Happamien sulfaattimaiden ja mustaliuskeiden strategia 2036

Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua happamien sulfaattimaiden ja mustaliuskeiden strategiasta 2036. Happamien sulfaattimaiden ja mustaliuskeiden strategian tavoitteet ovat:

1. Happamat sulfaattimaat ja mustaliuskealueet on tunnistettu luotettavasti ja niiden ominaisuudet tunnetaan. Näiden alueiden ominaisuuksien perusteella voidaan arvioida maankuivatuksesta, maanmuokkauksesta, maankäytöstä tai pohjavedenpinnan muutoksista aiheutuvia riskejä vesistöille, maaperälle, eliöstölle ja rakenteille.

2. Happamien sulfaattimaiden ja mustaliuskealueiden haittoja vähennetään ensisijaisesti tunnistamalla riskit ja ennaltaehkäisemällä haittojen muodostumista ja toissijaisesti estämällä vahinkojen syntyminen. Ympäristöhaittojen minimoinnissa noudatetaan tutkittuun tietoon perustuvia parhaita teknisiä- ja suunnitteluratkaisuja. Kokonaisvaltainen valuma-aluelähtöinen vesienhallinta on yleistynyt kaikessa maankäytössä ja sen avulla vähennetään myös riskiä happaman kuormituksen syntymiselle huomioiden valuma-alueella sijaitsevat toiminnot, eri intressiryhmät, luonnon monimuotoisuus sekä ilmastonmuutoksen vaikutus.

3. Lainsäädäntö ja maankäytön taloudelliset kannustimet ohjaavat huomioimaan happamien sulfaattimaa-alueiden ja mustaliuskealueiden ympäristöriskit. Kaikessa maankäytössä on käytössä ajantasaiset ja helposti saatavillaolevat ohjeet ja oppaat happamien sulfaattimaiden ja mustaliuskeiden huomioon ottamiseksi.

Kuntaliiton lausunto

Kuntaliitto ottaa tässä lausunnossaan kantaa toimintasuunnitelman lukuun 5. Alueidenkäytön suunnittelu, maankäytön muutokset ja rakentaminen erityisesti kaavoituksen näkökulmasta.

Luvussa esitetään toimenpide-ehdotuksia, jonka mukaan tulisi selkiyttää kaavoituksen ja alueidenkäytön ohjauksen työkaluja happamuuskuormituksen hallintaan (TP 5.1.) sekä lisätä mm. alueidenkäytön suunnittelijoiden osaamista arvioida happamuudesta aiheutuvia ympäristöriskejä (TP 5.2.).

Ennen kuin työkalujen käyttöä voidaan selkiyttää, tarvitaan koottua tietoa siitä, miten kaavoituksella ylipäätään voidaan vaikuttaa happamuuskuormitukseen. Merja Autiolan ym. julkaisun ”Happamien sulfaattimaiden kansallinen opas rakennushankkeisiin - Opas happamien sulfaattimaiden huomioimiseen ja vaikutusten hallintaan” luvussa 4 kerrotaan lyhyesti happamien sulfaattimaiden huomioimisen periaatteista kaavoituksessa sekä esitetään mahdollisia happamuuskuormituksen hallintaan liittyviä kaavamääräyksiä. 

Toimenpideohjelman jatkovalmistelun yhteydessä tulisi arvioida, olisiko kaavoitusta koskevien yleisoppaiden lisäksi tarpeen laatia yksityiskohtaisempi opas happamuuskuormituksen hallintaan kaavoituksen eri vaiheissa tavoitteiden asettelusta eri maankäyttövaihtoehtojen laadintaan ja vaikutusten arviointiin. Kysymys ei ole vain kaavamääräyksistä, vaan myös sijainnin ohjauksesta ja kaavan mahdollistamasta rakentamisen määrästä sekä kaava-alueen olosuhteiden edellyttämästä esirakentamisesta ja perustamistavasta. 

Kuntaliitto toteaa lisäksi, että kaavoituksen näkökulmasta kyse on kaikista kaavatasoista, jolloin myös maakuntakaavoituksesta vastaavat maakunnan liitot olisi hyvä lisätä avaintoteuttajatahojen listauksiin toimenpidekokonaisuuksissa TP 5.1 ja 5.2.

SUOMEN KUNTALIITTO
 

Pirjo Sirén 
johtaja, yhdyskunta- ja ympäristöyksikkö   

Anne Jarva
kehittämispäällikkö