Energiatehokkuussopimuskausi 2026–2035 alkanut – kunnat mukaan jo alkuvaiheessa

Kauden 2026–2035 energiatehokkuussopimukset julkistettiin 9.10.2025, jonka jälkeen yksittäiset toimijat ovat voineet liittyä julkisen alan, elinkeinoelämän tai kiinteistöalan energiatehokkuussopimukseen. Lähtö on ollut ripeä. Eri toimialojen sopimuksiin oli joulukuussa liittynyt yhteensä 27 julkisen alan toimijaa ja 198 yritystä – selvästi enemmän kuin aiemmilla kerroilla!  

Mikä muuttuu, mikä säilyy? 

Julkisen alan energiatehokkuussopimus (JETS) on monelta osin vuodenvaihteessa päättyvän Kunta-alan energiatehokkuussopimuksen (KETS) kaltainen, mutta säästötavoitteen tiukentumisen lisäksi muitakin oleellisia muutoksia on. Tuttua on energiasäästötavoitteen asettaminen, toimintasuunnitelman tekeminen sekä vuosiraportointi energiankäytöstä, energiansäästöstä sekä toteutetuista energiatehokkuustoimista.  

JETS on KETS:in tapaan tavoiteohjelma, jonka ainoa oikeusvaikutus voi olla energiatukien takaisinperiminen, jos myöntämisen ehtona on ollut JETS ja jos liittyjän JETS-velvoitteiden täyttämisen suhteen olisi eletty kuin pellossa. Jos taas omaa säästötavoitetta ei saavuteta, vaikka toimenpiteitä tehdään ja niistä raportoidaan, siitä ei koidu seuraamuksia.  

Tärkeänä erona aiempaan kauteen on se, että yksittäinen kunta ei enää voi ”lymyillä tutkan alapuolella”, vaan kaikille kunnille on tulossa energiatehokkuuslain päivityksen myötä energiankäytön vuosiraportointia ja suunnitelmavelvoitteita. Niistä enimmän osan voi onneksi toteuttaa JETS:in kautta.  

Joka tyynellä huilaa, se tuulella soutaa 

Vapaaehtoisuus ei ole toimialan ikuinen nautintaoikeus. Olen itse ollut edellisessä työpaikassani, energiatehokkuussopimustyötä koordinoivassa Motivassa, ”hautaamassa” Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimusta sekä Tavaraliikenteen ja logistiikan energiatehokkuussopimusta. 

Nuo vastuullani olleet sopimukset eivät vuosina 2008–2016 saavuttaneet riittävää suosiota, joten ne lopetettiin. Näiden kahden ”kirstukeikan” jälkeen onkin ollut ilo Kuntaliitossa havaita, kuinka KETS-tavoitteet on saavutettu kirkkaasti. Parhaimmillaan yksittäisen kunnan säästötavoite on jopa ylitetty moninkertaisesti.  

Jos JETS-tavoitteita ei saavuteta, työ- ja elinkeinoministeriössä joudutaan harkitsemaan pakkokeinoja. Kunnille seurauksena olisi nyt vältetyn ”pakkosaneerauksen” paluu: yli 250 neliömetrin lämmitettäviä rakennuksia olisi peruskorjattava energiatehokkuudeltaan uutta vastaaviksi vuosittain vähintään kolme prosenttia kerrosalasta. Muutos merkitsisi kunnille miljardiluokan vuotuista lisäinvestointitarvetta tilanteessa, jossa palveluverkko on monin paikoin joutumassa julmaan käsittelyyn.  

Niinpä JETS:n kattavuustavoitteen, 75 prosenttia asukasluvusta, saavuttaminen jo vuosien 2026–2027 aikana on eräänlainen kohtalonkysymys. Tilannetta ei kannata päästää pakkosaneerausvaihtoehtoon. Kaikkia kuntia tarvitaan. 

Energiaviraston vuodenvaihteessa eläköityvä johtaja Heikki ”Wäiski” Väisänen on verrannut energiatehokkuussopimusta kirkkovenesoutuun, jonka vaihtoehtona olisi saman matkan kulkeminen yksin soutuveneellä. Wäiskin vertaus on oivallinen: ”energiatehokkuuden Sulkavan soudussa” samassa veneessä olisivat energiansäästöä kerryttämässä Suomen kaikki keskeiset energiaa käyttävät toimialat, kun taas soutuvenevaihtoehdossa yksittäinen kunta tai yritys lähtisi ”kiertämään Partalansaarta” riippumatta siitä, pystyykö siihen.  

Vuoteen 2030 saakka verrattain selkeää, sen jälkeinen utu hälvenemässä 

EU:n komissio on ensi vuonna aloittamassa vuoden 2040 tavoitteiden pohjalta energiatehokkuusdirektiivin päivityksen sekä tehostamassa uusilla toimilla vuoden 2030 tavoitteiden saavuttamista. Muutoksia tulee, mutta EU-muutokset vievät aikaa ja niistä merkittävimmät koskevat vuoden 2030 jälkeistä aikaa. Tie vuoteen 2030 saakka on nyt kunta-alalla hyvin näkösällä, kunhan JETS-kattavuus vuosina 2026–2027 saadaan riittäväksi. 

Rivakka alku antaa onneksi viitteitä siitä, että uudesta sopimuskaudestakin tulee menestyksekäs eikä pakkokeinoihin tarvitse turvautua. JETS-maahanpanijaisia en enää soisi näkeväni.