Vihreän siirtymän menestys edellyttää avointa vuoropuhelua ja luottamuksen rakentamista

Suomessa puhutaan paljon vihreän siirtymän investoinneista - eikä syyttä. Kyse on sadoista investointihankkeista, jotka voivat vahvistaa energiaomavaraisuutta, luoda uusia työpaikkoja, kasvattaa kuntien veropohjaa ja vauhdittaa siirtymää kohti vähäpäästöistä yhteiskuntaa. Samalla kyse on hankkeista, jotka muuttavat konkreettisesti ihmisten elinympäristöä, maisemaa ja arkea. 

Juuri siksi vihreän siirtymän onnistuminen ei ole pelkästään teknologinen tai taloudellinen kysymys. Se on myös sosiaalisen hyväksyttävyyden kysymys. 

Suomalaiset suhtautuvat vihreään siirtymään lähtökohtaisesti myönteisesti. Paikallisella tasolla kuva on kuitenkin usein monimutkaisempi. Huolta voivat herättää esimerkiksi vaikutukset luontoon, melu, liikenne, maiseman muuttuminen tai se, jakautuvatko hankkeiden hyödyt ja haitat oikeudenmukaisesti. Myös kokemus omista vaikutusmahdollisuuksista vaikuttaa siihen, miten hankkeet alueilla vastaanotetaan. Sitran Vaikuttavaa vuorovaikutusta vihreissä investoinneissa -projekti nostaa esiin juuri näitä kysymyksiä ja korostaa toimivan vuorovaikutuksen merkitystä investointien valmistelussa ja toteutuksessa.  

Kunnissa tämä näkyy päivittäisessä työssä. Elinvoiman näkökulmasta investointien houkuttelu on tärkeää, mutta yhtä tärkeää on huolehtia siitä, että paikalliset yhteisöt pysyvät muutoksessa mukana. Hyväksyttävyyttä ei rakenneta tiedottamalla hankkeista vasta silloin, kun päätökset ovat käytännössä jo tehty. Se rakentuu avoimesta vuoropuhelusta, luottamuksesta ja aidosta mahdollisuudesta osallistua valmisteluun riittävän varhaisessa vaiheessa. 

Usein puhutaan luvituksesta tai valitusprosesseista investointien pullonkauloina. Todellisuudessa monet haasteet syntyvät paljon aikaisemmin. Jos asukkaat kokevat, ettei heidän näkemyksiään kuulla tai että hankkeeseen liittyvä tieto on vaikeasti ymmärrettävää, epäluottamus kasvaa helposti. Silloin myös konfliktien ja viivästysten riski kasvaa. Sitran projektissa tunnistetaan tämä yhteys selkeästi: vuorovaikutuksen laatu vaikuttaa suoraan siihen, kuinka sujuvasti hankkeet voivat edetä ja kuinka kestäviksi niiden ratkaisut muodostuvat.  

Kuntien rooli on tässä keskeinen. Kunnat ovat usein ensimmäinen taho, johon asukkaat ottavat yhteyttä, kun suunnitteilla oleva investointi herättää kysymyksiä tai huolia. Samalla kunnat rakentavat edellytyksiä investointien toteutumiselle. Tämä kaksoisrooli edellyttää kykyä toimia sillanrakentajana yritysten, asukkaiden, maanomistajien, järjestöjen ja viranomaisten välillä. 

Tarvitsemme uudenlaista ajattelua siitä, mitä hyvä vuorovaikutus tarkoittaa. Kyse ei ole vain lakisääteisten kuulemisten järjestämisestä, vaan yhteisestä tiedon muodostamisesta, erilaisten näkökulmien ymmärtämisestä ja ratkaisujen etsimisestä yhdessä. Sitran hankkeessa esiin nostetut toimintamallit, kuten yhteinen tiedontuotanto, kansalaispaneelit ja riippumattoman välittäjän käyttö, tarjoavat tähän kiinnostavia välineitä.  

Sosiaalinen hyväksyttävyys ei tarkoita sitä, että kaikki olisivat kaikesta samaa mieltä 

Suurissa muutoksissa erilaiset näkemykset ovat luonnollisia. Hyväksyttävyys syntyy siitä, että päätöksenteko koetaan reiluksi, tieto luotettavaksi ja osallistuminen aidoksi. Kun ihmiset kokevat tulleensa kuulluiksi, myös vaikeita ratkaisuja on helpompi hyväksyä. 

Vihreä siirtymä tarjoaa kunnille historiallisen mahdollisuuden vahvistaa elinvoimaa. Samalla se haastaa meidät rakentamaan uudenlaista luottamusta paikallisella tasolla. Menestyneimmät hankkeet eivät ole välttämättä niitä, jotka etenevät kaikkein nopeimmin alkuvaiheessa, vaan niitä, jotka rakentavat pitkäjänteisesti yhteistä ymmärrystä ja paikallista hyväksyttävyyttä. 

Lopulta vihreän siirtymän menestys ei ratkea vain investointien määrässä tai niiden euroarvossa. Se ratkeaa siinä, kokevatko ihmiset olevansa osa muutosta vai sen kohteena. Kunnilla on tässä työssä ratkaiseva rooli.