohjaa yhä tarkemmin myös kuntien digitalisoitumista. Datan tarvetta korostetaan, koska tekoäly ei saa datasta kyllikseen. Hankintalakiin suunnitellut muutokset hankaloittavat kuntien yhteistyön tekemisen rakenteita, kuten erityisosaamisen keskittämistä tehokkaasti laajemman kuntaporukan käyttöön. 

Digitalisaatiokeskustelun ytimessä on tällä hetkellä tuottavuus. Digikehittäminen ja tuottavuuden tavoittelu tuntuu keskittyvän yhden viraston, kunnan tai muun tahon omien prosessien viilaamiseen. Jos systeemistä ja siten monimutkaisempaa muutosta kohti ei edes yritetä mennä, jäävät hyödytkin vaatimattomiksi. 

Julkisen hallinnon digitalisaation yhteydessä sosiaalisia ulottuvuuksia, laatua ja ihmislähtöisyyttä ei voi kuitenkaan ohittaa olankohautuksella ja yhteiskunnan on kyettävä varmistamaan kansalaisten oikeusturva myös sähköisessä toimintaympäristössä. Digi ensin -uudistus oli kuluvan hallituskauden iso ponnistus viranomaisasioinnin sähköistämiseksi ja on oireellista, että hankkeeseen osuneet säästöt nipistettiin juuri kansalaisille suunnatusta tuesta.

Tarvitsemme vuoropuhelua ja yhteisen ymmärryksen vahvistamista 

Rahoitus digitalisoitumisen kehittämiseen jää yhä useammin jokaisen organisaation omalle vastuulle, eikä rahoitus ole lähivuosina kasvamassa. Yhteistyötä ja vuoropuhelua luottamuksen rakentamiseksi, yhteisen ymmärryksen saavuttamiseksi ja yhteisen tavoitetilan tunnistamiseksi eri viranomaisten tai kansalaisyhteiskunnan kanssa on tiukan talouden aikana yhä vähemmän. 

Vuoropuhelun väheneminen tuntuu johtaneen siihen, että Suomessakin viranomaiset tuntevat ja ymmärtävät toisensa tarpeita yhä heikommin, mikä johtaa väärinymmärryksiin ja jopa kiistoihin. Pienen maan tavoitteellinen digitalisoituminen edellyttäisi yhteistyötä, jotta toimintaa todella voitaisiin uudistaa tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti. Isot tuottavuusloikat eivät ponnista yhdestä näkökulmasta sanelemalla. 

Heikko ymmärrys muiden viranomaisten tarpeista on yhteiskunnan uudistumiselle todellinen uhka. Kunnan rooli monialaviranomaisena ei usein hahmotu muille viranomaisille, jotka katsovat kunnan toimintaa oman hallinnonalansa tarpeista käsin. Kunta saattaa näyttäytyä todellista tehtäväänsä pienempänä hallintoalamaisena, paikallisvirastona. 

Kuntien tulee itse osata sanoittaa toimintaansa entistä paremmin ja perustella tarpeensa niin, että myös muut viranomaiset voivat hahmottaa kunnan toiminnan laajan kokonaisuuden ja roolin lähellä tavallisia kansalaisia. On lopulta kaikkien etu, että vuoropuhelua käydään ja päätökset on puntaroitu eri näkökulmista.   

Haluamme vahvistaa ymmärrystä kuntien digiviikolla - tule mukaan dialogisiin keskusteluihin 

Tänä vuonna panostamme kuntien digiviikolla yhteisen ymmärryksen vahvistamiseen. Järjestämme kesäkuussa kuntien digiviikon live-päivillä keskiviikkona rajoja ylittäviä ja eri näkökulmia edustavia dialogisia keskusteluita. 

Mikä on suomalaisen julkisen, digitaalisen yhteiskunnan ja tässä yhteydessä erityisesti kuntien tulevaisuus? Millainen visio voisi innostaa ja kannatella tulevia päättäjiä johtamaan julkisen hallinnon digitalisaatiota pitkäjänteisesti, mutta tavoitteellisesti myös tulevina haastavina aikoina? Mitä ymmärrystä tarvitsemme, ettemme tee lyhytnäköisiä päätöksiä säästöjen toivossa, mutta samalla lisäten kustannuksia toisaalle? Dystopioita meillä riittää, mutta millainen utopia inspiroisi sinua? 

Dialogiset digikeskustelut toteutetaan ryhmäkeskusteluina, joihin pyritään ottamaan mukaan monipuolisesti eri näkökulmia ja toisiaan haastavaa, ja erilaista ymmärrystä mukaan tuovaa ajattelua yhteiskunnan eri alueilta. Kutsumme mukaan dialogeihin kuntien edustajia, tutkijoita, yrityksiä, poliitikkoja, kansalaistoimijoita ja valtion ja hyvinvointialueiden asiantuntijoita. Jokainen ryhmä fasilitoidaan erikseen ja jokaisessa ryhmässä on oma kirjuri mukana dokumentoimassa keskustelua. Pienryhmädialogien jälkeen käydään vielä yhteenvetokeskustelu kaikkien ryhmien kanssa. 

Digiviikon jälkeen kaikista keskusteluista laaditaan yhteenveto, jota hyödynnämme seuraavaan hallituskauteen tähtäävässä tulevaisuustyössä, kuten hallitusohjelmatavoitteiden muotoilussa. Kutsumme eri tahoja mukaan henkilökohtaisesti ja lisäksi jokainen digiviikon livepäiviin ilmoittautunut voi ilmaista halukkuutensa osallistua dialogeihin joko keskustelijana tai kuuntelijana. 

Ryhmiä on rajallinen määrä, joten kaikille halukkaille ei välttämättä löydy paikkaa keskusteluista. Kaikki ovat kuitenkin tervetulleita seuraamaan dialogeja sekä osallistumaan yhteiseen yleisökeskusteluun tapahtumassa. 

Helsingin Sanomat kirjoitti 4.1.2026: "Nykypolitiikassa dystopia yleensä löytyy kaikilta, mutta utopia jää pääteltäväksi teknokraattisten rivien välistä. -- Utopioiden puute on lopulta vaarallista etenkin nyt, kun sääntöpohjaiset rakenteet muuttuvat ryskyen. Ellemme tiedä, millaista maailmaa poliitikot sisimmässään toivovat, emme tiedä, mistä lopulta äänestämme. Visiottomuuteen tyytyminen antaa vallan jonnekin muualle ja nuoria jo vaivaava lannistuminen leviää”. 

Kutsumme sinut mukaan keskustelemaan ja visioimaan tulevaisuuden digitaalisen kunnan utopiaa - jotain, josta voisimme innostua ja jota kohti voisimme pyrkiä myös vaikeina aikoina. Digiviikolla käsitellään dialogien lisäksi kuntien ajankohtaisia digitalisaatioon liittyviä aiheita useissa puheenvuoroissa, keskusteluissa ja työpajoissa. Tervetuloa kuntien digiviikolle 2026! 

Tästä pääset tutustumaan digiviikon ohjelmaan ja voit ehdottaa ideoita ohjelmaan!

Mikä on dialogi? 

Dialogi on menetelmä, jonka lähestymistapa ei pyri välttämättä tuottamaan ratkaisua tai konkreettista tulosta vaan lisäämään eri osapuolten välistä ymmärrystä erilaiseen ajatteluun ja näkökulmiin. Dialogi ei ole väittely, jossa joku näkökulma voittaa, vaan dialogissa vaalitaan ja arvostetaan jokaisen osallistujan omaa näkökulmaa ja taustaa, josta hän asiaa katsoo. Jokaisen keskustelijan näkökulma on yhtä arvokas. 

Dialogisessa keskustelussa aikaa varataan reilusti, niin että keskustelu pääsee syvenemään ja ajattelu kehkeytymään. Auttamalla ymmärtämään paremmin toistemme näkökulmia, dialogi voi siten luoda perustaa yhteistyölle ja toimimiselle toistemme kanssa tulevaisuudessa. Tätä ymmärrystä koemme nyt tässä ajassa ja hetkessä tarvitsevamme, jotta yhteinen kehittäminen ja Suomen paras voisivat toteutua myös tulevaisuuden digitaalisessa yhteiskunnassa.