Rakennetun ympäristön digitalisaatio

Keltainen roiske

Kuntien tuottamat rakennetun ympäristön digitalisoidut peruspalvelut ovat tärkeä osa kuntalaisten arkea ja hyvinvointia. Kunnat vastaavat rakennetun ympäristön kehittämiseen ja rakentamiseen liittyvistä peruspalveluista. Näitä ovat esimerkiksi:

  • kaupunkikehitys
  • maapolitiikka, yritys- ja asuintontit
  • yleis- ja asemakaavoitus
  • kiinteistönmuodostus ja kiinteistörekisterin ylläpito
  • rakentamisen luvat ja valvonta
  • yleisten alueiden luvat
  • uusien katujen, viheralueiden, koulujen, kulttuuri- ja liikuntapaikkojen rakennuttaminen, ylläpito ja jatkuva hoito sekä kunnan infraomaisuuden hallinta
  • liikenteen kehittäminen ja liikenteenohjaus
  • osoitteet ja opasteet
  • ympäristöön liittyvät lupa- ja valvontatehtävät
  • paikkatieto- ja karttapalvelut
  • vesihuolto

Kuntien digitaalisissa palveluprosesseissa syntyy suuri määrä yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeää tietoa. Kunta tuottaa ja ylläpitää tietojaan, jotta se voi palvella kuntalaisiaan ja muita asiakkaitaan tehokkaasti ja laadukkaasti. Digitalisaation avulla kunta on jatkuvasti vuorovaikutuksessa kuntalaisten, yritysten ja valtion organisaatioiden kanssa. 

Kunnissa uusien alueiden suunnittelu, rakennuttaminen sekä infran jatkuva kunnossapito toteutetaan yhteistyössä yksityisten yritysten kanssa. Palvelutuotannossa tarvittavia tietoja voidaan välittää toimijoiden välillä teknisten rajapintojen kautta. Rajapintateknologian avulla osa kunnan tehtävissä syntyvistä tiedoista virtaa hallitusti ja salatusti myös valtion organisaatioille.

Tuemme kuntia rakennetun ympäristön digitalisaatiossa. Toimimme kuntien edunvalvojana erityisesti lainsäädäntöön, kunnan itsehallintoon ja tehtäviin sekä rahoitukseen liittyen. Osallistumme aktiivisena kehittäjänä valtakunnallisiin digikehitys- ja lainvalmisteluhankeisiin. Tavoitteinamme ovat kunnan substanssiyksiköiden toiminnan, digitalisaation ja lainsäädännön kehittäminen eheäksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi, vuorovaikutuksen lisääminen sekä valtakunnallisen tiedonhallinnan toteutuminen kunnan tehtävien ja kuntalaisten kannalta sujuvalla ja turvallisella tavalla. 

Tuemme kuntien välistä yhteistyötä, kuntien laajoja yhteiskehittämishankkeita, yhtenäisten prosessien kehittämistä, tiedon yhteentoimivuutta ja yhteisten ohjeiden tuottamista. Näillä keinoin saamme kehitystä tehokkaasti eteen päin.

Maankäytön ja rakentamisen lainsäädäntö on viime vuosina ollut suuressa muutoksessa. Aikaisemmin pitkään voimassa ollut maankäyttö- ja rakennuslaki on jakaantumassa useaan uuteen lakiin: alueidenkäyttölaki, rakentamislaki, yhdyskuntakehittämislaki ja rakentamislaki.

Laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä (RYTJ-laki) on kokonaan uusi laki. Digitaaliset toimintatavat ovat olleet rakennetun ympäristön lainsäädännön kokonaisuudistuksessa yksi keskeisimmistä muutoskohteista. Uusi lainsäädäntö ja sen kautta tulevat tietomallivaatimukset aiheuttavat suuren muutoksen kuntien sekä kaavakonsulttien ja rakennussuunnittelijoiden toimintamalleihin

Avaa kaikki

Rakennetun ympäristön tietojen yhteentoimivuus

Yhteentoimivat rakennetun ympäristön tiedot sujuvoittavat kunnissa toteutettavaa kaupunkikehitys-, rakentamis- ja kunnossapitotoimintaa ja vähentävät tiedon konvertointiin käytettyä aikaa. Kun eri kunnissa syntyvät tiedot ovat keskenään yhteentoimivia, niitä voidaan hyödyntää samanlaisina ja jatkuvina yli kuntarajojen. Esimerkiksi ylikunnallisessa infrakehittämishankkeessa yhdenmukaiset lähtötiedot saadaan vierekkäisistä kunnista sujuvasti.

Pidämme tärkeänä, että tulevaisuudessa kaikista kunnista avataan rakennetun ympäristön ydintietojen osalta samanlaiset, sekä rakenteeltaan, sisällöltään että merkitykseltään yhteneväiset, salatut ja osin avoimet rajapinnat. Rakennetun ympäristön ydintietoja ovat esimerkiksi osoitteet, kiinteistörajat, asema- ja yleiskaavat, rakennukset sekä katujen ja muun infran tiedot.

Kun tieto syntyy alunperin yhteentoimivana, sitä ei tarvitse konvertoida eri muotoihin tai kerätä päällekkäisiin rekistereihin. Yhteentoimivasta ja jatkuvasti päivittyvästä tiedosta voidaan tuottaa lukuisia tietopalveluita.

Tulevaisuuden tavoitteena on samanlaiset (salatut ja joiltain osin avoimet) rajapinnat jokaisesta Suomen kunnasta tärkeimpien ydintietojen osalta.

Kaikkia tietoja ei julkaista avoimissa rajapinnoissa. Esimerkiksi infrarakentamis- ja vesihuollon kunnossapitotehtävissä tietoja hallinnoidaan salatusti.

Yhteentoimivuus ei tarkoita, että tiedot kerätään yhteen tietovarantoon. Yhteentoimivuuden tulee tarkoittaa, että yhdenmukaisia tietoja voidaan hyödyntää suoraan alkuperäisistä lähteistään yli organisaatio- ja kuntarajojen.

Rakennetun ympäristön valtakunnallinen tiedonhallinta

Valtion viranomaiset hyödyntävät osaa kuntien tehtävissä syntyvistä tiedoista omissa lakisääteisissä tehtävissään. Toimivilla rajapintaratkaisuilla näissä tehtävissä tarvittavat tiedot voidaan välittää kunnan järjestelmistä valtion organisaatioihin sitä mukaa kuin tiedot muuttuvat, ilman erillistä "tietojen toimittamista". Esimerkiksi kunnan rakennusvalvontatehtävässä kerättävät rakennusten perustiedot välitetään kaikista kunnista Digi- ja väestötietovirastoon ja edelleen Verohallintoon verotustehtävää varten jatkuvana tietovirtana salattujen rajapintojen kautta.

Yhteentoimivan ja jatkuvasti päivittyvän tiedon lisäksi on ensiarvoisen tärkeää, että valtakunnallinen tiedonhallinta on toteutettu järkevästi. On tärkeää tiedostaa eri organisaatioiden tehtävät ja vastuut toiminnassa, eri organisaatioiden roolit tiedon tuottajina ja hyödyntäjinä sekä toimintaprosessin elinkaari. Siis se, missä järjestyksessä ja kenen päätöksellä tiedot toiminnassa syntyvät. Tietojen tulee virrata toimijalta toiselle tehtävien ja prosessien mukaisesti.

Valtion ei tule perustaa kuntien tehtävissä hallinnoitavien rekisterien kanssa päällekkäisiä rekistereitä. Esimerkiksi rakennusvalvonta ja asemakaavoitus kuuluvat yksinomaan kunnan tehtäviin. Näissä tehtävissä syntyvät tiedot tallennetaan kuntien rekistereihin ja paikkatietovarantoihin. Hankkeiden aikana syntyvät viranomaispäätökset tallennetaan kunnan päätöksentekojärjestelmään ja edelleen kunnan sähköiseen arkistoon. Kunnan tehtäviin kuuluvan asiakaspalvelun ja neuvonnan saa suoraan kunnasta.

Tiedonhallinnassa tulee huomioida, että toimintaprosessien myötä tiedot päivittyvät jatkuvasti. Kunnan tiedonhallintakokonaisuudessa eri yksiköiden prosessit liittyvät toisiinsa esimerkiksi: kaavoitus – infrasuunnittelu – infrarakentaminen – infraomaisuuden hallinta – kunnossapito.  

Valtakunnallisessa tiedonhallinnassa on nykyisellään paljon puutteita. Ne johtavat siihen, että samoja tietoja ylläpidetään useissa eri organisaatioissa ja tietovarannoissa päällekkäisesti. Tämä puolestaan johtaa tiedon laatuongelmiin. Tavoitteena tulisi olla, ettei tietoja kopioida päällekkäisiin rekistereihin ja ettei samoja tietoja ylläpidetä samanaikaisesti useissa paikoissa. Sen sijaan tiedot välitetään toimijalta toiselle hallituin prosessein kunkin organisaation tehtävien ja tarpeiden mukaisesti. Kaavoitus-, rakentamis- ja infrarakentamishankkeissa tieto virtaa hankkeiden edetessä kunnan ja yksityisen sektorin välillä. 

Olemme valtakunnallisen tiedonhallinnan aktiivinen kehittäjä. Tavoitteenamme on, että tiedot virtaavat yhteentoimivina ja jatkuvasti päivittyvinä alkuperäisestä syntypaikastaan, päällekkäinen työ poistuu ja tiedot pysyvät laadukkaina. Valtion organisaatioissa syntyvien tietojen tulee myös virrata kuntiin päin.

Kuntien työn kannalta on tärkeää, että sekä kunnan oma että valtakunnallinen tiedonhallinta on toteutettu järkevästi. Oikeansuuntaisilla, automaattisilla tietovirroilla huolehditaan tietojen jatkuva päivittyminen ja estetään päällekkäinen työ.

Rakennetun ympäristön digiavustukset kunnille

Kun tavoitteena on valtakunnallinen tiedon yhteentoimivuus, on tärkeää, että kuntien tehtävissä ja toimintaprosesseissa syntyvä tieto nähdään tärkeänä osana valtakunnallista digikehitystä. Toteutettaessa valtakunnallisia tavoitteita kunnille tulee järjestää taloudellista tukea tarvittaviin kehitystöihin ja rajapintojen avaamisiin. Tavoitteena tulee olla toimivat ja kestävät ratkaisut, joilla toimintaa ja tiedonhallintaa sujuvoitetaan vuosiksi eteenpäin.

Valvomme kuntien etuja ja pyrimme varmistamaan, että kaikkien lainsäädäntöhankkeiden vaikutustenarvioinnit tehdään asianmukaisesti ja uusien lakivelvoitteiden toimeenpanoon järjestetään riittävä taloudellinen tuki kunnille. Tietojärjestelmän arvokkain osa on itse ajantasainen ja laadukas tieto, joka syntyy suurelta osin juuri kuntien tehtävissä.

Valtakunnallisen yhteentoimivuuden toimeenpano edellyttää uusien tietorakenteiden käyttöönottoa kaikissa Suomen kunnissa. Kyseessä on valtava hanke, jonka toteutukseen tarvitaan taloudellista tukea kuntiin. Valtaosa rakennetun ympäristön tiedoista syntyy kuntien tehtävissä.

Tavoitteena tulee olla kestävän digitalisaation periaattein rakennetut laadukkaat ja jatkuvasti päivittyvät digitaaliset palvelut, joiden toteutus on viety loppuun saakka.

Jotta digitaalisuus ja ajanmukainen palvelutaso toteutuisivat valtakunnallisesti, tarvitaan myös tukea yleisen digikyvykkyyden nostamiseen myös heikoimmat kunnat huomioiden.

Kokemuksemme mukaan vain ne valtion digihankkeet, joiden toimeenpanoa on tuettu kunnissa taloudellisesti, ovat toteutuneet laadukkaina.

Ympäristöministeriön tuki alueidenkäyttölain, rakentamislain ja RYTJ-lain digivelvoitteiden toimeenpanoon

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmälain (RYTJ-laki) hyväksymisen yhteydessä eduskunnan ympäristövaliokunta suhtautui vakavasti esittämiimme kunnille aiheutuviin kustannuksiin. Kunnille ja maakuntien liitoille osoitettiin yhteensä noin 14 M € tuki lakikokonaisuuden digivelvoitteiden toimeenpanoon vuosille 2023–2026. Vuoden 2025 avustuksista osa siirtyi eteenpäin, joten tuki jatkuu vuoteen 2028 saakka.

Lue lisää ympäristöministeriön avustuksista:

Avustukset rakennetun ympäristön digitalisaatioon – Ympäristöministeriö

Aikaisempia valtiovarainministeriön tukemia kuntien yhteishankkeita

Valtiovarainministeriö jakoi kunnille vuosina 2019–2022 digikannustinrahoitusta useamman kunnan yhteistyönä toteutettaviin, digitalisaatiota edistäviin hankkeisiin, jotka ovat kuntien toimintatapoja ja palveluprosesseja uudistavia sekä niiden laatua ja vaikuttavuutta parantavia.

Käynnistimme vuosina 2021–2022 useita laajoja kuntien rakennetun ympäristön digitalisaation yhteishankkeita, joilla edistettiin kuntien välistä yhteistyötä, yhteiskehittämistä, kuntien yhtenäisten prosessien kehittämistä, ohjelmistoriippumattomuutta sekä valtakunnallista tiedon yhteentoimivuutta.

Vuosina 2021–2022 käynnistämiämme laajoja yhteiskehittämishankkeita ovat muun muassa Indiko-, Kaatio-, Katti- ja Rava3Pro-hankkeet, joiden myötä kuntien yhtenäistä digikehittämistä on edistetty laajamittaisesti.

Sitran rahoitus

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra luo edellytyksiä Suomen uudistumiselle ja pyrkii edistämään Suomen talouden kasvua. Sitra jakaa rahoitusta myös julkisen sektorin uudistumisen ja tuottavuuden paranemiseen.

Voit tutustua Sitran rahoitushakuihin täällä.

Reilu datatalous ja kuntien tieto-omaisuus

Kuntien prosesseissa syntyy suuri määrä koko yhteiskunnan kannalta arvokasta tietoa, jonka nopea saatavuus tehostaa niin julkishallinnon tehtäviä kuin yksityisen sektorinkin tarjoamia rakennetun ympäristön palveluja. Osa kunnan tuottamista tiedoista tarjotaan maksuttomana ja osasta peritään maksuja. Niillä katetaan jatkuvan tiedontuotannon ja rajapintapalvelujen kustannuksia.

Kunnat investoivat joka vuosi miljoonia euroja (infra)rakentamistoiminnassa tarvittavaan tarkkaan pohjakartoitukseen, asemakaavoitukseen ja digitaalisten infratietojen ylläpitoon (kuten vesijohtoverkot) sekä ilmakuvien ja pistepilviaineistojen hankintaan. Rakennetun ympäristön palvelut, kuten kaavoittaminen sekä infran kehittäminen ja ylläpito, edellyttävät rakennetun ympäristön tarkkojen paikkatietojen jatkuvaa ylläpitoa. On tärkeää, että datatalous toteutuu reiluin pelisäännöin. Valtion tietopalveluista saatavat tulot tulee ohjata sinne, missä tieto tuotetaan ja missä datan jatkuvan tuotannon kustannukset syntyvät. Reilu datatalous on edellytys laadukkaan tiedon tuottamiselle.

Tiedonhallintalain mukaan viranomaisen on luovutettava tarvittavat tiedot toisen viranomaisen lakisääteiseen tehtävään maksutta. Muista tiedon luovutuksista ja julkaisuista tulee sopia aina tiedon alkuperäisen tuottajan kanssa.

Kaikkia tietoja ei voida julkaista avoimesti. Kunnat tarjoavat rajapintapalveluja, joiden kautta tiedot virtaavat salatusti ja jatkuvasti päivittyvinä niitä tarvitseville KIRA-alan yrityksille ja tietopalvelukehittäjille. 

Tavoitteena tulee olla tietojen nopea saatavuus. Kaikki helposti saatavilla oleva tieto ei kuitenkaan ole aina avointa ja maksutonta.

Kunnan rakennetun ympäristön tehtäviin liittyvä digikehitys:

Alueidenkäytön digikehitys

Kunta huolehtii oman alueensa alueidenkäytön suunnittelusta, ohjauksesta ja kehittämisestä muun muassa maa- ja elinkeinopolitiikan sekä kaavoituksen keinoin.

Yleiskaavoituksella suunnitellaan yhdyskunnan eri toimintojen yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Asemakaava on yleiskaavaan pohjautuva, yksityiskohtainen ja oikeusvaikutteinen alueidenkäytön suunnitelma. Siinä osoitetaan muun muassa se, missä kadut, puistot ja tontit sijaitsevat sekä mihin ja kuinka paljon saa rakentaa. Kunnan muut kaupunkikehitysprosessit, kuten kiinteistönmuodostus, infrasuunnittelu- ja rakentaminen sekä liikennesuunnittelu toteuttavat aina kyseisellä alueella voimassa olevaa kaavaa.

Kunnat ja yksityiset kaavasuunnittelijakonsultit ovat tuottaneet kaavoja digitaalisesti jo 1980-luvun lopulta lähtien, kun kaupalliset suunnitteluohjelmistot yleistyivät. Vuosituhannen vaihteen tienoilla kunnissa otettiin laajasti käyttöön kaupallisia paikkatietojärjestelmiä. Ne sisälsivät graafisen paikkatiedon hallinnoinnin lisäksi kuntien perusrekisterit, joihin myös kohteiden ominaisuustiedot voidaan kirjata koneluettavina.

Kaavojen tuotannossa on laajasti noudatettu ympäristöministeriön kaavamääräyskokoelmaa, mutta täsmällistä vaatimusta tietojen yhteentoimivuuden noudattamiseksi ei ole ennen lakiuudistusta ollut. Samaa ohjelmistoa käyttävissä kunnissa menettelyt ovat olleet hyvin yhdenmukaisia. 

Paikkatieto- ja suunnitteluohjelmistoilla kaavaa voidaan tuottaa hyödyntäen useita digitaalisia lähtöaineistoja, kuten kyseisen alueen aikaisempia voimassa olevia kaavoja, pohjakarttaa, maanalaisia johtotietoja sekä monenlaisia luontotietoaineistoja. Kaavasuunnittelussa on jo pitkään hyödynnetty myös 3D-kaupunkimallia kaavasuunnitelmien visualisoinnissa. Digitaalisesti tuotetusta kaavasta tehdään aina prosessin lopuksi PDF-muotoinen kaavakarttatuloste selosteineen. 

Vuoden 2023 helmikuussa eduskunnan hyväksymät muutokset maankäyttö- ja rakentamislakiin sekä uusi RYTJ-laki muuttavat kaavoituksen toimintatapoja huomattavasti. Maankäyttö- ja rakennuslakiin (1.1.2025 lähtien alueidenkäyttölaki) lisättiin vaatimus tuottaa kaavaa kansallisen tietomallin mukaisena. RYTJ-laki puolestaan edellyttää, että 1.1.2029 jälkeen tuotettuja ja tuolloin valmistelussa olevien kaavojen tietoja ja päätöksiä toimitetaan elinkaaren vaiheiden mukaisesti Syken Ryhti-järjestelmään.

Ohjelmistotoimittajat ovat ympäristöministeriön myöntämän avustuksen turvin kehittämässä kuntien käyttämiin ohjelmistoihin kyvykkyyksiä tuottaa kaavoja kansallisen tietomallin mukaisina. Kaavatietomalli ja sen sisältämät koodistot "upotetaan" osaksi kaavasuunnittelu- ja paikkatieto-ohjelmistoa. Tavoitteena on, että ohjelmisto huolehtii siitä, että tuotettava kaava on sisällöltään ja rakenteeltaan kansallisten määritysten mukainen. Ohjelmistojen kautta samat toimintamallit leviävät kaikkiin Suomen kuntiin. Lain siirtymäaikojen mukaan uusien lakivelvoitteiden mukaisten toimintamallien tulisi olla otettu käyttöön 1.1.2029 mennessä.

Uusien lakien toteutuminen edellyttää käytännössä myös sitä, että kunnan tilauksesta asema- ja yleiskaavoja tuottavat yksityiset kaavakonsultit ottavat käyttöönsä uudet tietomallipohjaiset kaavantuotantotyökalut ja kouluttautuvat lain mukaisiin prosesseihin ja tietorakenteisiin. Kunnan tulee kaavahankkeen hankinnan yhteydessä sekä kunnan ja konsulttiyrityksen välisessä sopimuksessa edellyttää kaavojen toteutusta uusien alueidenkäyttö- ja RYTJ-lakien määritelmien mukaisesti. Halutessaan kunta voi valtuuttaa konsultin toimittamaan kaavan myös Ryhti-järjestelmään.

Kunnan tulee edelleen kyetä hallinnoimaan myös kunnan ja yksityisen sektorin välinen kaavantuotantoprosessi, kaavan hyväksymisprosessi kunnan demokraattisessa toimielimessä sekä kunnan ajantasakaavan ylläpitoprosessi. Uudet tietorakenteet tuovat muutoksia myös kaavan toteuttamisvaiheiden prosesseihin, kuten kiinteistömuodostukseen, osoitteiden hallinnointiin ja infrahankkeisiin. Muutos koskee siis laajemminkin kunnan rakennetun ympäristön tiedonhallintakokonaisuutta.

Kaavoitukseen liittyy aina myös kansalaisten osallisuus. Kaikkien, joita kaavahanke koskee, tulee voida seurata kaavahankkeen etenemistä ja vaikuttaa siihen. Digitaalisuus on tuonut hyvin moninaisia mahdollisuuksia osallisuuden toteutukseen digitaalisista kyselyistä ja keskustelupalstoista sosiaalisen median mahdollisuuksiin ja tekoälypohjaisiin haastatteluihin.

Kiinteistömuodostus ja kiinteistörekisterin ylläpito

Kiinteistörekisterilain 5 §:n mukaan kunta voi luopua kiinteistörekisterin pitämisestä tai ryhtyä sen pitäjäksi. Vuoden 2026 lopussa 67 kaupunkia huolehtii itse asemakaava-alueensa kiinteistönmuodostuksesta ja kiinteistörekisterin ylläpidosta. Muiden kuntien osalta sekä kaikkien haja-asutusalueiden kiinteistötoimituksista vastaa Maanmittauslaitos.

Kiinteistöt rekisteröidään valtakunnalliseen, Maanmittauslaitoksen hallinnoimaan Kiinteistötietojärjestelmään (KTJ). Kunnissa kiinteistörekisteri on osa kunnan laajempaa rekisterikokonaisuutta. Kiinteistörekisterin ylläpitäjäkuntien rekistereistä on yhteydet KTJ:hin. Jos kunta ei ole rekisterin ylläpitäjä, kunta voi hakea oman kuntansa kiinteistötietoja suoraan KTJ:sta tai ladata kyseisen kunnan kiinteistötiedot kunnan rekisterikokonaisuuteen rajapintojen kautta.

Taajama-alueella kiinteistönmuodostusprosessi alkaa jo kaavoituksessa, kun asemakaavassa osoitetaan aluevaraukset uusille tonteille. Tonttijako voidaan tehdä asemakaavan laadinnan yhteydessä tai erillisenä tonttijakona.

Kiinteistönmuodostus kattaa kaikki ne toimenpiteet, päätökset ja toimitukset, joilla perustetaan uusia kiinteistöjä, muutetaan olemassa olevia tai lakkautetaan niitä. Kiinteistötoimituksia ovat esimerkiksi:

  • lohkominen, jossa uusi kiinteistö tai tontti muodostetaan omaksi yksikökseen
  • rajankäynti, jossa selvitetään epäselvät kiinteistörajat tai hävinneet rajapyykit
  • rasitetoimitus, jossa kiinteistölle perustetaan tai poistetaan esimerkiksi kulkuoikeus

Kiinteistötietoja tarvitaan kunnissa monissa eri tilanteissa. Kaavoituken yhteydessä täytyy tietää, mitä kiinteistöjä kaavoitus koskee. Rakentamislupaprosessin yhteydessä täytyy tietää, mille kiinteistölle rakentamista suunnitellaan. Vesihuollossa täytyy tietää, mitä kiinteistöjä pitkin johtoverkot kulkevat. Ympäristövalvonnassa täytyy tietää, mitä kiinteistöjä tietty selvitys tai päätös koskee.

Lukuisat kunnat julkaisevat kiinteistötietoja kunnan sisäisessä tietopalvelussa yhdessä muiden paikkatietojen kanssa. Kunnan sisäisessä tietopalvelussa tietoja voidaan katsoa päätöksenteon tueksi kaikilta kunnan sisäverkon koneilta helposti ja nopeasti.

Digitaalinen rakennusvalvonta

Kuntien rakennusvalvonnat ovat digitalisoituneet laajamittaisesti 2000-luvun aikana. 

Suomen jokaisessa kunnassa on käytössä kunnan rakennusrekisteri, jonne jokainen uusi rakennus kirjataan rakennuslupaprosessin yhteydessä. Rakennuksen tietoja päivitetään muutoslupien myötä ja puretut rakennukset merkitään puretuiksi.

Lähes jokaisessa Suomen kunnassa on käytössä rakennusvalvonnan sähköinen asiointipalvelu, jonka kautta kuntalaiset ja muut rakentamiseen ryhtyvät voivat hakea lupaa rakentamiselle tietoverkon välityksellä. Periaatteena on, että rakennuslupahakemukset saapuvat kunnalle digitaalisina, luvat käsitellään ja myönnetään digitaalisesti ja rakennusvalvontaprosessin aikaisia tietoja tallennetaan kunnan rekisteriin aina rakennuksen valmistumiseen saakka. Prosessin päätteeksi asiakirjat viedään kunnan sähköiseen arkistoon.   

1.1.2025 voimaan tullut rakentamislaki aiheutti huomattavia muutoksia kuntien digitaalisiin prosesseihin. Muun muassa lupatyypit ja lupakynnys muuttuivat. Lakimuutokset aiheuttivat laajamittaisen kehitystarpeen kuntien rakennusvalvonnan sähköisiin asiointipalveluihin, rekistereihin ja rajapintoihin.

1.1.2026 tulivat voimaan tietomallipohjaista rakentamislupaa koskevat säännökset, jotka mahdollistavat rakentamisluvan hakemisen rakennuksen suunnitelman IFC-muotoisella tietomallilla. Käytännössä IFC-mallien sujuva hyödyntäminen rakentamislupaprosessissa edellyttää kuitenkin, että yksityiset suunnittelutoimistot kouluttautuvat tuottamaan tietomalleja uuden lain vaatimusten mukaisina. Digitaalisen rakentamislupaprosessi edellyttää huomattavaa edelleen kehittämistä. 

Osoitteiden tiedonhallinta

Osoitteet syntyvät kuntien päätöksillä kuntien kaavoitus-, tontinjako- sekä rakennusvalvontatehtävien yhteydessä tai erillisellä päätöksellä. Uusi katu nimetään asemakaavan laatimisen yhteydessä. Asemakaava-alueen osoitenumerointi syntyy yleensä tonttijakovaiheessa. Haja-asutusalueella uusi osoite päätetään usein rakentamisluvan yhteydessä. Osoite voidaan luoda myös kunnan vastuuviranomaisen erillisellä päätöksellä.

Valtaosalla kunnista on käytössään digitaalinen osoiterekisterisovellus, jolla ylläpidetään ja hallinnoidaan kunnan osoitetietoja. Osoiterekisteri on kunnissa osa laajempaa rekisterikokonaisuutta, johon kuuluvat myös muun muassa kunnan kaava-, kiinteistö- ja rakennusrekisteri sekä kunnan maaomaisuustiedot. Osoitepäätökset tehdään yksinomaan kunnan toimesta kunnan järjestelmillä. Osoitteet voivat linkittyä kunnan perusrekisterikokonaisuudessa kaavayksiköihin, kiinteistöihin, rakennuksiin ja infran kohteisiin.

Suomessa ei ole valtakunnallista osoiterekisteriä, joka sisältäisi kaikkien tarvittavien kohteiden osoitetiedot. Digi- ja väestötietoviraston väestörekisterissä ylläpidetään kansalaisten asuinosoitetietoja. Suomen ympäristökeskuksen Ryhti-järjestelmän rakennusrekisterissä puolestaan jokaisella luvanvaraisella rakennuksella on osoite. Luvanvaraisten rakennusten osoitteet välitetään Hätäkeskuslaitokseen Ryhti-järjestelmän kautta.

Leikkipuistoille, uimarannoille ja muille infra- tai vapaa-ajan kohteille annetut osoitteet ovat toistaiseksi vain kuntien järjestelmissä. Kun kunnat ovat ottaneet käyttöönsä Ryhti-järjestelmän, ne voivat hakea Ryhdistä myös rakennelmatunnuksia (PRKT), mikä voi ratkaista joitakin osoitteisiinkin liittyviä kehittämistarpeita.

Tavoitteena on yhteneväisten, laadukkaiden ja ajantasaisten osoitetietojen nopea saatavuus yli kuntarajojen.

Suomessa ei ole valtakunnallista, myös infrakohteita sisältävää, osoiterekisteriä. Väestön asuinosoitteita (väestörekisteri) sekä rakennusten osoitteita (rakennusrekisteri) ylläpidetään valtakunnallisesti.

Infran kehittäminen ja ylläpito

Kunnat vastaavat yleisten alueiden hallinnoinnista sekä infran jatkuvasta kehittämisestä alueellaan. Kunta rakennuttaa uusia katuja, puistoja ja virkistysalueita sekä huolehtii katujen ja muun infran jatkuvasta kunnossapidosta yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa.

Infratoiminnan digitalisointi on alkanut jo 1980-luvulla, kun kaupalliset suunnitteluohjelmistot yleistyivät. Vuosituhannen vaihteessa kunnissa yleistyneet paikkatietojärjestelmät toivat mahdollisuuden tietojen ylläpitoon paikkatietopohjaisesti käsittäen myös kohteiden ominaisuustiedot sekä niiden analysoinnin ja raportoinnin. Kunnan infraomaisuuden hallintajärjestelmillä ylläpidetään tietoja muun muassa kunnan hallinnoiman katuverkon ja muun infran määrästä, kunnosta sekä kunnossapidon kustannuksista. 

Paikkatietopohjaisen palautepalvelun kautta kuntalaiset voivat antaa palautetta esimerkiksi katujen ja katuvalojen kunnosta ja näin osallistua yhteisten alueiden kunnossapitoon.

Auraus- ja hiekoituskoneet ovat nykyisin varustettu GPS-laittein, joilla kerättyjen tietojen avulla voidaan seurata kunnossapitotöiden etenemistä, arvioida hoitotöiden palvelutasoa sekä taltioida tiedot kunnan oikeusturvan toteutumiseksi mahdollisissa vahinkotapauksissa.

Koska infrasuunnittelu-, rakentamis-, kehittämis- ja kunnossapitotehtävissä on lukuisia toimijoita ja hyvin monimuotoisia tehtäviä, infratoiminnan digitalisoinnissa on edelleen paljon kehitettävää. Yli kuntarajojen toteutetut yhdenmukaiset prosessit ja yhteentoimivat tiedot sekä yhteiset hankintakäytänteet tehostaisivat infraan liittyvää toimintaa huomattavasti. On tärkeää, että rakentamishankkeiden aikana tieto kulkee kunnan ja yksityisten toimijoiden välillä sujuvasti ja turvallisesti.

Yleisten alueiden luvat

Kunta hallinnoi yleisiä alueita ja myöntää lupia katujen, puistojen, torien ja muiden yleisten alueiden käyttöön. Lupa tarvitaan esimerkiksi johdon sijoittamiseen, katutyöhön ja tapahtuman järjestämiseen. 

Tyypillisesti ainakin kaupungeissa yleisen alueen lupaa haetaan sähköisen asiointipalvelun kautta. Pienimmissä kunnissa luvanhaku voi olla järjestetty esimerkiksi sähköisellä lomakkeella.

Traficom valmistelee valtakunnallista lupapalvelua suuren kapasiteetin laajakaistaverkkojen luvanhakuun. Traficomin tavoitteena on, että hakemus kulkee valtakunnallisen palvelun kautta lupaa käsittelevien viranomaisten, kuten elinvoimakeskuksen ja kunnan, järjestelmiin. Kokonaisuus olisi mahdollista toteuttaa kevyemmin ja edullisemmin niin, että Traficomin lupaluukku ohjaisi luvanhakijan suoraan oikean tahon järjestelmään.

Infraomaisuuden hallinta

Jokaisella kunnalla tulee olla tiedossaan, mitä infraomaisuutta, kuten katuja, puistoja ja laitteita, kunta omistaa, missä kunnossa infraomaisuus on, mikä on infraomaisuuden arvo ja minkälaiset kustannukset infran yllä- ja kunnossapito kunnalle aiheuttaa. Ajankohtaisen kuntotiedon saamiseksi kunta teettää yksityisellä sektorilla esimerkiksi katujen kuntotutkimuksia ja liikennemerkki-inventointeja. 

Yhdenmukaiset infratiedot tehostaisivat infratoimintaa ja eri toimijoiden tietovirtoja merkittävästi ja mahdollistaisivat tietojen yhdenmukaisen vertailun. Kuntien väliset, yhdenmukaisista tiedoista tuotetut vertailutulokset voivat auttaa kuntia arvioimaan infran hoitoprosessien tehokkuutta ja kustannuksia suhteessa muihin. 

Infraomaisuustietojen yhteentoimivuudessa ja hyödyntämisessä on edelleen paljon kehitettävää, sillä tehtäviä ja ohjelmistoja on lukuisia ja erilaisten kuntien toimintatavat voivat erota toisistaan huomattavastikin.

Liikenteen kehittäminen ja liikenteenohjauslaitteisiin liittyvä tiedonhallinta

Liikenteen järjestäminen on kiinteä osa kunnan lakisääteistä maankäytön suunnittelua, kaavoitusta ja yhdyskuntatekniikkaa. Kunta vastaa asemakaavoitettujen alueidensa liikenne- ja katusuunnittelusta sekä liikenteen ohjauksesta. Kunta päättää esimerkiksi liikennemerkkien ja muiden ohjauslaitteiden asettamisesta.

Kunta hyödyntää liikennemerkkitietoja muun muassa liikennejärjestelyiden, opasteiden ja pysäköintipaikkojen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä kunnossapidon tehtävissä. 

Liikennemerkkitietoja voidaan (rajatuin osin) ylläpitää mobiilisovelluksilla suoraan kentältä. Mobiililaitteiden sijainnin määrityksen epätarkkuuden vuoksi tietojen editointi toimistotyönä on kuitenkin edelleen välttämätön työvaihe tietojen ylläpidossa. 

1.1.2026 voimaan tullut laki liikennejärjestelmän digitaalisista tietopalveluista edellyttää, että kunnat tuottavat liikenteenohjaustiedot kansallisten määritysten mukaisesti yhteentoimivina ja koneluettavina sekä toimittavat tietoja kansalliseen Fintrafficin ylläpitämään yhteyspisteeseen. 

Arviomme mukaan kuntien liikenteenohjaustietovarantojen muuttaminen kansallisten tietomääritysten mukaisiksi sekä rajapintojen toteuttaminen kaikkien Suomen kuntien osalta on useiden vuosien kehitystyö ja edellyttää valtion tukea kunnille.

Ilman mitään tukirahoitusta uusia velvoitteita ei ole mahdollista toteuttaa laadukkaasti ja valtakunnallisesti yhteentoimivasti. Kunnissa henkilöresurssit ovat hyvin ohuet, ja valtaosassa kuntia ei ole yhtäkään liikenneasiantuntijaa tai paikkatietoasiantuntijaa. Kokemuksemme mukaan kuntien rahoitetut yhteishankkeet ovat tehokkain tapa yhteneväisten prosessien ja tiedon yhteentoimivuuden laadukkaaseen toteuttamiseen. 

Yhtenäisin tietomäärityksin toteutetut liikenteenohjaustiedot mahdollistaisivat tietojen sujuvan hyödyntämisen eri järjestelmissä yli kuntarajojen. Valtakunnallisesti yhteentoimivat ja jatkuvasti päivittyvät liikenteenohjaustiedot voivat laadukkaasti toteutettuina edistää automaattisen liikenteen ja monenlaisten uusien älysovellusten kehittymistä.

Digitaaliset vesijohtoverkostot

Kunnan velvollisuus on huolehtia alueensa vesihuollon järjestämisestä ja kehittämisestä. Kunta määrittelee vesihuollon toiminta-alueet, mutta varsinaisen vesihuollon tuottaa useimmiten kunnan omistuksessa oleva vesihuoltolaitos. Vesihuollosta voi vastata myös vesiosuuskunta.

Vesijohtoverkostotietoja on digitalisoitu vesihuollon suunnitelmilta jo 1980-luvun lopulta lähtien. Nykyään vesijohtoverkostotietoja ylläpidetään jatkuvasti uusien verkkojen suunnittelun ja rakentamisen myötä. Paikkatietoina esitettäviä vesijohtoverkostotietoja hyödynnetään niin vesihuollon kuin kunnan muissa yhdyskuntasuunnittelun ja -rakentamisen tehtävissä yhdessä muiden infratietojen kanssa.

Tyypillisesti kunnan kuntatekniikan tehtävistä vastaava yksikkö, kunnan paikkatieto- ja mittaustoimi sekä vesihuoltolaitos tekevät jatkuvaa yhteistyötä verkostotietojen ylläpidossa ja infratoimintojen kehittämisessä. Myös kunnan muut teknisen toimialan yksiköt, kuten kaavoitus, rakennusvalvonta ja kiinteistötoimesta vastaava yksikkö tarvitsevat vesijohtoverkostotietoja tehtävissään.

Vesihuollon tietoja luovutetaan yksityisille yrityksille rajatusti ja salatusti kulloinkin meneillään olevien rakentamishankkeiden tarpeiden mukaan. 

1.1.2026 voimaan tullut vesihuoltolaki edellyttää, että vesijohtoverkostot digitalisoidaan lain siirtymäajan puitteissa. Vesijohtoverkostotietoja ei toimiteta mihinkään valtakunnalliseen tietovarantoon, vaan tietoja hallinnoidaan paikallisesti vesihuollon toiminta-alueiden mukaisesti kuntien ja vesihuoltolaitosten järjestelmissä hajautetusti.

Ympäristöllisten lupien tiedonhallinta

Valtion ympäristönsuojelun lupa- ja valvontatehtäviä hoidetaan valtion 15 ELY-keskuksessa ja kuudessa aluehallintovirastossa.

Kuntien ympäristönsuojeluviranomaisen lupa- ja valvontatehtäviä hoidetaan kunnan omana toimintana tai kuntien yhteistoimintana, yhteensä noin 200 toimintayksikössä.

Ympäristölupa-asiakkaita voivat olla niin yritykset, järjestöt, yhteisöt kuin luonnolliset henkilötkin.

Työ- ja elinkeinoministeriössä on meneillään Luvat ja valvonta -hanke, jossa tavoitellaan ympäristölupien palvelu- ja käsittelyprosessien yhteensovittamista yli organisaatio- ja viranomaisrajojen. Seuraamme hankkeen etenemistä. Liittyminen Luvat ja valvonta -palveluun edellyttää vielä prosessien tarkempaa kehittämistä ja testaamista sekä tukea kunnille palveluun liittymiseen teknisten rajapintojen välityksellä.

Luontotiedon hallinta

1.6.2023 voimaan tulleen luonnonsuojelulain 11 §:n mukaan kunta edistää luonnon monimuotoisuuden suojelua sekä maisemansuojelua alueellaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kunnilla on yleinen luonnonsuojelun edistämistehtävä, joka tulee huomioida niin kaupunkikehityksen, kaavoituksen, rakennusvalvonnan, ympäristövalvonnan, infrasuunnittelun ja -rakentamisen, kunnossapidon, tilapalvelujen kuin vesi- ja jätehuollonkin eri tehtävissä. 

Valtion organisaatioilla on useita tietovarantoja, joihin kerätään luontotietoja, kuten lajitietoja ja suojelualueita. Kunnat voivat hyödyntää näitä tietoaineistoja joko valtion tietopalvelun kautta tai lataamalla tietoaineistoja rajapintojen kautta omiin järjestelmiinsä. 

Osallistuimme lain valmistelun aikana toimineeseen luontotiedon hallinta -työryhmän työskentelyyn. Tutustu työryhmän työhön täältä. Työryhmän loppuraportti julkaistiin 9.2.2021. 

Osana valmistelutyötä toteutimme syksyllä 2020 kyselyt, joilla selvitettiin luontotiedon käyttöä kunnissa ja maakuntien liitoissa. Vaikka kysely on jo useita vuosia vanha, säilytämme siitä tehdyn koosteen tällä sivustolla, sillä yhteenvedosta ilmenee tärkeimmät luontotietovarannot sekä niiden vaihtoehtoiset hyödyntämistavat. Tutustu kyselyiden tuloksiin:

Kuntien luontotiedon hallinta

Maakuntien liittojen luontotiedon hallinta

Paikkatieto- ja mittauspalvelut

Rakennetun ympäristön digitalisaation edetessä paikkatietoasiantuntijoiden rooli on vuosien varrella kasvanut kunnissa. Tyypillisesti ainakin suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa on oma paikkatietopalveluja hoitava yksikkö, jonka tehtäviä hoitavat paikkatietopäällikkö, -insinöörit ja -asiantuntijat. Heidän tehtävänään voi olla esimerkiksi kunnan rakennetun ympäristön tiedonhallinnan kokonaisvaltainen kehittäminen, lain digivelvoitteiden toimeenpano, tietovarantojen ja digitaalisten prosessien kehittäminen sekä tietojen turvallinen julkaisu erilaisten tietopalvelujen ja automaattisten rajapintojen kautta. 

Kunnissa on monenlaisia tapoja hoitaa kunnan rakennetun ympäristön tehtäviin liittyvä tiedonkeruu ja mittaus. Tyypillisesti omaa mittaushenkilöstöä on ainakin niissä kunnissa, jotka hoitavat kiinteistörekisterin ylläpitoa. Kaupungissa voi olla oma kaupunkimittausyksikkö, joka palvelee kaupungin muita rakennetun ympäristön yksikköjä rakennusvalvontamittauksissa, kiinteistötoimituksiin liittyvissä mittauksissa sekä infrahankkeissa. 

Useilla kymmenillä kunnilla on omia drooneja, joilla kerätään ajantasaista tietoa 3D-kaupunkimallin ja pohjakartan ylläpitoa varten sekä infrahankkeiden edistymisen seurantaan. 

Video- ja podcast-materiaalit

Kunnan rooli rakennetun ympäristön kehittäjänä -video:


8 oppia kuntien digitalisaatiosta -podcast: Miten digitalisaatio rikastaa ympäristöämme?

Kuntien yhteisiä ohjeita

Tälle sivulle kootaan kuntien yhteisiä rakennetun ympäristön toimintaan ja digitalisaatioon liittyviä ohjeita. Sivun lopussa on kuvattu myös valmisteilla olevat ohjeet.

Kaavatietojen digitalisointi

Voimassa olevien kaavojen digitalisointiohje 2024 on tuotettu 19 kunnan yhteisessä, Lohjan kaupungin johtamassa ja valtiovarainministeriön rahoittamassa Katti-hankkeessa (Kaavatietojen digitalisointi sekä kunnan kaavayhdistelmän digitointiohje).

Ohjeessa kerrotaan tarvittavat toimenpiteet kunnan aiemmin tuottamien, edelleen voimassa olevien kaavojen digitalisoimiseksi.

Suurin osa asemakaavoituksesta kohdistuu jo aiemmin kaavoitetulle taajama-alueelle, jolloin on kyse kaavamuutoksesta. Ympäristöministeriön rahoittamassa kolmen kunnan YES-hankkeessa (Ylivieska, Enontekiö ja Sodankylä) kehitettiin digitaalista kaavamuutosprosessia sekä tuotettiin kaikille kunnille yhteinen ohjelmistoriippumaton ohje.

Ohjeessa tuodaan esiin, mitä kuntien ja kaavakonsulttien tulee huomioida kaavamuutosprosessin eri vaiheissa. Ohje ei kuitenkaan vielä ratkaise kaikkia kaavamuutosprosessiin liittyviä kysymyksiä, sillä uusien lakien velvoitteisiin ja Ryhti-käyttöönottoon liittyy vieläkin epäselviä ja ratkaisemattomia asioita.

Lue lisää:

Tietomallimuotoinen asemakaavan muutos

Tietomallipohjaisen kaavan tilaaminen konsultilta

Rakennetun ympäristön alueidenkäyttöä ja rakentamista koskeva lainsäädäntö tuo mukanaan uusia vaatimuksia kaavoitukselle, kaavojen tekniselle toteutukselle, tietojen ja asiakirjojen hallinnalle sekä kaavakonsultin kanssa tehtävälle yhteistyölle. Nämä vaatimukset tulee huomioida myös kilpailuttamisessa ja sopimuksissa. Ohje opastaa tietomallimuotoisen kaavahankkeen tilaamisessa ja työn ohjauksessa.

Kunnan tehtäviin liittyvä nimistön suunnittelu

Kaavasuunnittelun ja kaavan toteutuksen yhteydessä sekä osoitteen annossa syntyy jatkuvasti uusien alueiden, katujen ja puistojen nimistöä. Kotimaisten kielten keskus on koonnut keskeisiä nimistön annon periaatteita Hyvän nimistön oppaaseen.

Osoitetietojen hallinta

Kaikki osoitteet syntyvät kuntien työnä. Olemme yhdessä kuntaedustajien ja muiden sidosryhmien kanssa tuottaneet kaikille kunnille yhteisen ohjeen osoitteiden antamiseen. Ohje päivitettiin yhteistyössä vuosien 2024–2025 aikana.

Tietomallipohjainen rakentamislupa

Tietomallipohjainen rakentamislupa -ohjeessa on kuvattu sekä tietomallipohjaista rakentamislupaa ohjaava lainsäädäntö, sen vaikutukset rakentamislupaprosessiin sekä asetuksen vaikutukset kuntien rakennusrekistereihin ja valtakunnalliseen tiedonhallintaan.

Liikenteenohjaus

Liikennemerkkien käyttö kaduilla -ohje on tarkoitettu ensisijaisesti kuntien liikenteenohjauksen asiantuntijoille ja liikenteenohjauslaitteiden asettajille. Ohjeessa käsitellään liikenteenohjauksen merkintätapoja katuympäristössä ja se vastaa tieliikennelain (729/2018) voimaan tulleita muutoksia ja uudistuksia. 

Paikkatietojen turvallinen julkaisu

Kunnan paikkatietojen julkaisusta vastaavat asiantuntijat voivat pyytää paikkatietojen julkaisuohjeen Kuntaliitosta: [email protected]

Valmisteilla olevia ohjeita

Käynnistimme vuodenvaihteessa 2025–2026 yhteistyössä ympäristöministeriön, Maanmittauslaitoksen sekä 43 kunnan kanssa laajan yhteiskehittämishankkeen, jonka tuotoksena syntyy uusi ohje kunnan rakennetun ympäristön tietojen ylläpitoon. Syntyvä ohje korvaa aikaisemman kaavan pohjakarttaa koskevan suosituksen (JHS185). Tavoitteena on lisäksi kehittää kunnille yhteisiä malleja rakennetun ympäristön tietojen tuotantoon ja hallintaan sekä yhteensovittaa 2D- ja 3D-tietojen ylläpitoa. Ohje julkaistaan vuodenvaihteessa 2026–2027.

Kuvaus hankkeesta löytyy tästä tiedostosta.

Kunnan rooli rakennetun ympäristön kehittäjänä -video

Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää

Löydä lisää sisältöä samoista teemoista
Yhdyskunnat ja ympäristö
Tietoyhteiskunta ja digitalisaatio
digitalisaatio
maankäyttö- ja rakennuslaki
liikennesuunnittelu
yleiskaavoitus
paikkatieto