
Maria Salenius
- sosiaalinen kestävyys
- hyvinvoinin edistäminen
- tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
- sähköinen hyvinvointikertomus
Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto ja kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin:
Yleinen näkemyksenne työskentely- ja asumisaikavaatimuksen asettamisesta tavanomainen yleistuen saamisen edellytykseksi
Lähtökohtaisesti emme pidä työskentely- ja asumisajan perusteella erillisen etuuden asettamista kannatettavana. Ehdotettu uudistus lisää eriarvoisuutta ja on ongelmallinen yhdenvertaisuuden kannalta.
Yleistuen tavoitteena on ollut sosiaaliturvan yksinkertaistaminen. Hallituksen esitys erillisestä alennetusta tukimuodosta vie järjestelmää päinvastaiseen suuntaan, joka monimutkaistaa kokonaisuutta ja lisää hallinnollista työtä kunnissa ja työllisyysalueilla ilman merkittävää lisäarvoa.
Yleinen näkemyksenne kielitaitoa koskevista poikkeuksista työskentely- ja asumisaikavaatimuksen soveltamiseen
Yleistukilakiin poikkeuksista säädetyn pykälän 11b sisällöt ovat esitetyn tukimuodon tavoitteiden kannalta rakenteellisesti ymmärrettäviä. Mahdollisten poikkeusten soveltaminen edellyttää kuitenkin työvoimaviranomaiselta yksityiskohtaista selvittämistä ja arviointia, mikä lisää merkittävästi hallinnollista työmäärää. Poikkeusten tulisi olla tarkkarajaisia, jotta niiden soveltaminen olisi selkeää ja yhdenmukaista.
Esityksen mukaan kotoutumistukea saavien määrä olisi vuositasolla noin 14 500 henkilöä. Näin laaja asiakasmäärä sisältää väistämättä hyvin erilaisia taustoja ja tilanteita, ja siten myös poikkeussäännösten soveltaminen tulee olemaan mittavaa. Hallinnollinen lisätyö ei muodostu yksittäisistä poikkeuksista, vaan poikkeusten kokonaisuudesta ja tulisi viemään merkittävästi resursseja työvoimaviranomaisten asiakastyöstä. Asiakasryhmän asiointi tapahtuu myös usein tulkin välityksellä, joka myös tarkoittaa merkittävää tulkkauskustannusten lisääntymistä. Kokonaisuutena uudet tukimuodot ja poikkeussäännösten arviointi muodostavat laajan muutoksen, joka kasvattaa henkilöstön osaamisvaatimuksia, lisää asiakasneuvonnan tarvetta ja edellyttää huomattavia panostuksia ohjeistukseen ja palveluprosessien kehittämiseen.
Työskentely- ja asumisaikavaatimusta ei sovellettaisi henkilöön, joka vamman tai muun vastaavan syyn takia voi osoittaa kielitaitoaan. Näkemyksenne tästä poikkeuksesta
Työskentely- ja asumisaikavaatimukseen sisältyvää poikkeusta voidaan pitää perusteltuna tilanteissa, joissa henkilö ei vammaisuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi kykene osoittamaan kielitaitoaan. Tarvitaan kuitenkin selkeästi määritellyt kriteerit sekä yksiselitteinen vastuutaho, joka arvioi ja toteaa perusteena olevan vammaisuuden tai muun vastaavan syyn, jotta poikkeuksen soveltaminen olisi yhdenvertaista ja oikeusturvaa vahvistavaa. Tällainen arviointi ei kuulu työvoimaviranomaisen tehtäviin.
Näkemyksenne palveluun pääsemisen takuuajasta
Kuntaliitto katsoo, että ehdotettu 32 b § mukainen palveluun pääsyn takuuaika ei ole tarkoituksenmukainen, sillä se lisää työllisyysalueisiin kohdistuvaa sääntelyä. Työllisyysalueilla on jo nykyisellään vahvat kannustimet ja tavoitetila ohjata kotoutuja-asiakkaita tarkoituksenmukaisiin palveluihin ilman erikseen säänneltyä takuuaikaa.
Samanaikaisesti, kun työllisyysalueille esitetään uusia kotoutuja-asiakkaisiin kohdistuvia velvoitteita, kotoutumisen rahoitukseen kohdistetaan leikkauksia. Velvoitteiden lisääminen ja samanaikaisesti resurssien vähentäminen on ristiriitaista ja tällaisessa tilanteessa takuuajan säätäminen ei ole millään tavalla perusteltua.
Näkemyksenne takuuajan kuluessa tarjottavista palveluista
Ehdotettu palveluluettelo takuuajan kuluessa tarjottavista palveluista on sinänsä laaja ja kattaa monipuolisesti työllistymistä ja kielitaitoa edistäviä palveluita. Emme kuitenkaan pidä tarpeellisena määritellä laissa erikseen, mitä palveluja työvoimaviranomaisen tulisi kotoutuja-asiakkaille takuuajan kuluessa tarjota. Keskeistä on asiakkaan yksilöllinen palveluntarve. Takuuajan täyttäminen ei saisi muodostua asiakkaan palveluita ohjaavaksi tekijäksi todellisen tarpeen sijasta.
Näkemyksenne esityksen vaikutuksista kotoutumisen kannusteisiin
Työssäolo- ja asumisaikavaatimus asettavat hiljattain maahan muuttaneet, kotimaista kieltä riittämättömästi osaavat ja työssäoloehtoa vielä täyttämättömät henkilöt eriarvoiseen asemaan, jota ei voi nähdä kotoutumiseen kannustavana tekijänä. Lisäksi etuuden alentaminen voi lisätä taloudellista epävarmuutta ja kuten esityksessä todetaan ei tällä hallituksen esityksellä arvioida olevan merkittäviä työllisyysvaikutuksia. Kokonaisuutena tarkastellen ehdotetut uudistukset eivät luo kotoutumista edistäviä olosuhteita, vaan voivat käytännössä heikentää edellytyksiä kiinnittyä suomalaiseen yhteiskuntaan.
SUOMEN KUNTALIITTO
Maria Salenius
hyvinvointiasioiden johtaja
Maija Lehtimaa
maahanmuutto- ja kotoutumisasiantuntija



Haluatko ymmärtää, miten kunnat voivat menestyä murroksen keskellä?

Kuntajuristi! Liity mukaan ja hyödynnä verkostotapaamiset työsi tukena.

Webinaarisarjassa käsitellään vapaa-aikaan ja hyvinvointiin liittyviä koskevia teemoja, kuten liikunta-, nuoriso-, kulttuuri-, ja kirjastopalveluita sekä hyvinvointiasioita.

Erikoislainsäädäntöön sisältyvät muutoksenhakusäännökset syrjäyttävät kuntalaissa säädetyn muutoksenhaun. Lue lisää