Talous- ja yrittäjyystaidot – ammatillisen koulutuksen supervoima

Mitä yhteistä on oman talouden hallinnalla ja kompassilla sumuisessa maastossa? Molemmat auttavat löytämään oikean suunnan ja tekemään harkittuja päätöksiä. Ne liittyvät taitoihin, joita nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa, ja joita yrittäjyyskasvatus sekä talousosaaminen vahvistavat.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut työryhmän päivittämään yrittäjyyskasvatuksen ja talousosaamisen linjaukset kaikille koulutusasteille. Työryhmän toimikausi on 1.8.2025–31.8.2026, ja sen tehtävänä on valmistella konkreettisia ehdotuksia, joilla vahvistetaan nuorten taloustaitoja ja yrittäjyysmyönteistä asennetta muuttuvassa yhteiskunnassa ja työelämässä.

Hallitusohjelma korostaa talousosaamista arjen taitona, joka parantaa elämänhallintaa ja hyvinvointia. Yrittäjyyden arvostus puolestaan luo kestävää hyvinvointia yhdessä sivistyksen ja osaamisen kanssa. Kun yhteiskunta muuttuu vihreän siirtymän, digitalisaation, alustatalouden ja tekoälyn myötä, myös koulutuksen on vastattava 2020-luvun osaamistarpeisiin.

Yrittäjyyskasvatus koko oppimispolulla

Yrittäjämäisen ajattelun ja toiminnan sekä erityisesti talousosaamisen voidaan katsoa olevan kansalaisen perustaitoja, ja siksi onkin tärkeää, että niitä käsitellään koko oppimispolun ajan varhaiskasvatuksesta alkaen. Parhaimmillaan varhaislapsuuden kioskileikeistä kylvetty siemen kasvaa vastuulliseksi, luovaksi ja rohkeaksi nuoreksi kansalaiseksi. Yhtenäiset ja ajantasaiset yrittäjyyskasvatuksen ja talousosaamisen linjaukset tukevat kuntien ja koulutuksen järjestäjien työtä laadukkaan koulutuksen järjestämisessä.

Ammatillinen koulutus avainasemassa

Ammatillinen koulutus on keskeinen väylä yrittäjyysosaamisen ja taloustaitojen vahvistamiseen. Se tarjoaa nuorille konkreettisia mahdollisuuksia oppia tekemällä, kokeilla ja kehittää omia ideoitaan. Linjaukset tukevat työelämälähtöistä opetusta ja tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa, juuri sitä mitä muuttuva työelämä edellyttää.

Digitalisaatio, vihreä siirtymä ja tekoäly luovat uusia osaamistarpeita, ja ammatillinen koulutus voi olla edelläkävijä niiden haltuunotossa. Kun opiskelijat oppivat yhdistämään teknologian, kestävän kehityksen ja yrittäjämäisen ajattelun, syntyy osaajia, jotka eivät vain sopeudu muutokseen vaan luovat sitä.

Keuda on hyvä esimerkki siitä, miten yrittäjyyskasvatus viedään käytäntöön. Vuonna 2025 Keudassa järjestettiin 25 yrittäjyysleiriä, joihin osallistui yhteensä 658 opiskelijaa, valtaosa ensimmäisen vuoden opiskelijoita. Leirit liittyivät pakolliseen YTO-opintoon Yrittäjyys ja yrittäjämäinen toiminta (1 osp) ja tarjosivat opiskelijoille mahdollisuuden kokeilla ideointia, tiimityötä ja ongelmanratkaisua käytännössä.

Vuodelle 2026 on suunniteltu jo 20 leiriä, mikä kertoo toiminnan vakiintumisesta ja kasvusta. Lisäksi Keudassa yrittäjyysosaamista syvennetään Yritystoiminnan suunnittelu -opinnoilla (15 osp). Vuonna 2025 yli 200 opiskelijaa suoritti nämä opinnot. Näissä opinnoissa opiskelijat suunnittelevat oman yritystoiminnan mallin ja saavat arvokasta palautetta myös Keudan pedagogisen osuuskunnan kautta.

Keudan pedagoginen osuuskunta tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden kokeilla yrittäjyyttä aidossa ympäristössä. Osuuskunnan kautta opiskelijat voivat toteuttaa asiakasprojekteja, harjoitella hinnoittelua, markkinointia ja talouden hallintaa sekä saada palautetta todellisilta asiakkailta. Tämä malli yhdistää oppimisen ja työelämän aidosti ja vahvistaa opiskelijoiden rohkeutta toimia yrittäjämäisesti.

Miksi tämä on tärkeää?

Nuorten hyvinvoinnin haasteet näkyvät arjessa. Taloustaitojen merkitystä ei pidä väheksyä, sillä hyvä talouden hallinta vähentää stressiä ja tukee arjen sujuvuutta. Yrittäjämäinen asenne puolestaan lisää rohkeutta, luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä, joita tarvitaan kaikilla aloilla. Nämä taidot eivät ole vain työelämätaitoja, vaan myös syrjäytymisen ehkäisyn välineitä. 

Kun yhteiskunnallinen ilmapiiri on haastava ja tulevaisuuskuvat epävarmoja, on toiveikkuutta ja uskoa tulevaisuuteen luotava kaikin keinoin. Kunnat ja koulutuksen järjestäjät ovat avainasemassa nuorten tulevaisuususkon ja elinvoiman rakentamisessa.

Strateginen investointi kuntien tulevaisuuteen

Yrittäjyyskasvatusta ei pidä ajatella pelkkänä yritystoiminnan opettamisena, vaan strategisena investointina kuntien elinvoimaan. Kun nuorille tarjotaan valmiuksia ajatella, elää ja toimia yrittäjämäisesti, syntyy uusia ideoita, palveluja ja yrityksiä, jotka vahvistavat paikallista taloutta. Tämä lisää työpaikkoja ja houkuttelee osaajia alueelle. Yrittäjyyskasvatus tukee myös kuntien kykyä vastata väestön ikääntymisen ja muuttoliikkeen haasteisiin: se luo toivoa ja mahdollisuuksia nuorille, mikä auttaa sitouttamaan heitä kotiseudulle. Elinvoimainen kunta tarvitsee rohkeita tekijöitä, ja juuri sitä yrittäjyyskasvatus voi parhaimmillaan osaltaan rakentaa.

Mitä seuraavaksi?

Työryhmän päivittämien linjausten tulee tarjota konkreettisia työkaluja ja mahdollisuuksia tähän työhön ja samalla vahvistaa alueiden elinvoimaa ja nuorten hyvinvointia. Yrittäjyyskasvatus ja talousosaaminen ovat tulevaisuuden supervoimia, ja niiden aika on nyt.

Kirjoittajat:

Anna Mari Leinonen, rehtori, Keski-Uudenmaan Koulutuskuntayhtymä Keuda

Ilkka Eronen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto

Kirjoittajat ovat jäsenenä Opetus- ja kulttuuriministeriön asettamassa yrittäjyyskasvatuksen ja talousosaamisen linjauksia päivittävässä työryhmässä