Nuorten työllistymisseteli

Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua Valtioneuvoston asetuksesta valtionavustuksesta työvoimaviranomaiselle työttömien nuorten työllistämiseen vuosina 2026 ja 2027 annetun asetuksen muuttamisesta.

Kuntaliitto pitää esitystä kannatettavana. Myönteistä on, että valtio osoittaa lisärahoitusta nuorten työllistymisen tukemiseen tilanteessa, jossa nuorisotyöttömyys on edelleen korkealla tasolla ja monen nuoren kiinnittyminen työelämään on vaikeutunut. Lisärahoitus on tervetullut ja tarpeellinen panostus nuorten työmarkkina-aseman vahvistamiseen.

Kuntaliitto pitää myönteisenä, että esityksessä kevennetään valtionavustuksen käyttöön liittyviä ehtoja nuoren työttömyyden kestoa koskevasta edellytyksestä lyhentää kuudesta kuukaudesta kolmeen kuukauteen. Ehtojen keventäminen laajentaa avustuksen kohderyhmää sekä mahdollistaa aiempaa varhaisemman puuttumisen nuorten työttömyyteen. Muutos tukee työvoimaviranomaisten mahdollisuuksia hyödyntää rahoitusta joustavammin alueellisten tarpeiden mukaisesti ja kohdentaa toimenpiteitä nuorille jo ennen työttömyyden pitkittymistä. On hyvä kuitenkin huomioida, että nuorten työllistymisen tukimuodot muodostavat selkeän ja johdonmukaisen kokonaisuuden suhteessa muihin käytössä oleviin tukimuotoihin, kuten palkkatukeen, kuntien omiin työllistämisseteleihin sekä muihin työllistymistä edistäviin kannustimiin. Työllisyysalueiden näkökulmasta on tärkeää välttää päällekkäisiä tukirakenteita sekä varmistaa, että eri tukimuotojen tavoitteet, kohderyhmät ja käyttöedellytykset ovat selkeitä niin työnantajille, nuorille kuin työvoimaviranomaisille. Selkeä ja ennakoitava tukijärjestelmä parantaa tukien vaikuttavuutta sekä helpottaa niiden käytännön toimeenpanoa.

Työllisyysalueiden mahdollisuudet vastata nuorisotyöttömyyden haasteisiin edellyttävät pitkäjänteistä ja ennakoitavaa rahoitusta. Tarpeellista on huomioida, että esitys lisää samalla työvoimaviranomaisten tarvetta kohdentaa resursseja nykyisten sekä tuen saantiin oikeutettujen uusien työnantajien kanssa tehtävään työnantajayhteistyöhön, viestintään, neuvontaan sekä toimeenpanon edellyttämään henkilöstötyöhön. Näistä aiheutuvat hallinnolliset kustannukset tulee huomioida osana uudistuksen vaikutusarviointia ja rahoituksen riittävyyden arviointia.

SUOMEN KUNTALIITTO

Lassi Puonti
työllisyysasiantuntija