Kuntaliiton lausunto koskien sähköisen viestinnän maksuja ja suoritteita
Suomen Kuntaliitto ry kiinnittää huomiota siihen, ettei lausuntopyynnön jakelussa ole huomioitu kuntia tai kaupunkeja eikä lausuntopyyntöä ole toimitettu myöskään Kuntaliiton kirjaamoon. Tämä on valitettavaa, sillä esitys koskee kuntia ja kaupunkeja laajasti. Kunnat ja kaupungit tulevat toimimaan eurooppalaisen digitaalisen identiteetin lompakon käyttöönotossa merkittävinä toimijoina sekä luottavina että myöntävinä osapuolina, minkä vuoksi kuntasektorin näkökulmien huomioiminen valmistelussa on tärkeää.
Saavutettaviin hyötyihin nähden merkittävät kokonaiskustannukset voivat heikentää kuntien edellytyksiä ja halukkuutta ottaa käyttöön EUDI-lompakkoa hyödyntäviä palveluja. Kokonaiskustannuksiin vaikuttavat velvoitteet EUDI-lompakon mahdollistamiseen, muutosilmoitusten tarve sekä rekisteröitävän palvelun määritelmä. Nämä ovat tärkeitä tekijöitä, jotta kunnat ja kaupungit pystyvät realistisesti arvioimaan rekisteröinnistä aiheutuvia kustannuksia. Lisäksi on arvioitava maksurakenteen mahdollinen epätoivottu vaikutus.
Kustannusarvioissa on huomioitava käyttöönoton vaiheittainen laajeneminen
Esityksessä arvioidaan, että vuosittain rekisteröitäisiin noin 1 500 palvelua ja että vain noin 5 prosenttia rekisteröidyistä tekisi vuosittain muutosilmoituksen. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon lompakoiden käytön asteittainen lisääntyminen sekä se, että DVV:n EUDI-lompakon arvioidaan valmistuvan vasta kesällä 2027.
Vaikka eIDAS-asetus ei tällä hetkellä velvoita kuntia laajamittaiseen EUDI-lompakoiden käyttöönottoon kaikissa asiointipalveluissaan, voivat muut EU-säädökset tulevaisuudessa lisätä tai velvoittaa lompakoiden hyödyntämistä välillisesti eri toimialoilla. Kustannusvaikutuksia ei siksi tulisi arvioida ainoastaan nykyisten velvoitteiden perusteella, vaan myös tilanteessa, jossa EUDI-lompakoiden käyttö laajenee vaiheittain yhä useampiin kuntien asiointipalveluihin
Mikäli EUDI-lompakoista muodostuu osassa palveluita tosiasiallinen tai sääntelyn edellyttämä toimintatapa, korostuvat rekisteröintimallin skaalautuvuus sekä rekisteröinti- ja muutosmaksujen pitkän aikavälin vaikutukset.
Vaikutusarvion 5 % muutosilmoitusoletus vaikuttaa epärealistiselta.
Palvelukohtaisessa rekisteröinnissä ilmoitetaan muun muassa eurooppalaisen digitaalisen identiteetin lompakon käyttötarkoitus sekä käyttäjältä pyydettävät tiedot. Palvelujen kehittäminen ja yhdistäminen, uusien palvelujen käyttöönotto sekä tietotarpeiden ja lainsäädännön muutokset voivat edellyttää rekisteröintitietojen päivittämistä. Erityisesti 5 prosentin muutosilmoitusosuuden riittävyyttä tulee arvioida näiden tekijöiden perusteella. Suurella kaupungilla tällaisia muutoksia voi vuosittain kertyä huomattava määrä.
Esityksessä tulee täsmentää yhdellä muutosilmoituksella käsiteltävän päivityskokonaisuuden laajuus sekä se, peritäänkö 65 euron maksu yksittäisestä muutoksesta vai asiointipalvelukohtaisesta päivityskokonaisuudesta
Maksun soveltamista automatisoituihin päivityksiin ja samanaikaisesti käsiteltäviin muutoksiin tulee selventää.
Rekisteröitävän palvelun määrittely ja vuosittaisen ylläpidon hallinnollinen taakka jäävät epäselviksi
Esityksessä tulisi tarkentaa, mikä tässä yhteydessä katsotaan yhdeksi asiointipalveluksi. Kuntien palvelurakenne koostuu usein laajoista palvelukokonaisuuksista, joiden sisällä on lukuisia toisiinsa liittyviä asiointi-, hakemus- ja lupaprosesseja. Käytännössä rekisteröitävien palveluiden määrä voi vaihdella huomattavasti sen mukaan, tarkastellaanko kokonaisuuksia yhtenä palveluna vai useina erillisinä palveluina. Tällä tulkinnalla on suora vaikutus sekä kustannusten että hallinnollisen työn määrään, minkä vuoksi vaikutusarvioinnissa olisi syytä avata tarkemmin asiointipalvelun määrittelyä ja palvelumäärää koskevien arvioiden perusteita.
Myös rekisteröinnin hallinnollista taakkaa olisi syytä arvioida. Esityksestä ei käy ilmi, tapahtuuko rekisteröintien ja varmenteiden vuosittainen uusiminen automatisoidusti vai edellyttääkö se palvelukohtaisia hakemuksia tai muita toimenpiteitä. Kuntien toimintaympäristössä asiointipalveluja voidaan ottaa käyttöön eri ajankohtina, jolloin myös rekisteröinnit ja niiden voimassaoloajat voivat jakautua useisiin eri ajankohtiin vuoden aikana. Tämä voi synnyttää merkittävää hallinnollista työtä erityisesti organisaatioissa, joilla on suuri määrä rekisteröitäviä palveluita. Vaikutusarvioinnissa olisi perusteltua tarkastella myös tätä jatkuvaa ylläpitotyötä pelkkien maksuvaikutusten ohella.
Muutosmaksun kannustinvaikutukset on arvioitava
Esityksessä tulee arvioida maksurakenteen vaikutukset tietojen minimointiin. Mikäli käyttötarkoituksen tai pyydettävien tietojen muuttaminen edellyttää aina maksullista muutosilmoitusta, maksurakenne voi kannustaa palveluntarjoajia ilmoittamaan tietotarpeensa jo rekisteröintivaiheessa tarpeettoman laajoina. Tällainen toimintatapa ei kuitenkaan tue muutetun eIDAS-asetuksen keskeisiä tavoitteita, joiden mukaan käyttäjältä tulisi pyytää vain kyseisen palvelun tarjoamisen kannalta tarpeelliset tiedot. Maksurakenne ei saa kannustaa pyytämään käyttäjältä palvelun käyttötarkoituksen kannalta tarpeettomia tietoja.
SUOMEN KUNTALIITTO
Markus Pauni
strategia- ja kehitysjohtaja
Niina Erkkilä
projektikoordinaattori