Lausunto EU-komissiolle 11.3.2026 (153/03.01.00/2026) Jaana Jormanainen ja Niina Erkkilä
Suomen Kuntaliitto ry on etujärjestö, jonka jäseniä ovat kaikki 308 Suomen kuntaa ja kaupunkia. Suomessa kunnilla ja kaupungeilla on laaja vastuu julkisista peruspalveluista, joista keskeisimmät liittyvät koulutukseen, työllisyys- ja elinkeinotoimintaan sekä ympäristöön ja tekniseen infrastruktuuriin.
Yksinkertaisuuden sisällyttäminen osaksi valmistelun perusperiaatteita
Selkeyden saavuttamiseksi ja päällekkäisyyksien välttämiseksi on tarkasteltava säädösten valmistelutapaa ja niistä viestimistä. Muutoksista, velvoitteista ja vaikutuksista on viestittävä ymmärrettävämmin, jotta paikallistason on helpompi edistää EU:n tavoitteita. Tuemme Eurooppa-neuvoston esitystä koskien yksinkertaisuuden sisällyttämisestä suunnittelun perusperiaatteisiin sekä velvoitteiden kokonaisuuden huomiointia muun muassa yhteisillä arviointityökaluilla ja -malleilla perusoikeuksien vaikutustenarviointiin ja vastaaviin liittyen.
Julkisen sektorin moninaisuuden tunnistaminen ja kuntasektorin huomiointi
Hallinnollisen taakan on arvioitu keventyvän erityisesti yrityksille. Pienyrityksille kohdennetaan helpotuksia ja ohjeistuksia niiden toimintaan suhteutettuna. Kuntaliitto muistuttaa, että kyseisiä tukitoimia tulee osoittaa ja erilaiset resurssien mahdollisuudet huomioida myös julkiselle hallinnolle. Tällä hetkellä julkinen sektori ei saa samanlaista selkeytystä ja tukea, koska sen moninaisuutta ei huomioida.
Käsitteiden ja tulkintojen selkeyttäminen sekä neuvonta ovat olennaisia toimenpiteitä, joilla voidaan muun muassa tukea paikallistasoa ja sen monirakenteista kuntaorganisaatiota. Yritysten hallinnollisen taakan, kuten dokumentointivelvoitteiden, keventämisen osalta tulee varmistaa, ettei se siirrä vastuuta kunnille.
Paikallistason huomioita EU:n digi- ja datasäädöksiin
Kuntaliitto toteutti vuonna 2024 syksyllä haastatteluja ja työpajoja kuntasektorille EU:n digi- ja datasäädöksiin liittyen. Haastattelussa mukana olleet säädökset olivat avoimen datan direktiivi, datanhallinta-asetus, datasäädös, yhteinen digitaalinen palveluväylä, eIDAS2, Yhteentoimiva Eurooppa-säädös sekä tekoälyasetus.
Yleisesti säädöksiin suhtaudutaan positiivisesti. Kunnille sääntelyjen tulkinnasta ja vaatimustenmukaisuuksiin vastaamisista aiheutuvat kustannukset sekä niiden suhde saavutettaviin hyötyihin vaihtelevat kuitenkin suuresti kunnittain. Ne riippuvat paitsi kunnan koosta, myös asiointivolyymeistä, digitalisaation asteesta sekä jo käytössä olevista ratkaisuista. Resurssit valmistautua sääntelyyn etukäteen vaihtelevat kunnittain. Valmistautuminen ja mahdollinen kouluttautuminen uuteen sääntelyyn voi olla tiimin tai yksittäisen henkilön omien intressien varassa. Haastavana pidetään EU:n sääntelyn soveltamista käytännön tasolla ja miten henkilöstöä ohjeistetaan. EU:n digi- ja datasääntely on uutta, joten ei ole paljon konkretiaa tai esimerkkejä vielä tarjolla. Tämän vuoksi on haastava ymmärtää, mitä sääntely mahdollistaa. EU-säädösten tulkintahaasteet nousivat haastatteluissa vahvasti esille, varsinkin tietosuojan näkökulmasta sekä eri säädösten suhteista toisiinsa. Eri sääntelyiden toteutusten koordinaatio sekä muu kehitystyö, kuten yrityslompakkoratkaisut ja Single Digital Gateway:n OOTS, tekoälyasetus ja GDPR, on oltava linjassa muun EU-tason digikehityksen kanssa ja huomioitava jäsenvaltioiden jo pidemmällä olevat ratkaisut sekä niiden käyttömahdollisuus myös jatkossa.
Niin kuntasektori kuin muu julkinen hallinto hyödyntävät ja ottavat käyttöön ratkaisuja ja hyödyntävät mahdollisuuksia, kunhan ne palvelevat toimintaa aidosti, ovat laadukkaita ja tehostavat toimintaa.
SUOMEN KUNTALIITTO
Markus Pauni
strategia- ja kehitysjohtaja
Jaana Jormanainen
projektipäällikkö/erityisasiantuntija