Suomen talouskasvun jarruna kotimaiset tekijät − Lähi-idän talousvaikutukset maltilliset

Ennakolliset tilastotiedot Suomen kansantaloudesta kertoivat, että Suomen kokonaistuotanto kasvoi viime vuonna erittäin niukasti, 0,2 prosenttia. Tuotannon kasvu oli viime vuoden alkupuolella olematonta, mutta arvonlisäys kääntyi vuoden viimeisellä neljänneksellä kuitenkin hienoiseen kasvuun. Kasvu oli suhteellisen laajapohjaista painottuen yksityisiin investointeihin, vientiin ja myös yksityiseen kulutukseen. 

Kuluvan vuoden alussa tuotannon kehitys on ennakkotietojen perustella kuitenkin hiipunut. Tunnelmia varjostaa entisten huolien lisäksi jälleen kerran yksi uusi kriisipesäke maailmalla, kun Israel ja Yhdysvallat käynnistivät sotatoimet Lähi-idässä ja katkaisivat muun muassa Hormuzinsalmen kautta Persianlahdelta muualle maailmaan suuntautuneet öljynkuljetukset. Kriisi on nostanut nopeasti hintoja, mutta vaikutukset reaalitalouteen ovat toistaiseksi pienet. Lähi-idän tapahtumien vaikutukset riippuvat tarjontahäiriön kestosta ja siitä palautuvatko hinnat aikaisemmille tasoilleen vai jäävät pysyvästi korkeammiksi. 

Alkuvuonna päivitetyissä tutkimuslaitosten ja pankkien suhdanne-ennusteissa kriisin oletetaan väistyvän melko nopeasti ja Suomen BKT-ennustetta on laskettu maltillisesti. Tässä Kuntaliiton talouskatsauksessa kootaan yhteen keskeisimpien suhdanne-ennusteiden arviot Suomen talouden näkymistä vuosina 2026 ja 2027.

BKT:n volyymin kasvun arvioidaan jäävän tänä vuonna noin 0,5 prosentin tuntumaan. Jotkut suhdanne-ennustajat, kuten Danske Bank ja Osuuspankki, ovat pitäneet tämän vuoden BKT-ennusteen kuitenkin hieman korkeammalla tasolla. Ensi vuonna öljyn tarjontahäiriön negatiiviset vaikutukset poistuvat ja kokonaistuotannon volyymikasvu kiihtyy noin 1,5 prosenttiin. 

Suomalaisten kuluttajien luottamus tulevaisuuteen on ollut keskimääräistä heikompaa aina Venäjän aloittaman Ukrainan sodan alkuhetkistä lähtien. Helmikuussa käynnistynyt uusi sotaLähi-idässä, Suomeen tippuneet droonit sekä entisestään heikentynyt työmarkkinatilanne käänsivät kuluttajien luottamusindikaattorin alkuvuonna jälleen laskuun. Maaliskuisten tietojen mukaan kuluttajat kokivat epävarmuutta sekä oman talouden että Suomen kansantalouden tilanteen ja näkymien suhteen. Säästämismahdollisuudet sekä asunnon ostoaikomukset koettiin heikkoina. Myös yritysten luottamusindikaattorit laskivat maaliskuussa. Elinkeinoelämän tunnelmat koettiin keskiarvoa heikompina palvelualoilla, kun taas rakennusalalla luottamus koheni hieman. 

Kuluttajien vaisut tunnelmat ja työllisyyden heikentyminen ovat hillinneet yksityisen kulutuksen kehitystä alkuvuonna. Yksityisen kulutuksen kasvu jää useimpien suhdanne-ennusteiden mukaan lähivuosina vain noin 0,5 prosentin tuntumaan. Osa suhdanne-ennusteista olettaa yksityisen kulutuksen kasvun piristyvän noin 1,5 prosenttiin ensi vuonna. 

Yksityisen kulutuksen kasvu on joka tapauksessa vaatimatonta siihen nähden, että palkansaajien ansioiden odotetaan nousevan selvästi nopeammin kuin inflaation. Osa kuluttajista säästää ja varautuu tulevaan, ja osa kuluttajista on taas puilla paljailla esimerkiksi töiden vähentyessä ja tulojen pienentyessä. Monilla kulutusmahdollisuuksia hillitsee asuntovarallisuuden arvojen lasku. Säästämisasteen noususta huolimatta säästämisaste Suomessa on tyypillistä eurooppalaista tasoa. 

Ennustelaitosten mukaan ansiotaso nousee kuluvana ja ensi vuonna reilut 3 prosenttia ja inflaatio noin 2 prosenttia. Iranin sodan vaikutukset inflaatioon jäävät maltillisiksi. Kunnallinen palkkasopimus on voimassa vuoden 2028 helmikuun loppuun. Julkisen sektorin palkankorotukset ovat suurimmillaan vuosina 2027 ja 2028, jolloin kuntien ansiotasoindeksi mitä todennäköisemmin ylittää yleisen ansiokehityksen. Sen jälkeen julkisen talouden ansiokehityksen oletetaan mukailevan yleistä ansiokehitystä. 

Trumpin sotaretket varjostavat maailmantalouden kasvua

Suurvaltapolitiikka on ollut viime vuosina arvaamatonta ja kansakuntia repivää. Kiinan puoluekoneisto on jo pitkään edistänyt keinoja kaihtamatta tavoitettaan nousta maailman johtajaksi niin taloudellisesti, teknologisesti kuin sotilaallisesti. Entistä suurvalta-asemaansa tavoittelee myös Venäjä, joka tuhoaa parhaillaan maansa niukkoja resursseja Ukrainan sotarintamalla. Yhdysvallat ja MAGA-liike ovat puolestaan liittyneet sotarikollisten kelkkaan käynnistämällä lukuisia kriisejä ympäri maailmaa. Toimillaan Iranissa Trump hakee taloudellisia pikavoittoja ja näyttäviä diilejä ilman selvää kuvaa siitä, miten toimet hyödyttävät Yhdysvaltoja. Pellervon Taloudellinen Tutkimuslaitos (PTT) arvioi kevään suhdanne-ennusteessaan, että maailman myrskyisät tapahtumat etenevät nyt kiihtyvällä vauhdilla ja Eurooppa on ajautumassa maailmanpolitiikan käänteissä sivustaseuraajaksi ja laskunmaksajaksi. 

PTT:n mukaan sääntöpohjaisen kauppa- ja turvallisuusjärjestelmän luhistuminen kärjistää erityisesti Suomen talouden heikkouksia, sillä Suomelta puuttuu ketteryyttä vastata geopoliittisiin ja teknologisiin murroksiin. Yhdysvaltojen kanssa tehtyihin sopimuksiin ei voi luottaa, mutta poliittisesti Suomi on tällä hetkellä hävittäjä- ja jäänmurtajakauppojensa panttivanki. Kotimaassa Suomen osaamistasoon kohdistuu kritiikkiä, yrityskentän kasvunäkymät ovat vaimeat, yksityinen kulutus kangertelee ja julkista sektoria sopeutetaan. 

Toistaiseksi markkinat ovat kuitenkin sietäneet suurvaltapoliitikkojen sotilaallisia toimia, ihmisoikeusrikkomuksia, lisätulleja ja valheita varsin hyvin, eikä maailmantalouden kasvuennusteet ole värähtäneet alaspäin juuri lainkaan. Maailmantalous kasvoi viime vuonna 3,3 prosenttia ja kasvun ennakoidaan yltävän tänä ja ensi vuonna noin 3 prosentin tuntumaan. OECD:n talousennusteen mukaan Lähi-idässä aloitettu sota varjostaa kuitenkin kasvua ja kansainvälistä kysyntää. Jos kriisi pitkittyy, maailmantalouden kasvu hidastuu 0,3 prosenttiyksiköllä jo kuluvana vuonna ja ensi vuonna 0,5 prosenttiyksiköllä.

Yhdysvalloissa talouskasvu hidastui viime vuonna jo 2,1 prosenttiin. Tekoälyinvestoinnit, verokevennykset ja matalalla pysynyt työttömyys ovat tukeneet kasvua, mutta nettovienti on kehittynyt heikosti eivätkä tullit ole tuoneet maahan lisäinvestointeja. Tulevina vuosina kasvu pysynee keskimääräistä heikompana, sillä kasvun vauhdittumisen edellytykset ovat hiipumassa inflaatiopaineiden alle. Tullipolitiikan lasku on lankeamassa vähitellen maahantuojilta kuluttajien harteilla, Lähi-idän sota nostaa bensiinin hintaa ja hintojen nousu puolestaan nostaa korkotasoa. 

Kiinan talouden kerrotaan kasvaneen alkuvuonna vahvasti, vaikka isossa kuvassa maan kokonaistuotannon kehitys on ollut jo useamman vuoden lievästi laskevalla uralla. Kiinassa vienti ulkomaille on lisääntynyt vahvasti hallituksen aggressiivisen teollisuuspolitiikan avustamana, mutta kompastustenkivenä Kiinalla on ollut jo pitkään asuntomarkkinoiden kannattavuusongelmat ja vaimea kotimainen kulutus. Tilannetta vaikeuttaa se, että Kiina sekä muut Aasian maat ovat hyvin riippuvaisia Persianlahden öljykuljetuksista. Sota Lähi-idässä on nostanut bensiinin hintaa myös Kiinassa kommunistisen puolueen asettamasta hintakatosta huolimatta. Pitkittyneet sulut maailman kauppareiteillä iskevät voimallisesti myös Kiinan vientiin.

Euroalueen kokonaistuotanto kasvoi viime vuonna noin 1,4 prosenttia ja työmarkkinat ovat kehittyneet parempaan suuntaan. Kasvua vauhditti erityisesti teollisuustuotannon ja julkisen kulutuksen vahva kasvu, mutta yksityinen kulutus on ollut vaatimatonta. Myös Saksan investointipaketin kasvuvaikutukset ovat lykkääntymässä tuleville vuosille. Euroalueen talouskasvu pysyy lähivuodet maltillisena, mutta Lähi-idän sodan mahdollinen pitkittyminen hidastaisi kasvua, nopeuttaisi inflaatiota ja heikentäisi yritysten kilpailukykyä tuntuvasti. EU:n elpymistukivälineen investoinnit päättyvät tämän vuoden lopussa. 

Riskit odotettua heikommasta maailmantalouden kehityksestä ovatkin kasvaneet viime viikkoina. Tällä hetkellä suurimmat riskit maailmantaloudelle tulevat Lähi-idän sodan pitkittymisestä, energian hintojen nousupaineista ja kansainvälisestä epävarmuudesta, joka hidastaa uusia investointihankkeita. Pidemmällä aikavälillä trumppilainen politiikka syö väistämättä länsimaiden kasvua ja tuottavuuskehitystä myös järjestelmän sisältäpäin. Puoluekoneistojen paine erilaisia tai eri tavalla ajattelevia ihmisiä, yhdenvertaista vaalijärjestelmää ja riippumatonta oikeuslaitosta kohtaan repii rikki niin Yhdysvaltojen kuin muiden autoritaaristen maiden sisäistä kehitystä.

Vaihtoehtoisskenaariot: Lähi-idän kriisin pitkittyminen heikentäisi kasvua

Israel ja Yhdysvallat iskivät Iraniin ja Iranin lähinaapureihin alkuvuonna. Taustalla ovat Israelin ja Iranin jo pitkään jatkuneet vihamielisyydet. Iskujen seurauksena Iran sulki Hormuzinsalmen, joka on keskeinen Persianlahdelta poispäin suuntautuva öljyreitti. Öljyn tarjonta supistui huomattavasti, mikä välittyi puolestaan raakaöljyn ja maakaasun hintaan nopeasti. Epävarmuus Lähi-idän kriisin kestosta on nostanut futuurihintoja myös muiden raaka-aineiden kuin öljyn kohdalla. Kasvavat energian hintapaineet ovat välittyneet kuluttajahintoihin jo lievästi, minkä vuoksi myös markkinakorot ovat lähteneet nousuun. Keskuspankeilta odotetaan uusia koronnostopäätöksiä loppuvuoden aikana. Öljyn hinnan kohoaminen ja sen seurannaisvaikutukset välittyvät erityisesti fossiiliriippuvaiseen Eurooppaan sekä Aasiaan.

Lähes kaikki talousennusteet olettavat, että sotatoimet Lähi-idässä päättyvät kohtuullisen nopeasti huhtikuun aikana tai viimeistään ennen kesää. Näkymä tuleviin kuukausiin on tällä hetkellä kuitenkin hyvin epävarma, eikä Persianlahdelle ole pystytty vielä takaamaan täydellistä tulitaukoa. Vaikka Lähi-idän rauha solmittaisiin ennen kesää, niin viennin normalisoituminen ja tuotantorakennusten jälleenrakentaminen vievät aikaa. Jos kriisi pitkittyy, on jopa todennäköistä, että Suomen talous painuu ensi vuonna taantumaan.

Esimerkiksi Suomen Pankin väliennusteen mukaan öljyn neljännesvuosittainen keskihinta kohoaa vuoden 2026 toisella neljänneksellä huippuunsa, noin 90 Yhdysvaltain dollariin barrelilta, minkä jälkeen sen odotetaan laskevan seuraavien neljännesten aikana kohti noin 70 dollarin kriisiä edeltänyttä tasoa. 

Suomen Pankin ennuste sisältää myös kaksi vaihtoehtoisskenaariota. Niistä toisen mukaan energian ja raaka-aineiden hinnat nousevat reippaasti vuonna 2026 ja alkavat laskea kohti normaalia hintatasoa vuoden 2026 kolmannelta neljännekseltä alkaen. Hintapiikki poistuisi lopullisesti vuoden 2027 kolmannella neljänneksellä. Tällaisessa vaihtoehdossa inflaatio nousisi vuonna 2026 reippaasti; 0,6 prosenttiyksikköä perusennusteen yläpuolelle, mutta inflaatiovaikutus hiipuisi pois jo 2027. BKT:n kehitys olisi kuluvana ja ensi vuonna 0,1–0,2 prosenttiyksikköä perusennustetta matalampaa. 

Toisessa vaihtoehtoisskenaariossa öljyn tarjontahäiriöt kestäisivät pidempään ja hinnat nousisivat pitkäaikaisesti. Energian hinnat nousisivat pysyvästi 20 prosenttia ja teollisuuden raaka-aineet 10 prosenttia. Tällöin inflaatio ylittäisi perusennusteen tason sekä vuonna 2026 että vuonna 2027 noin 0,5 prosenttiyksiköllä. Korkeammat hinnat vähentäisivät kulutusta ja investointeja, mikä heikentäisi kysyntää ja hidastaisi BKT:n kasvua edellistä skenaariota voimakkaammin. Talouskehitys olisi vuosina 2026–2028 noin 0,2–0,3 prosenttiyksikköä heikompaa kuin perusennusteessa.

Myös monet muut ennustelaitokset ovat tuottaneet suhdanne-ennusteensa tueksi vaihtoehtoisia skenaarioita Lähi-idän sotatoimien keston pituudesta. Kaikille niille on tyypillistä, että mitä pidempään Lähi-idän kriisi kestää, sitä suuremmat negatiiviset talousvaikutukset kriisistä syntyy. Skenaarioiden yhteydessä muistutetaan, että pidemmällä aikavälillä maailmantalous kohtaa myös muita yllättäviä tapahtumia, joita ei ole sisällytetty ennusteisiin. Nämä tapahtumat voivat olla myös positiivisia.  

Julkiset investoinnit kasvavat tänä vuonna vahvasti

Investointien kasvu oli viime vuonna vaatimatonta, vaikka investoinnit koneisiin ja laitteisiin sekä ohjelmistoihin ja T&K-toimintaan piristyivätkin loppuvuonna. Myös asuinrakennusinvestoinnit kasvoivat hieman viime vuoden lopussa. Asuntojen hintakehitys on ollut kuitenkin yhä laskeva, minkä vuoksi asuntomarkkinoiden tilanne pysyy haastavana vielä lähivuodet. Sen lisäksi julkinen asuntotuotanto on vähenemässä selvästi. 

Rakennusalan vaisuista näkymistä huolimatta investointien ennakoidaan kasvavan kuluvana vuonna vahvasti. Taustalla on osittain julkisten investointien ripeä kasvu, kun Yhdysvalloista hankittujen monitoimihävittäjien toimitukset nostavat investointeja lähivuosina. Niillä ei ole kuitenkaan BKT-vaikutusta, koska ne kasvattavat samanaikaisesti myös tuontia. Julkisten investointien rinnalla muu investointikysyntä on melko vaimeaa. Yritysten investointeja painaa kansainvälinen epävarmuus ja kotimaan heikko talouskasvu. Asuinrakennusinvestointeja painaa taas heikko asuntojen kysyntä. Muu rakentaminen saa vetoapua vihreän siirtymän datakeskusinvestoinneista, mutta tuulivoimainvestoinneille ennakoidaan vaisumpia kasvunäkymiä. Ensi vuonna investointikysynnän odotetaan kasvavan vielä kohtuullisesti, vaikka julkisten investointien kasvuvaikutus pienenee jo.  

Työttömyyden nousu päättyy suhdanteiden elpyessä

Työttömien määrä ja työttömyysaste ovat nousseet viime vuoden aikana rajusti, eikä varmaa käännettä parempaan ole vielä nähtävissä. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömien määrä nousi kuluvan vuoden tammi-maaliskuun aikana 34 000 hengellä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Työttömyysaste vastaavalla ajanjaksolla oli 10,8 prosenttia. Maaliskuussa työttömyysasteen trendiluku oli 10,4 prosenttia. Myös työllisyys on heikentynyt työmarkkinoiden hiljentyessä, mutta työllisyyden pudotus ei ole niin suurta kuin työttömyyslukujen.  

Kehan mukaan avoimien työpaikkojen määrä on vähentynyt, mutta työnhakijoiden kokonaismäärä on noussut. Työn tarjonta on siis lisääntynyt, mikä on hyvä asia työmarkkinoiden toimintakyvyn kannalta tulevina vuosina. Maaliskuun lopussa kuntien työllisyyspalveluissa oli kaikkiaan 544 200 työnhakijaa. Eniten työttömiä työnhakijoita oli toisen asteen koulutuksen ja ylemmän perusasteen koulutustaustaisilla työnhakijoilla. Työttömyydestä on tullut yhä pitkäkestoisempaa. 

Kun talouden kasvuennusteita on jouduttu tarkistamaan alaspäin viime kuukausina, niin samalla myös työttömyysennusteet on reivattu korkeammille tasoille. Työttömyysasteen ennakoidaan laskevan vuositasolla tyypillisesti vasta vuonna 2027. Suomen Pankki toteaa ennusteessaan, että oletetusta käänteestä huolimatta työttömyysaste on edelleen historiallisen korkea vuonna 2028.

Katso: Yhteenveto keskeisistä talousennusteista vuosina 2026 ja 2027 (PDF, 2 sivua)