Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus

Suvaus - sukupuolivaikutusten arviointi - on keskeinen väline tasa-arvon edistämiseksi palveluissa ja päätöksenteossa. Suvaus tarkoitta päätösten ja toimenpiteiden arvioimista ennakkoon siltä kannalta, millaisia vaikutuksia niillä voi olla naisiin, miehiin, tyttöihin ja poikiin.  Suvauksessa tunnistetaan mahdollisia eroja ja otetaan ne tavoitteiden asettamisessa, suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä itse toiminnassa. Kuntaliitto on suositellut sukupuolivaikutusten arviointia osana ennakoivaa vaikutusten arviointia. 

Naisten ja miesten tasa-arvon edistämiseksi kunnissa tarvitaan

• Poliitikkojen ja johdon sitoutumista
• Resursseja ja organisointia
• Tietopohjaa ja analyysia
• Tasa-arvolainsäädännön tuntemista
• Motivointia ja viestintää
• Päättäjien ja viranhaltijoiden koulutusta
• Tasa-arvon ottamista osaksi päätöksentekoa, toiminnan ohjausta ja palveluja, seurantaa ja arviointia 
   

Kuntaliitto tukee kuntien tasa-arvo-  ja yhdenvertaisuustyötä  

• toimimalla kuntien toiminnallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden lainsäädännön ja politiikan edunvalvojana
• koordinoimalla Eurooppalaisen naisten ja miesten paikallishallinnon tasa-arvon peruskirja -työtä Suomessa 
• yhteistyöllä pohjoismaisten kuntaliittojen ja Euroopan kuntajärjestöjen kattojärjestön CEMR:n, Council for European Municipalities and Regions, tasa-arvokomiteassa 
• toteuttamalla yhteisiä kehittämishankkeita kuntien ja yhteistyökumppaneiden kanssa

Laki naisten ja miesten tasa-arvosta ja yhdenvertaisuuslait koskettavat kunnan koko toimintaa: hallintoa ja päätöksentekoa, kuntalaisia ja heidän palvelujaan sekä kuntaa työnantajana. Lisäksi Euroopan neuvoston sopimus naisiin kohdistuvasta ja perheväkivallan ehkäisemisestä toteutuu hyvin paljon kunnissa.

Kuntien velvollisuudesta edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa säädetään lailla naisten ja miesten tasa-arvosta. Tasa-arvon edistäminen sisältyy myös moniin kuntien palveluja koskeviin erityislakeihin ja ohjaukseen kuten opetusta koskevaan lainsäädäntöön. Suomen tasa-arvolainsäädäntöön vaikuttavat kansainväliset sopimukset ja EU:n lainsäädäntö. Suomi on sitoutunut YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevaan yleissopimukseen (1979, CEDAW) ja Pekingin julistukseen ja toimintaohjelmaan (1995). EU:n tasa-arvopolitiikka ohjaa kuntia muun muassa rakennepolitiikan toteuttamisessa.

Laki naisten ja miesten tasa-arvosta

Laki naisten ja miesten tasa-arvosta (609/1986) koskettaa kunnan koko toimintaa: hallintoa ja päätöksentekoa, kuntalaisia ja heidän palvelujaan sekä kuntaa työnantajana. Lain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Tasa-arvolain sukupuoleen perustuvan syrjinnän kielto ja edistämisvelvoite koskevat myös sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisuun koskevaa syrjintää. Tasa-arvolakiin sisältyy myös tasa-arvon edistäminen koulutuksessa ja opetuksessa.

Keskeisimmät kuntia koskevat tasa-arvolain säädökset syrjintäsäädösten lisäksi ovat:

• viranomaisen velvollisuus edistää tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti 
• sukupuolikiintiöt julkisen hallinnon ja julkistaa valtaa käyttävien toimielinten kokoonpanoissa
• tasa-arvon toteuttaminen koulutuksessa ja opetuksessa sekä oppilaitosten tasa-arvosuunnittelu
• tasa-arvo tavaroiden ja palvelujen saatavuudessa ja tarjonnassa.
• työnantajan velvollisuus edistää tasa-arvoa ja henkilöstöpoliittinen tasa-arvosuunnittelu

Tasa-arvolaissa on otettu huomioon, että tasa-arvon lisäämiseksi voidaan tarvita erityistoimia, jotka on suunnattu pelkästään miehille tai naisille. 

Lue lisää:

Työnantajan on edistettävä tasa-arvoa/KT kuntatyönajatajat 201

Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta/Finlex 609

Naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisy

Euroopan neuvoston sopimus naisiin kohdistuvasta ja perheväkivallan ehkäisemisestä toteutuu hyvin paljon kunnissa ja alueilla. Suomi on ratifioinut sopimuksen 1.8.2015 osaksi lainsäädäntöä. 

Lue lisää:

Valtioneuvoston asetus

Yhdenvertaisuuslaki

Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa kuntia edistämään yhdenvertaisuutta ja ehkäisemään syrjintää kaikessa toiminnassa, viranomaisina, palvelujen tarjoajina, koulutuksen järjestäjinä ja työnantajina. Yhdenvertaisuuden edistäminen ja syrjinnän ehkäisy koskee koko kuntakonsernia - kuntaa, kuntayhtymiä ja myös kunnan yhtiöitä.

Yhdenvertaisuuslakia voidaan tasa-arvolain lisäksi soveltaa tilanteisiin, joissa on kysymys paitsi sukupuoleen perustuvasta myös yhdenvertaisuuslaissa kiellettävästä syrjinnästä, moniperusteisesta syrjinnästä.

Lue lisää:

Yhdenvertaisuuslaki Finlex 1325/2014

Uusi yhdenvertaisuuslaki ja tasa-arvolain osittaisuudistus 

Kuntien tulee edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää kaikessa toiminnassa, viranomaisina, palvelujen tarjoajina, koulutuksen järjestäjinä ja työnantajina. Yhdenvertaisuuden edistäminen ja syrjinnän ehkäisy koskee koko kuntakonsernia - kuntaa, kuntayhtymiä ja myös kunnan yhtiöitä.

Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Välittömän ja välillisen syrjinnän lisäksi laissa tarkoitettua syrjintää ovat häirintä, kohtuullisten mukautusten epääminen sekä ohje tai käsky syrjiä.

Syrjinnän ehkäisyn lisäksi kuntayhtymien, kunnallisten liikelaitosten ja kuntaomisteisten yhtiöiden tulee edistää yhdenvertaisuutta suunnitelmallisesti. Edistämisessä on usein kyse toimenpiteistä, joilla julkiset palvelut pyritään järjestämään syrjinnän vaarassa olevien ryhmien tarpeet paremmin huomioon ottavalla tavalla. Viranomaisilla ja koulutuksen järjestäjillä sekä työnantajilla, joiden palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä, tulee olla kaikkia syrjintäperusteita koskeva yhdenvertaisuussuunnitelma.

Lähtökohtana yhdenvertaisuussuunnitelmassa ovat arvio yhdenvertaisuuden toteutumisesta ja arviossa havaitut kehittämiskohteet. Arviointi voi koskea esimerkiksi asioiden valmistelua, päätöksentekoa, johtamista, toiminnan ja talouden suunnittelua ja viestintää. Laajoissa ja muuten merkitykseltään tärkeissä hankkeissa on arvioitava vaikuttaako hanke syrjinnän vaarassa olevien ryhmien oikeuksiin, velvollisuuksiin tai asemaan.

Suunnitelman sisältö ja laajuus määräytyvät tehdyn arvion sekä kunnan voimavarojen ja toimintaympäristön pohjalta. Arvio kannattaa myös ottaa osaksi suunnitelmaa. Yhdenvertaisuussuunnittelu on hyvä tehdä osana muuta suunnittelua, mm. tasa-arvosuunnittelua, opetussuunnitelmia. Tärkeää on, että se on osa toimintaa, päätöksentekoa, toiminnan ja talouden ohjausta, seurantaa ja muuta toiminnan arviointia.

Koulutuksen järjestäjällä ja sen ylläpitämällä koululla ja oppilaitoksella on velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta. Suunnitelma on oppilaitoskohtainen ja siinä tulee huomioida oppilaitoksen yksilölliset tarpeet ja olosuhteet. Suunnitelman sisältö ja laajuus määräytyvät koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen tekemän yhdenvertaisuuden toteutumisen arvioinnin perusteella. Viimekätinen vastuu suunnitelman laatimisesta on koulutuksen järjestäjällä.

Kuntaliitto toimii edunvalvojana kuntien yhdenvertaisuuden edistämisessä viranomaistoiminnan, palvelujen tarjoajan ja koulutuksen järjestäjän kannalta. 

Lue lisää:

Yhdenvertaisuuslaki

Yhdenvertaisuus

Oikeusministeriön yhdenvertaisuussivusto

Kuntien ja maakuntien tasa-arvo ja yhdenvertaisuusverkoston tapaaminen

Toiminnallinen tasa-arvo tarkoittaa kunnan tarjoamien palvelujen, päätöksenteon ja muun toiminnan tasa-arvoa. 

Kunnat ovat lähellä kansalaisia ja voivat suoraan vaikuttaa siihen, että tasa-arvo näkyy ihmisten arkipäivässä. Tasa-arvon edistämisessä on tärkeää yhtäläisten mahdollisuuksien turvaaminen. Eri-ikäisten naisten ja miesten, tyttöjen ja poikien näkökulmien ja tarpeiden huomioon ottamisella voidaan vaikuttaa palvelujen laatuun ja tehokkuuteen. 

Sukupuolen huomioonottaminen myös alueellisen, taloudellisen ja sosiaalisen aseman kannalta tuo uusia näkökulmia ja innovaatioita kuntien palveluihin.

Tasa-arvon näkökulma palveluissa korostaa palvelujen käyttäjien ja asiakkaiden tuntemuksen lisäämistä. Kun palvelujen käyttäjiä tarkastellaan myös sukupuolen perusteella, parannetaan päätöksenteon tietopohjaa.

Tasa-arvon edistäminen ja huomioon ottaminen ei ole irrallinen tavoite, vaan sen tulisi olla luonteva osa valmistelua, päätöksentekoa ja palveluja. Joissakin kunnissa sukupuolten tasa-arvo otetaan huomioon mm. toiminnan ja talouden suunnittelussa ja mm. liikuntapalveluissa.

Moninkertaisen syrjinnän välttämiseksi sukupuoli on otettava huomioon eri vähemmistöryhmien yhdenvertaisuuden edistämisessä.

Keskeinen toiminnallisen tasa-arvon edistämisen väline on sukupuolivaikutusten arviointi SUVA.

Eurooppalainen paikallis- ja aluehallinnon tasa-arvon peruskirja on hyvä väline toiminnallisen tasa-arvon edistämisessä, valtavirtaistamisessa.

Vaikka Suomessa tasa-arvo on monissa asioissa saavutettu, edelleen on eroja sukupuolten ja eri vähemmistöryhmien hyvinvoinnissa ja mahdollisuuksien toteutumisessa käytännössä. Kunta-alalla on eroja sukupuolen mukaan esimerkiksi terveydessä ja hyvinvoinnissa, koulutuksessa ja koulutusalojen ammatillisessa jakautumisessa, työn ja perheen yhteensovittamisessa. Sukupuoleen perustava ja lähisuhdeväkivalta ovat vakavia ongelmia. Kuntademokratiassa naisten ja miesten edustus ja osallistuminen päätöksentekoon eivät ole tasapainossa. Kunnat voivat vaikuttaa erojen vähentämiseen ja luoda sosiaalisesti kestävää tulevaisuutta.

Lue lisää:

THL: sukupuolten tasa-arvo