- liikennepolitiikka
- yhdyskuntien liikenteen suunnittelu
- joukkoliikenne ja henkilöliikenne
Liikenneturvallisuusstrategian 2027–2031 luonnos
Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta uudeksi liikenneturvallisuusstrategiaksi vuosille 2027–2031. Pääministeri Orpon hallituksen ohjelman mukaisesti liikenneturvallisuuden parantamisen tavoitteena on, ettei Suomessa tapahdu liikennekuolemia vuonna 2050. Välitavoitteena on puolittaa liikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten määrä vuoden 2020 tasosta vuoteen 2030 mennessä.
Huomiot taustasta, tarkoituksesta ja visiosta
Kuntaliitto pitää liikenneturvallisuusstrategian tavoitteita kannatettavina. Suomi on jäänyt liikenneturvallisuuden kehityksessä jälkeen verrokkimaistaan kuten Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Liikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten määrän puolittaminen vuoden 2020 tasosta vuoteen 2030 mennessä ei ole mahdollista ilman uusia ja vaikuttavia toimenpiteitä.
Erityisen myönteistä on, että strategian lähtökohtana on Safe System -lähestymistapa. Lähestymistapa kohdistaa huomion koko liikennejärjestelmään. Perustana on turvallisen liikenneympäristön, turvallisten ajoneuvojen, turvallisten tienkäyttäjien ja turvallisten ajonopeuksien kokonaisuus sekä tehokas toiminta onnettomuuksien jälkeen.
Yleiset huomiot strategisista linjauksista ja painopisteistä
Kuntaliitto pitää hyvinä strategian linjauksia, jotka kuvaavat liikenneturvallisuuden tavoitetilaa seuraavalle viidelle vuodelle. Strategian painopisteiden kohdistuminen ensisijaisesti tieliikenteeseen on perusteltua, sillä valtaosa liikennekuolemista ja vakavista loukkaantumisista tapahtuu tieliikenteessä.
Alueellinen ja paikallinen liikenneturvallisuustyö on keskeinen keino liikenneturvallisuustavoitteiden saavuttamisessa. Kuntaliitto pitää erittäin tärkeänä strategian kirjausta, jonka mukaan taloudellisista sopeutuspaineista huolimatta alueellisen liikenneturvallisuustyön jatkuvuus sekä toimivat viranomais- ja sidosryhmäyhteistyön rakenteet tulee turvata.
Strategiassa tulisi kuitenkin tunnistaa vielä näkyvämmin kuntien ja alueiden liikenneturvallisuusryhmien merkitys paikallisen ja alueellisen liikenneturvallisuustyön keskeisinä yhteistyöfoorumeina. Liikenneturvallisuusryhmät kokoavat yhteen kuntien, elinvoimakeskusten, poliisin, hyvinvointialueiden, oppilaitosten ja muiden toimijoiden asiantuntemuksen sekä mahdollistavat liikenneturvallisuustoimien suunnittelun ja kohdentamisen paikallisten ja alueellisten tarpeiden mukaisesti.
Pidämme onnistuneena sitä, että strategiassa korostetaan tietoperusteisuutta, yhteistyötä ja Safe System -lähestymistapaa. Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttäisi kuitenkin, että strategiassa painotettaisiin vahvemmin myös sellaisia vaikuttavia ja kustannustehokkaita toimia, joiden liikenneturvallisuushyödyistä on vahvaa tutkimusnäyttöä. Nyt toimenpiteet jäävät osin yleiselle ja varsin varovaiselle tasolle.
Julkisen talouden kiristyessä valtion ja kuntien mahdollisuudet toteuttaa uusia liikenneturvallisuutta parantavia infrastruktuuri-investointeja ovat rajalliset. Tällöin toimenpiteet tulisi kohdentaa siten, että niillä saavutetaan mahdollisimman suuri liikenneturvallisuushyöty. Tehokkaita keinoja ovat erityisesti automaattisen liikennevalvonnan kehittäminen ja laajentaminen, turvallisten nopeustasojen toteuttaminen sekä tiedolla johtamisen vahvistaminen siten, että toimenpiteet voidaan kohdentaa nykyistä paremmin niihin kohteisiin ja käyttäjäryhmiin, joissa turvallisuushyödyt ovat suurimmat.
Huomiot painopisteestä "liikenneturvallisuuden kansallista ohjausta ja tietopohjaa vahvistetaan" sekä sitä toteuttavista toimenpiteistä
Pidämme erittäin kannatettavana, että tieliikenneonnettomuuksien tilastointia ja liikenneturvallisuuden tietopohjan kehittämistä edistetään pitkäjänteisesti viranomaisten ja sidosryhmien yhteistyönä. Toimenpiteen 2 sisältöä ja tavoitetilaa tulisi kuitenkin täsmentää jatkovalmistelussa. Kuntien näkökulmasta on tärkeää, että kehittämistyössä panostetaan erityisesti jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja mikroliikkumisen onnettomuuksien tietopohjaan, mukaan lukien niitä koskeva paikkatieto. Nykyistä kattavampi paikkatieto tukisi liikenneturvallisuustoimien ja rajallisten resurssien kohdentamista niihin kohteisiin, joissa turvallisuushyödyt ovat suurimmat.
Liikenne- ja viestintävirasto toimii liikenneturvallisuusstrategian seurannasta vastaavana virastona (toimenpide 3). Kuntaliitto kannattaa sitä, että virasto valmistelee yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tarkemman toimenpideohjelman mittareineen strategian toimeenpanon tueksi. Toimeenpano-ohjelma tarjoaa hyvän mahdollisuuden konkretisoida strategian tavoitteita ja toimenpiteitä. Samalla voidaan vahvistaa strategian vaikuttavuutta, seurantaa ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä.
Kannatamme selvitystä pyöräilijöiden vakavien loukkaantumisten olosuhteista ja taustatekijöistä (toimenpide 4). Erityisen tärkeää on tunnistaa liikenneympäristöön, infrastruktuuriin ja pyöräilijöiden ja muiden tienkäyttäjien kohtaamisiin liittyviä riskitekijöitä. Tämä vahvistaa tietopohjaa ja auttaa vaikuttavien toimenpiteiden määrittelyssä.
Vaikka liikenneturvallisuusstrategia kohdistuu ensisijaisesti tieliikenteeseen, siinä tulisi huomioida, että vesiliikenteessä tapahtuu vuosittain merkittävä määrä hukkumisia. Huviveneilyn turvallisuuden edistämisen tulisikin olla vahvemmin osa strategian toimeenpanoa, eikä rajoittua pelkästään pelastusliivien käyttöä koskevaan toimenpiteeseen (toimenpide 5). Toimenpideohjelmaan tulisi lisätä vesiliikenteen promillerajan (1,0 promillea) laskeminen. Lainsäädännön tulisi korostaa päihteettömän liikkumisen merkitystä myös vesiliikenteessä.
Huomiot painopisteestä "liikenneympäristöä kehitetään yhä turvallisemmaksi" sekä sitä toteuttavista toimenpiteistä
Turvallinen liikenneympäristö vähentää vakavien onnettomuuksien riskiä ja tukee Safe System -lähestymistavan tavoitteita. Kuntaliitto katsoo, että strategian toimenpideohjelmassa tulisi nykyistä vahvemmin painottaa suojaamattomien tienkäyttäjien, erityisesti lasten ja nuorten, liikenneturvallisuutta. Erityistä huomiota tulee kiinnittää koulujen, päiväkotien ja muiden lasten aktiivisesti käyttämien ympäristöjen turvallisuuteen.
Nopeuksien hallinta on tutkimustiedon perusteella yksi vaikuttavimmista ja kustannustehokkaimmista liikenneturvallisuustoimista. Vaikka strategiassa tämä tunnistetaan, asiaa koskevat toimenpiteet jäävät varsin varovaisiksi.
Esitämme, että ko. painopisteen toimenpide 5 (Kannustetaan kuntia parantamaan taajamien liikenneturvallisuutta hyödyntämällä nykyistä vaikuttavammin olemassa olevia mahdollisuuksia määritellä taajamanopeuksia) kuvataan siten, että se ohjaa nopeusrajoitusten alentamiseen erityisesti siellä, missä liikkuu paljon suojaamattomia tienkäyttäjiä. Nyt jää epäselväksi tarkoittaako toimenpide nopeuksien alentamista vai jotain muuta. Samoin maanteitä koskeva toimenpide 6 tulisi täsmentää siten, että pilotoinnissa arvioidaan erityisesti nopeusrajoitusten alentamisen vaikutuksia tieosuuksilla, joilla vakavien onnettomuuksien riski on korkea.
Automaattinen liikennevalvonta on tehokas liikenneturvallisuuskeino ja sen kehittäminen on välttämätöntä (toimenpide 7). Tärkeää on, että kunnat ovat yhteistyötahoina mukana automaattisen liikennevalvonnan kehittämisessä. Useissa Euroopan maissa automaattinen liikennevalvonta muodostaa Suomea keskeisemmän osan liikenneturvallisuustyötä. Esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa automaattista nopeusvalvontaa hyödynnetään paljon laajemmin. Suomessa automaattisen liikennevalvonnan toteuttamista ovat heikentäneet valvonnan toimeenpanoon ja resursseihin liittyvät haasteet.
Automaattisen liikennevalvonnan kehittämisen rinnalla tulisi huolehtia myös poliisin liikennevalvonnan riittävistä resursseista, sillä kaikkeen vaaralliseen liikennekäyttäytymiseen ei voida puuttua automaattisella valvonnalla.
Kuntaliitto ehdottaa, että strategian toimenpiteisiin lisätään selvitys kunnallisen kameravalvonnan mahdollistamisesta liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Erityisesti isoilla kaupungeilla on kiinnostusta asian selvittämiseen ja mahdollistamiseen. Selvityksessä tulisi arvioida kuntien mahdollisuuksia hyödyntää automaattista valvontaa katuverkolla esimerkiksi koulujen läheisyydessä, onnettomuusalttiissa risteyksissä, suojateiden turvallisuuden parantamisessa sekä muiden liikennesääntöjen noudattamisen valvonnassa. Lähtökohtana tulisi olla, että liikennevalvonnan yleinen johto ja liikennerikosten käsittely säilyvät poliisilla. Mahdollisesta kunnallisesta kameravalvonnasta kertyvät tuotot tulisi kohdentaa valvontajärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen sekä liikenneturvallisuuden parantamistoimiin.
Kaupungit osallistuvat jo nykyisin automaattisen nopeusvalvonnan toteuttamiseen rakentamalla valvontapisteitä, kun taas poliisi vastaa valvonnasta ja seuraamusten käsittelystä. Haasteena ovat olleet poliisin rajalliset resurssit, minkä vuoksi kameroita ei ole voitu hyödyntää täysimääräisesti. Lisäksi kaupungeilla on tarve valvoa myös muita liikennesääntöjä kuin ajonopeuksia.
Kuntaliitto katsoo, että infrastruktuuria koskevien toimenpiteiden vastuut tulee strategiassa osoittaa toimivaltaisille viranomaisille. Kunnat tulee poistaa toimenpiteen 2 vastuutahoista: "Edistetään rahoituksen puitteissa keskikaiteiden sekä muiden liikenneturvallisuutta parantavien infratoimenpiteiden toteuttamista". Toimenpide kohdistuu valtion tieverkkoon ja kuuluvat siten valtion viranomaisten vastuulle.
Kevyiden sähköajoneuvojen ja muun mikroliikkumisen turvallisuutta tulee seurata aktiivisesti ja sääntelyä kehittää oikea-aikaisesti teknologian ja toimintaympäristön muuttuessa. Kuntaliitto pitää tärkeänä kevyiden sähköajoneuvojen liikenneturvallisuuden kannalta merkittävien teknisten ominaisuuksien edistämistä EU-tasolla (toimenpide 8) sekä automaation turvallista käyttöönottoa tukevan sääntelyn kehittämistä (toimenpide 9). Sääntelyn kehittämisessä tulee samalla huolehtia siitä, että kunnilla säilyvät riittävät toimivaltuudet ja keinot hallita uusia liikkumisen muotoja ja vastata paikallisiin liikenneturvallisuushaasteisiin.
Huomiot painopisteestä "liikenteeseen lähdetään vain ajokykyisenä" sekä sitä toteuttavista toimenpiteistä
Kuntaliitto pitää ajoterveyden nostamista strategian keskeiseksi painopisteeksi ja sen toimenpide-ehdotuksia perusteltuina. Ajoterveyteen liittyvien riskien tunnistaminen on tärkeä osa ennaltaehkäisevää liikenneturvallisuustyötä kaikkien tienkäyttäjien kannalta. Hyvinvointialueiden keskeinen rooli ajoterveyden arvioinnissa, riskikuljettajien tunnistamisessa, pelastustoimessa sekä liikenneturvallisuutta tukevan tiedon tuottamisessa tulisi tunnistaa strategiassa nykyistä selkeämmin.
Kannatamme liikennekasvatuksen ja liikenneturvallisuutta tukevan valistuksen vahvistamista (toimenpide 6). Liikennekasvatuksen vaikuttavuus perustuu kuntien, Liikenneturvan, hyvinvointialueiden, poliisin, elinvoimakeskusten, oppilaitosten ja muiden toimijoiden pitkäjänteiseen yhteistyöhön. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että alueellisen liikenneturvallisuustyön yhteistyörakenteita kehitetään ja että eri toimijoiden vastuut tunnistetaan strategian toimeenpanossa selkeästi. Kuntien rooli paikallisten toimijoiden kokoajana ja yhteistyön mahdollistajana on tässä työssä keskeinen.
Uusien kuljettajien alemman promillerajan selvittäminen (toimenpide 4) on perusteltua, mutta liikenneturvallisuuden näkökulmasta vaikuttavampaa olisi kuitenkin tarkastella kaikkien kuljettajien promillerajan alentamista. Esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Virossa sallittu promilleraja on Suomea huomattavasti alhaisempi. Myös tämän vaihtoehdon liikenneturvallisuusvaikutukset tulisi arvioida osana jatkovalmistelua.
SUOMEN KUNTALIITTO
Pirjo Sirén
johtaja, yhdyskunta ja ympäristö
Johanna Vilkuna
kehittämispäällikkö
Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää
Ratkaisut teknisen toimen osaajapulaan
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu lukuisia ammattilaisia.