Kuntien ja hyvinvointialueiden yhdyspinnoilta yhteistyöhön

Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö on laaja kokonaisuus, joka liittyy toiminnan eri osa-alueille ja moniin eri palveluihin. Yhteistyö ei voi olla sen paremmin kunnan kuin hyvinvointialueenkaan osalta yhden henkilön tai edes tiimin vastuulla, sillä kyseessä on organisaatioiden toimintaa poikkileikkaava asia. 

Yhteistyötä tarvitaan eri-ikäisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien asukkaiden, kuten lasten ja nuorten, työttömien, ikäihmisten ja maahanmuuttajien palveluissa. Asukkaiden saamien sujuvien palvelujen ja palvelupolkujen näkökulmasta on olennaista, että yhteistyö toimii. Yksi keskeinen ja varsin ajankohtainen teema yhteistyössä on myös turvallisuus ja varautuminen, johon sisältyy monia yhteistyötä edellyttäviä tehtäviä.  

Mistä puhutaan, kun puhutaan yhdyspinnoista?

Yhdyspintojen käsitettä on käytetty viime vuosina erityisesti kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyöstä puhuttaessa, joskin yhdyspinnoilla on viitattu myös laajemminkin julkisen sektorin väliseen yhteistyöhön sekä järjestöjen ja yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön. Yhdyspinnat voidaan määritellä kahden tai useamman organisaation toiminnallisiksi rajoiksi ja yhteistyön paikoiksi tai yhteistyön kohdiksi, joissa yhteistyö eri organisaatioiden välillä tapahtuu (Luukkonen ym. 2016). 

Yhdyspinnoilla on myös viitattu toimintoihin ja tehtäväkokonaisuuksiin, jotka ovat kunnan tai hyvinvointialueen järjestämisvastuulla, mutta joiden toteuttaminen edellyttää yhteisiä tavoitteita ja yhteistoimintaa (Jalonen ym. 2026). Yhdyspinnan on myös tulkittu olevan kahden itsehallinnollisen toimijan välistä vuorovaikutusta, verkostomaista yhteistyötä ja palveluekosysteemin solmukohta (Rantamäki & Jalonen 2026). Yhdyspinta -käsitteen yhteydessä olen törmännyt myös termeihin yhdyspintatyö, yhdyspintatyöskentely ja yhdyspintatyöntekijät. Toivon, että nämä termit eivät kuvasta sitä, että yhdyspintoja kehitetään irrallaan perustyöstä, omassa kokonaisuudessaan. 

Yhdyspinnoilla toimiminen on käsitteellisesti tarkasteltuna tulkintani mukaan monialaista yhteistyötä, jossa eri toimialoja ja organisaatioita edustavat asiantuntijat ja johto tekevät yhteistyötä yhteisen päämäärän eteen. Yhteistyölle tyypillinen piirre on verkostomaisuus, jossa myös korostuu käsitettä tarkastellessa toimijoiden yhteinen päämäärä ja keskinäisriippuvuus.

Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyössä päämääräksi voidaan tunnistaa yhteiset hyvinvoivat asukkaat ja elinvoimaiset kunnat ja alueet. Erityisesti asukkaiden ja asiakkaiden näkökulmasta tarvitaan tiivistä yhteistyötä kuntien ja hyvinvointialueiden eri palveluissa työskentelevien henkilöiden välillä. Keskinäisriippuvuus syntyy siitä, että sen paremmin kunnat kuin hyvinvointialueetkaan eivät voi saada yksin toiminnallaan aikaan hyvinvoivia asukkaita. Yhteistyötä on välttämätöntä tehdä. Se on myös tunnistettu lainsäädännössä, lukuisissa eri kirjauksissa. 

Hyvän yhteistyön lähtökohtana on yhteinen ymmärrys

Termit ja käsitteet ovat tärkeitä, sillä niillä luodaan todellisuutta. Laajan ja monimutkaisen sekä monin kohdin myös jännitteisen uudistuksen ja siihen sisältyvän uudenlaisen yhteistyön kohdalla on tärkeää, että asiat ymmärretään samalla tavalla. Puhutaan samoista asioista. Se, että yhdyspinnat ymmärretään eri tavoin, voi aiheuttaa hankaluutta käytännön työhön. 

Julkisella sektorilla on puhuttu jo pitkään eri sektorien välisestä yhteistyöstä, erilaisten osaamisten hyödyntämisestä ja verkostomaisuudesta. Ratkaisuja kompleksisiin ongelmiin haetaan moninaista osaamista yhdistämällä. Hallinnon tutkimuksessa asiaa tarkastellaan uuden julkisen hallinnan (new public governance/NPG) viitekehyksessä. Vaikka monialaisesta ja verkostomaisesta yhteistyöstä on puhuttu pitkään, on sen tekeminen edelleen usein vaikeaa. 

Olen viime vuosina usein miettinyt sitä, että tarvitsemmeko käsitettä yhdyspinnat. Olisiko parempi puhua yhteistyöstä tai monialaisesta yhteistyöstä. Auttaisiko se jäsentämään yhteistyön paremmin osaksi asiantuntijoiden perustyötä? 

Yhteistyötä ei nähtäisi erillisenä ja ”jossain vaiheessa kuntoon laitettavana” asiana. Tulkintani mukaan yhteistyö on nykyajan tapa tehdä töitä. Resurssien niukentuessa ja tulevien vuosien mahdollisesti hyvinkin merkittävissä julkisen hallinnon uudistuksissa yhteistyön merkitys korostuu entisestään. 

Puhuttiinpa sitten yhdyspinnoista, monialaisesta yhteistyöstä tai yhteistyöstä - on tärkeää varmistaa, että puhutaan samasta asiasta, ja vieläpä asiasta, joka on meille kaikille yhteistä. Yhteistyö on, tai sen ainakin tulisi olla, tänä päivänä erilaisissa rooleissa kunnissa ja hyvinvointialueilla sekä laajemminkin julkisessa hallinnossa toimivien perustyötä. 

”…mitkä täytyy olla kunnossa, niin se on se luottamus, usko tulevaisuuteen ja se, että meillä on sitä yhteistyökykyä tehdä näitä asioita yhdessä. Niin ne on ne kolme asiaa kun on kunnossa niin niin sillä pääsee jo pitkälle, että ja siihen on hyvä rakentaa myöskin sitä tulevaa aina” 

Luottamushenkilö (sitaatti julkaistu aiemmin: Jurmu 2021)