HE 99/2025 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026

Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta antaa kirjallinen lausunto ja tulla hallintovaliokuntaan kuultavaksi esityksestä valtion talousarvioksi vuodelle 2026. Yleinen teema: Kuntatalous. 

Valtion toimenpiteiden vaikutus heikentää kuntataloutta 

Vaikka hyvinvointialueuudistuksesta on kulunut vain vähän aikaa, kuntien toimintaa ja lakisääteisten tehtävien rahoittamista muutetaan vuonna 2026 jälleen lukuisilla eri tarkoitusperiä palvelevilla päätöksillä. Julkisen sektorin palvelulupausta laajennetaan lisäämällä kuntien tehtäviä, mutta yleiskatteelliseen valtionosuusrahoitukseen ohjataan useita leikkauksia indeksijarrun, normien keventämisen ja kotoutumiskorvausten tehostamisen nimissä. 

Vuonna 2026 kuntien valtionosuuksiin kohdistetaan suora 75 miljoonan euron valtionosuusleikkaus. Toisaalta kuntien taloutta vahvistettiin vuoden 2025 alussa sote-siirtolaskelman tarkentumiseen liittyvän 277 miljoonan euron valtionosuuslisäyksen muodossa. Vuonna 2024 voimaan tullut maapohjan kiinteistöveron pakkokorotuksen kuntataloutta vahvistava vaikutus rajautui vain harvoihin kuntiin. 

Erityisen voimakkaasti kuntien toimintaan ja talousnäkymiin vaikuttaa kuluvan vuoden alussa käynnistynyt TE-palvelu-uudistus. Työttömyyden rajun kasvun myötä työllisyysalueiden asiakasmäärät ja kuntien rahoittamat työttömyysturvamenot ovat lisääntyneet odotettua voimakkaammin. 

Kuntaliitto arvio jo viime syksynä, että työttömyyden hoidon palvelut ja kuntien työttömyysturvaan liittyvä uusi rahoitusvastuu tulevat siirtymään kuntiin vuoden 2025 alussa lähes 100 miljoonaa euroa alirahoitettuna. Heikko työllisyystilanne ja erityisesti pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu tullevat lisäämään tätä euromäärää arviolta 200 miljoonaan heti uudistuksen ensimmäisenä vuonna. 

Lisäksi hallituksen sosiaaliturvaan kohdistuvat päätökset, kuten asumistuen ja työttömyysetuuksien leikkaukset, ovat lisänneet toimeentulotuen tarvetta huhtikuusta 2024 alkaen. On todennäköistä, että kuntien ja valtion puoliksi rahoittamat perustoimeentulotuen kustannukset nousevat kuluvana vuonna jopa miljardiin euroon. Tämä tarkoittaisi kunnille noin 100–150 miljoonan euron toimeentulotuen rahoitusosuuden kasvua vuonna 2027. 

Oppimisen tuen uudistus tuli voimaan elokuussa 2025. Uudistuksessa kuntien menot ja tulot lisääntyivät laskennallisesti yhtä suurella euromäärällä. Täten uudistus ei vahvistanut perusopetuksen taloutta. 

Kuntien talousarviovalmistelun näkökulmasta käytännössä kuntien taloutta rasittavat vuosina 2025–2027 myös 231 miljoonan euron suuruiset sote-siirtolaskelman jälkikäteisperinnät valtiolle, jotka vähentävät kunnan valtionosuutta. Kun nämä kaikki kuntien talouteen keskeisesti vaikuttavat tekijät huomioidaan, valtion toimet heikentävät kuntatalouttasekä vuonna 2026 että koko hallituskauden aikana. 

Tämä on ristiriidassa sen suhteen, että Orpon hallituksen tavoitteena on ohjata kuntahallintoa lähelle tasapainoa. Kuntahallinnon rahoitusasemaksi vuonna 2026 ennustetaan -0,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Julkisen talouden tila on vakava

Verotulot kasvavat kunnissa ja valtiolla parhaillaan erittäin vaimeasti, mutta menot lisääntyvät ripeästi uusien lakisääteisten tehtävien, heikon suhdannetilanteen ja julkisen sektorin kasvavien investointitarpeiden myötä. Valtiovarainministeriön talousennusteen mukaan valtion ja paikallishallinnon rahoitusalijäämä (nettoluotonotto) yltää lähivuosina 13 miljardiin euroon. Julkisen velan arvioidaan kasvavan kuluvana vuonna poikkeuksellisen runsaasti, yli 20 miljardilla eurolla.

Myös kuntien talousnäkymät vaikeutuvat parhaillaan nopeasti. Kuntien ja kuntayhtymien tilikauden tulos painuu jo kuluvana vuonna lähelle nollaa ja toiminnan ja investointien rahavirta heikkenee miljardiluokan alijäämään. Kuntatalouden tila pysyy vaikeana koko kehyskauden. Yksittäisten kuntien taloudellisia lähtökohtia vaikeuttavat tuntuvat valtion rahoitusleikkaukset, työttömyyden nousu, sote-uudistuksen tasauserät sekä hallitusohjelmaan kirjattujen kuntauudistusten yllä leijuva epävarmuus. 

Lisäksi väestökehitys ja taloudellisen kasvun erilainen jakautuminen maan sisällä eriyttävät kuntia voimakkaasti. Kriisikuntamenettelyyn on joutumassa lähivuosina useita, asukasluvultaan pieniä kuntia. Valtiovarainministeriön mukaan vaikeassa taloudellisessa asemassa on myös 20 001–40 000 asukkaan kuntakokoryhmä.

SUOMEN KUNTALIITTO

Sanna Lehtonen           
Kuntatalousasioiden johtaja