Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua ja esittää seuraavat huomiot.
Kuntaliitto pitää kannatettavana voimassa olevien äitiys- ja isyyslakien yhdistämistä vanhemmuuslaiksi. Ennakollisen tunnustamisen liittyvän 30 päivän varoaikasäännöksen poistaminen on perusteltu muutos. Tämä muutos muuttaa nykyistä monimutkaista asiakirjaliikennettä ennakollisessa isyyden tunnistamisessa. Nykyinen menettelytapa, jossa asiakirjoja lähetetään postitse paperisena, on turhan raskas.
Asiakirjaliikenteen helpottaminen äitiysneuvolan ja DVV:n välille sekä sosiaalihuollon ja DVV:n välille.
Sekä terveydenhuollossa syntyneet potilastiedot, että sosiaalihuollossa syntyneet asiakastiedot arkistoidaan kansallisiin tietojärjestelmäpalveluihin, Kanta-palveluihin. Sote-organisaatiolla ei jatkossa tule olemaan mitään muuta vaihtoehtoa sähköiselle arkistoinnille, kuin Kanta-palvelut.
Sosiaalihuollossa on määritelty kaikille yhteinen asiakasasiakirja: Ennen syntymää tunnustetun lapsen isyyden selvittämispöytäkirja (https://sosmeta.thl.fi/sosmeta-publish-ui/document-definitions/51b8e11d…). Kaikki sosiaalihuollon palveluita tuottavat sote-organisaatiot käyttävät tätä yhteisesti määritettyä asiakirjaa ja asiakirjan valmistuttua se arkistoidaan viipymättä sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon, Kanta-palveluihin.
Äitiysneuvolassa tuotettua ennakkotunnustamisesta laadittava asiakirja ei ole Kantaan arkistoitava potilaskertomusasiakirja.
Kuntaliitto painottaa, että sote-organisaatioille ei saa tulla enää lisävelvoitteita uusista tietojärjestelmäratkaisuista. Sote-organisaatioille on jo velvoitteet useisiin kansallisiin tietojärjestelmäratkaisuihin, kuten Kanta-palveluihin ja esimerkiksi Suomi.fi -palveluun. Myös tiedonhallintalaki velvoittaa viranomaisia hyödyntämään toisten viranomaisten tuottamia tietoja. Hyödyntäminen ei saa kuitenkaan tarkoittaa lisävelvoitteita sote-organisaatioille, vaan ratkaisu on löydyttävä jo olemassa olevista kansallisista tietojärjestelmäratkaisuista.
Kanta-palveluista on potilastietojen lisäksi mahdollista saada tulevaisuudessa jokaisen sote-organisaation tuottamat asiakirjat, jotka on tuotettu sosiaalihuollossa. Mikäli Digi- ja väestötietovirasto tarvitsee nimenomaan äitiysneuvolassa syntyneet asiakirjat, on pohdittava voisiko Terveyden ja hyvinvoinnin laitos määritellä kyseiset asiakirjat Kanta-palveluihin arkistoitaviksi asiakirjoiksi. Lisäksi on hyvä pohtia, voisiko Suomi.fi -palvelu ratkaista tiedonvälitysongelman.
Ehdotettava uusi sähköinen ilmoitusjärjestelmä tulisi ottaa käyttöön jokaisessa sote-organisaatiossa. Ilmoitusjärjestelmän käyttöönoton lisäksi palvelu vaatii jatkuvaa kehittämistä. Ylimääräinen tietojen välittämiseen luotava järjestelmä tarkoittaa sitä, että sote-organisaatioissa jouduttaisiin muuttamaan toimintaa ja tekemään muutoksia järjestelmiin. Kustannusarviossa on huomioitava sekä tietojärjestelmämuutos, että toiminnan muutoksesta aiheutuvat kustannukset sote-organisaatioilla.
Onko selvitetty, että satojen sote-organisaatioiden ja DVV:n käyttöön luotava uusi sähköinen ilmoitusjärjestelmä on kokonaistaloudellisesti järkevämpi ratkaisu kuin rakentaa yhteys DVV:n ja Kanta-palveluiden välille?
Mikäli uusi sähköinen ilmoitusjärjestelmä tulee tämän lain myötä ottaa käyttöön sote-organisaatioissa, on siitä aiheutuvat kustannukset korvattava sote-organisaatioille.
Suomen Kuntaliitto ry
Annika Korpela
Lakimies
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.
Kuntien valitusosoituksissa on huomioitava kaksi kesän 2023 aikana tullutta muutosta.