Tytöt ja naiset lukiokoulutuksessa

YK:n julistamaa kansainvälistä naistenpäivää on vietetty maaliskuun kahdeksantena päivänä 1970-luvulta lähtien. Vaikka päivällä on pidempi ja poliittisesti värittynyt historia, on siitä viimeisinä vuosikymmeninä tullut yleisemmin päivä, jolloin naisten ja tyttöjen osallistumismahdollisuudet ja oikeudet nousevat esiin. Onkin hyvä tarkastella teemaa lyhyesti myös lukiokoulutuksen näkökulmasta(*.

Sosiaali- ja terveysministeriön tammikuisessa raportissa tehtiin jälleen tuttu havainto: lukiokoulutus on tyttöjen suosiossa. Yhteishaku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen on parhaillaan käynnissä ja on oletettavaa, että aiempi tilanne jatkuu. Nykyään noin kaksi kolmasosaa perusopetuksen päättävistä tytöistä hakee ensisijaisesti lukiokoulutukseen. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaaman, helmikuussa 2026 julkaistun tutkimuksen mukaan lukiokoulutuksen aloittavien tyttöjen osuus on ollut viimeisen kolmen vuosikymmen aikana varsin pysyvä. 

Kuva 1: Naisten osuus (%) ylioppilastutkinnon suorittaneista vuosina 1975–2025.

Kun molempien sukupuolten osuudet sekä hakeutumisessa että siirtymisessä lukiokoulutukseen ovat olleet varsin vakaat, on myös lukio-opiskelijoiden sukupuolijako ollut verrattain pysyvä. Naisenemmistö lukiokoulutuksessa koskee käytännössä koko sotien jälkeistä aikaa. Sama näkyy luonnollisesti ylioppilastutkinnon suorittaneissa. Esimerkiksi viime vuonna 57 prosenttia ylioppilastutkinnon suorittaneista oli naisia − ja näin oli myös jo vuonna 1960.

Osassa lukioista suuri naisenemmistö

Yksittäisten lukioiden välillä sen sijaan miesten ja naisten osuudet voivat vaihdella enemmän. Esimerkiksi 27 lukiossa naisten osuus tutkintotavoitteisista opiskelijoista ylittää 70 prosenttia ja vastaavasti 10 lukiossa naisten osuus jää alle 40 prosenttiin. Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisiä lukioita koskevassa Hufvudstadsbladetin artikkelissa 17.2.2026 näkyy samanlainen vaihtelu lukioiden välillä.

Kuva 2: Naisten osuus (%) tutkintotavoitteisen lukiokoulutuksen opiskelijoista lukioittain 20.9.2025.

Lukion erityistehtävät ja painotuslinjat selittävät keskeisesti naisopiskelijoiden suurta osuutta. Draama ja taidekasvatus Oulun suomalaisen yhteiskoulun lukiossa, ilmaisutaito Kallion ja Tampereen yhteiskoulun lukioissa sekä kuvataide Helsingin kuvataidelukiossa, Savonlinnan taidelukiossa sekä Lapinlahden lukiossa ja kuvataidelukiossa houkuttelevat erityisesti naisopiskelijoita. Samoin tekevät Ruoveden, Rautalammin ja Kuhmoisten yhtenäiskoulun lukion ratsastuslinjat. 

Kuva 3: Kaksikymmentä lukiota, joissa naisten osuus (%) kaikista tutkintotavoitteisen lukiokoulutuksen opiskelijoista 20.9.2025 oli suurin.

Pienin naisopiskelijoiden osuus on Helsingin matematiikkalukiossa ja Tampereen teknillisessä lukiossa. Paikkakunnilla, joissa on useita lukioita, lukioiden opiskelijaprofiilit voivatkin painotusten vuoksi poiketa toisistaan. Kyse on yleensä kuntaa laajemmasta, seudullisesta ilmiöstä, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että Kirkkonummella sekä suomen- että ruotsinkielisen lukion opiskelijoissa on miesenemmistö.

Naisten ja miesten opinnoissa hieman eroja

Naiset opiskelevat lukiossa keskimäärin enemmän kieliä kuin miehet. Esimerkiksi viime lukuvuonna lukion oppimäärän suorittaneista naisista 43 prosenttia opiskeli vähintään kolmea itselleen vierasta kieltä, kun miehillä osuus oli 31 prosenttia. Vaikka naiset ovat olleet koko 2020-luvun ajan enemmistönä pitkän matematiikan ylioppilaskokeessa, opiskelevat he matematiikan tyypillisimmin lyhyenä. Viime lukuvuonna 41 prosenttia lukion oppimäärän suorittaneista naisista opiskeli pitkän matematiikan, kun miehillä osuus oli 54 prosenttia.

Naisten ylioppilastutkinnot ovat keskimäärin hieman miesten tutkintoja laajempia. Vuoden 2025 ylioppilastutkinnoissa 39 prosentilla naisista oli vähintään kuusi aineitta, kun miehillä vastaava osuus oli 27 prosenttia. Reaaliaineiden kokeita sekä miesten että naisten tutkinnoissa on keskimäärin kaksi. Naiset menestyvät ylioppilastutkinnossa hyvin − keskimäärin miesten tasolla tai hieman paremmin. 

Kuva 4: Vuoden 2025 hyväksyttyihin ylioppilastutkintoihin sisällytettyjen aineiden keskimääräinen lukumäärä. 

Valtaosa naisopiskelijoista pitää Kouluterveyskyselyn mukaan opiskelusta. Kolmannes ilmoittaa kokevansa kouluinnostusta. Huolestuttavaa kuitenkin on, että kevään 2025 kyselyssä 22 prosenttia ensimmäisen ja toisen vuoden naisopiskelijoista kokee eri vastauksista kootun summaindikaattorin mukaan koulu-uupumusta. Osuus on kaksinkertainen miesopiskelijoihin verrattuna. Naisopiskelijat arvioivatkin oman hyvinvointinsa miesopiskelijoita heikommaksi.

Naiset ovat siis enemmistönä lukio-opiskelijoiden joukossa. He menestyvät opinnoissaan ja hakeutuvat miesopiskelijoiden tavoin jatko-opintoihin lukion jälkeen. Naiset ovat nuorten lukiokoulutuksen lisäksi enemmistönä myös sekä aikuisten lukiokoulutuksessa että ei-tutkintotavoitteisten aineopiskelijoiden joukossa.  Lukio-opinnot näyttävät siten sopivan suurelle osalle naisista. Siksi naistenpäivän kysymys etenkin tyttöjen ja naisten kannalta on, miten lukiokoulutuksen saavutettavuudesta pystytään ikäluokkien pienentyessä jatkossa huolehtimaan? 

*) Tässä blogissa lukio-opiskelijoista käytetään termejä ’mies’ ja ’nainen’, kun taas lukioon hakevista käytetään termejä ’poika’ ja ’tyttö’.