Työllisyyskokeiluja jatkettava - toimiva konsepti vaakalaudalla

(Kuntaliitto tiedottaa 9.8.2018) Työllisyys paranee ja työttömien määrä vähenee juuri nyt nopeasti koko maassa. Osaltaan tähän ovat vaikuttaneet alueelliset työllisyyskokeilut, joiden piirissä on runsaat 40 000 asiakasta. Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskisen mukaan viimeistään budjettiriihessä tulee päättää alueellisten työllisyyskokeilujen jatkamisesta.

– Kokeilujen ydin on valtion te-hallinnon ja kuntien voimavarojen tehokas yhdistäminen. Tämä toimiva konsepti on nyt vaakalaudalla, kun kokeiluja ollaan ajamassa alas, vaikka esimerkiksi eduskunnan työ-ja tasa-arvovaliokunta on edellyttänyt niiden jatkamista, Jari Koskinen totesi Kuntajohtajapäivien avauspuheenvuorossaan Joensuussa 9. elokuuta.

Kokeiluvuoden aikana pitkäaikaistyöttömien määrä on pudonnut noin neljänneksellä ja alle 25-vuotiaiden työttömien määrä lähes viidenneksellä.

– Tukea ja kiitosta kokeiluista satelee kaikkialta yli puoluerajojen – ja mikä tärkeintä, asiakkaiden palaute on ollut poikkeuksellisen positiivista. Olemmekin erikoisessa tilanteessa, sillä vaikka toiminta tuottaa tulosta ja poliittisesti olemme kuta kuinkin yksimielisiä, jossain hallinnon syövereissä on käsijarru, jota ei vielä ole kyetty aukaisemaan. Jotta suuremmilta vahingoilta vältytään, on nyt tehtävä nopeita päätöksiä kokeilujen jatkon varmistamiseksi.

– Viimeistään budjettiriihessä on tehtävä päätös alueellisten työllisyyskokeilujen jatkamisesta vähintään vuoden 2020 loppuun, Koskinen sanoi.

Valtionosuuksia ei pidä nakertaa

Viime vuosina kuntatalous on vahvistunut taloudellisilla tasapainomittareilla mitattuna vuosi toisensa jälkeen. Vahvistuminen on tapahtunut kuitenkin kuntien tuloja ja menoja karsimalla niin valtion, kilpailukykysopimuksen kuin kuntien omien säästötoimien johdosta.

– Valtion sopeutustoimien ja kilpailukykysopimuksen säästöt hiipuvat pian kuitenkin pois ja kuntatalous on jo kuluvana vuonna vaimeasti kehittyvien tulojen ja kireiden palkka- sekä investointipaineiden edessä, Koskinen varoitti.

Näillä näkymin kuntien valtionosuusrahoitus laskee myös vuonna 2019 merkittävästi. Valtionosuuksia nakertavat muun muassa valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus, valtionosuusindeksin jäädytys, perustoimeentulotuen rahoitus, kiky-vähennys, omais- ja perhehoidon kehittäminen, pitkäaikaistyöttömien eläketuki, päivystyksen ja erikoissairaanhoidon keskittäminen sekä vanhuspalvelujen laatusuositus.

– Kuten vaalivuonna sopii odottaa, menosäästötkään eivät tyypillisesti helli kuntapäättäjien rahakirstuja. Valtion toimenpiteiden yhteisvaikutus kuntatalouteen onkin ensi vuonna useita satoja miljoonia euroja miinuksella. Tämän dramaattisen heikon lopputuloksen soisi vielä vahvistuvan lähestyvässä budjettiriihessä, Koskinen totesi.

Lisätietoja:
Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen, p. 044 976 4225