Lausunto selvityksestä suomalaisen ylioppilastutkinnon järjestämiseksi englannin kielellä

Suomen Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa selvityksestä suomalaisen ylioppilastutkinnon järjestämiseksi englannin kielellä ja toteaa seuraavaa:

Suomen Kuntaliitto puoltaa suomalaisen ylioppilastutkinnon järjestämistä suomen ja ruotsin lisäksi englannin kielellä. Tällöin vastataan kohtuullisen pienen ryhmän tarpeeseen, mutta heidän kannaltaan tarve on hyvin osoitettavissa. Esitys ei myöskään vaaranna suomen- ja ruotsinkielisen tutkinnon asemaa.

Selvityshenkilöiden raportissaan esittämät kohderyhmät ovat hyvin mietityt ja rajatut. Englanninkielinen tutkinto palvelee (i) englanninkielisessä tai kaksikielisessä perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa olleita, (ii) suomalaisia paluumuuttajia, joilla englanti on vahvin akateeminen kieli sekä (iii) vanhempien työn vuoksi Suomeen muuttaneita nuoria, joiden koulukielenä on ollut englanti. On tarkoituksenmukaista pitää kohderyhmänä opiskelijoita, joilla on jo valmiiksi hankittu hyvä englannin kielen taito. Esitys parantaa Suomessa lukio-opintoja suorittavien vieraskielisten mahdollisuuksia ylioppilastutkinnon suorittamiseen erityisesti niiden opiskelijoiden osalta, joille IB-tutkinto ei sovellu.

Kuntaliitto pitää perusteltuna sitoa englanninkielisen ylioppilastutkinnon suorittaminen ensisijaisesti opetuskieleen. Kun tämä käytännössä rajaa oikeuden pääsääntöisesti suurimpiin kaupunkeihin, on kokelaiden yhdenvertaisuuden vuoksi tärkeää mahdollistaa tutkinnon suorittaminen englanniksi myös yksittäisille kokelaille erillisen hakemuksen perusteella. Tämä on tärkeää alueellisen yhdenvertaisuuden näkökulmasta, sillä myös muille paikkakunnille muuttaa kohderyhmään kuuluvia nuoria.

Kuntaliitto pitää selkeänä mallia, jossa tutkinto suoritetaan jatkossakin yhdellä tutkintokielellä, sillä tutkintoa voidaan tarvittaessa täydentää myös muulla kielellä. Tutkinnon kansallisen luonteen vuoksi joko suomen tai ruotsin olisi luontevaa sisältyä jossakin muodossa tutkintoon. Englanninkielinen ylioppilastutkinto voi palvella myös pientä osaa kahden tutkinnon (ammatillinen perustutkinto ja ylioppilastutkinto) opiskelijoista.

Kun englanninkielisen ylioppilastutkinnon suorittaminen edellyttää pääsääntöisesti englanninkielistä lukiokoulutusta, tarkoittaa se myös lisääntyviä kustannuksia. Selvityksessä keskitytään vain ylioppilastutkintolautakunnan kustannuksiin. Koulutuksen järjestäjälle opetuksesta aiheutuvista kustannuksista todetaan vain, että ne eivät poikkea merkittävästi suomen- tai ruotsinkielisen opetuksen kustannuksista, kunhan ryhmäkoot ovat riittävän suuret. Tämä pitää paikkansa. Lukiokoulutuksen osalta on kuitenkin huomattava, että valinnaisuus johtaa siihen, että kaikissa aineissa ja opintojaksoissa ryhmäkoko ei pysy riittävän suurena. Englanninkielisten opintojaksojen opiskelijamäärät jäänevätkin useimmissa opintojaksoissa keskimääräistä pienemmiksi ja siten englanninkielinen opetus keskimääräistä kalliimmaksi. Osaltaan tätä voi helpottaa suomen- tai ruotsinkielisten opiskelijoiden mahdollisuus opiskella joitakin opintojaksoja englanniksi.

Englanninkielisen ylioppilastutkinnon aiheuttamat lisäkustannukset tulee selvityksen mukaan korvata tutkintomaksut ylittäviltä osin valtion varoista. Ei ole tarkoituksenmukaista korottaa suomen- ja ruotsinkielisen tutkintoa tekevien kokelasmaksuja, eikä ole oikeudenmukaista periä englanninkieliseen tutkintoon osallistuvilta korkeampia tutkintomaksuja. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että englanninkielistä ylioppilastutkintoa ei rahoiteta lukiokoulutuksen nykyisellä rahoituksella, sillä lukiokoulutuksen rahoitus on leikkausten jäljiltä jo muutenkin alimitoitettu ja riittämätön. Englanninkielinen ylioppilastutkinto ei siten saa heikentää lukiokoulutuksen rahoitusasemaa.

SUOMEN KUNTALIITTO
 

Terhi Päivärinta                                          Kyösti Värri   
johtaja, opetus ja kulttuuri                           erityisasiantuntija