Työikäisten ruokailusuositus, luonnos

Yleiset huomiot käsikirjoitusluonnoksesta

Kuntaliitto katsoo, että luonnoksessa on huomioitu hyvin erityyppisiin töihin liittyviä tarpeita  ravinnon, nesteen ja energian saannissa. Luonnoksen teksti on sujuvaa ja johdonmukaista ja siinä on tunnistettu myös muita hyvinvoinnin kannalta keskeisiä seikkoja. Kuntien rooli suositusten jalkauttamisessa keskittyy etenkin kuntien palveluksessa olevan henkilöstön ruokailuun

Työttömät on tunnisteutu luonnoksessa yhtenä ryhmänä. Kun puhutaan työikäisestä väestöstä, heidän osaltaan ravitsemuksen merkitys, haasteet ja niihin puuttuminen ovat jääneet varsin pienelle painolle. Yleisen hyvinvoinnin näkökulmasta juuri heikoimmassa asemassa olevien tilannetta tulisi tarkastella laajemmin ja huomioida myös työttömyyden vaikutukset laajemminkin esimerkiksi perheiden hyvinvointiin.

Kuntaliitto  pitää tärkeänä, että ruokailusuosituksilla ei vaaranneta varsin toimivaa joukkoruokailua. Nykyinen malli on osaltaan monipuolistanut työssäkäyvien ruokailua etenkin vihannesten ja hedelmien osalta, mutta niiden käyttö on linkittynyt monipuolisiin ja houkutteleviin pääruokavaihtoehtoihin. Vaarana on, että työpäivän aikaisesta ruokailusta siirrytään takaisin yksipuolisempaan ja epäterveellisempään suuntaan . Jättämällä työpaikkaruokailu väliin ja korvaamalla se esim. omilla eväillä?  Työpaikkaruokailuiden osalta tulisi välttää samaa suuntausta käytön vähenemisestä, jota kouluruokailuiden osalta on tapahtunut viimeaikaisten kouluterveyskyselyiden perusteella.

Sanasto

Sanasto voi olla tarpeellinen alkuun, mutta sitä olisi ehkä syytä laajentaa nykyisestä, mikäli se säilytetään osana kokonaisuutta. Toisaalta on huomioitavaa, että pääsääntöisesti suositusta lukevat ja käyttävät ovat alun perinkin aiheeseen paneutuneita, joten suurin osa terminologiasta lienee lukijoille tuttua sanastoa. Mutta mitään varsinaista haittaa sanastosta ei ole.

Luku 1. Työikäisten ravitsemus

Työikäisten ravitsemuksen osalta edelleen puuttuva kappale työikäisten aterioinnista ja nykytilasta on tärkeä ja avaa osaltaan tarvetta suositusten antamiseen. Koska tarkastelu pohjautuu hyvin vahvasti työssäkäyvien ruokailuihin, olisi tarpeen selkeämmin tuoda esiin se, että suositus ei koske varsinaisesti työn ulkopuolella suoritettavaa ruokailua, mitä sinällään voi pitää puutteena koko työikäistä väestöä tarkasteltaessa.

Luku 2. Työikäisten terveyttä edistävät ruokavalinnat

Positiivista kappaleessa on erilaisten työympäristöjen ja -tilanteiden tunnistaminen ja niihin liittyvät erityishuomiot ruokailuun ja nesteytykseen liittyen.

Kun kyse on työikäisen väestön ravitsemuksesta, on syytä tunnistaa myös muut työelämän ulkopuolella olevat ryhmät kuin työttömät, kuten opiskelevat tai perhevapailla tai osas-aikatyössä olevat työikäiset. Myös etätyön ja muidenkin lounaspaikkojen esiin nostaminen osana kokonaisuutta voisi olla perusteltua jo alkuosassa suosituksia. 

Luku 3. Työaikainen ruokailu

Työaikainen ruokailu on tärkeä niin jaksamisen kuin työturvallisuuden näkökulmasta, mitä on aivan oikein nostettu esiin. Tarkastelussa voisi olla tarpeen nostaa esiin se, että myös muissa kuin suoraan henkilöstöravintoloissa on tarjolla varsin monipuolisia ja terveellisiä kokonaisuuksia. Myös aamupalan tai välipalojen tarjoamisen huomioiminen on hyvä lisäys, koska tämä tuottaa osaltaan mahdollisuuden monipuoliseen ja erilaisiin ruokarytmeihin sopivaan ruokailuun.

Henkilöstöravintoloiden kokonaisuutta tarkastellaan varsin yksipuolisesti ruokaan liittyvien tekijöiden kautta, vaikka sen merkitys myös sosiaalisena tekijänä on merkittävä. Samoin ravintolatilojen viihtyisyys ja esimerkiksi hyvä akustiikka ovat osaltaan tekijöitä, jotka houkuttelevat lisäämään niiden käyttöä.

Luku 4. Työkyvyn ylläpito

Työkyvyn osalta on erinomaista, että siinä on tunnistettu myös muut keskeiset työkyvyn osatekijät, vaikka kyse on nimenomaan ravintosuosituksista. Käsitys siitä, että yksin terveellinen ruokailu ei vielä takaa hyvää työkykyä, vaan on osa sitä, on tärkeä nosto. Tässä mielessä etenkin levon, liikunnan ja toisaalta osaamisen ja motivaation näkökulmat ovat varsin tärkeitä  .Lisäksi työssä jaksaminen, mielenterveys, perhe- ja ystävyyssuhteet myös tärkeitä tekijöitä.

Ideoita jalkautukseen

Jalkautuksessa voisi hyödyntää työpaikoilla toimivia työnantajan ja työntekijän yhteistyöryhmät, kuten. työsuojelutoimikuntia tai ruokailuun liittyviä toimikuntia (esim. Kuntaliitossa ravintolatoimikunta). Työelämän ulkopuolella olevien osalta voisi hyödyntää nykyistä vahvemmin erilaisten järjestöjen roolia ja hyödyntää luonnollisia tapaamispaikkoja ja tapahtumia. 

SUOMEN KUNTALIITTO

Sami Niemi                      
erityisasiantuntija