Kohtuuhintainen asuminen nousussa EU-agendalla – mitä tämä tarkoittaa Suomen kunnille?

Uusi käänne EU-politiikassa on herättänyt monia kysymyksiä kunnissa. Matkustimme Brysseliin nostamaan suomalaisten kuntien näkökulmaa pöydälle. 

Jo pitkään pinnan alla kytenyt asuntopula eurooppalaisissa maissa saa nyt EU-tason huomiota. Siksi asuminen, erityisesti kohtuuhintainen, on noussut komission agendalle tänä vuonna. Tämä on uusi käänne EU-politiikassa, sillä asuntomarkkinat kuuluvat jäsenvaltioiden vastuulle.  

Suomessa kohtuuhintaisesta asumisesta vastaavat pääosin kunnat. 

Lähdimme viime viikolla Brysseliin viemään kuntakentän viestejä EU-päättäjille sekä selvittämään, miten EU:n suunnitelmat vaikuttavat Suomen kuntiin.   

 – Olen todella tyytyväinen matkaan, meillä oli oikein hyviä keskusteluja! sanoo kansainvälisten ja EU-asioiden suunnittelija Taru Leppänen edunvalvontamatkan päätteeksi. 

Rauhoittava viesti kunnille 

Brysselin käytäviltä kuuluu rauhoittava viesti: vaikuttaa siltä, ettei EU-tasolta ole tulossa suurta sitovaa lainsäädäntöä. Sen sijaan komissio voi olla nojautumassa enemmän suosituksiin ja ohjeisiin jäsenmaille.  

Tällä hetkellä komissio on ilmoittanut nostavansa asian agendalle, ja suunnitteilla on niin sanottu European Affordable Housing Plan. Julkaisun ajankohta ei ole vielä varma. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on kuitenkin todennut haluavansa suunnitelman julki vielä tämän vuoden aikana. 

Asiasta vastaava komissaari Dan Jørgensen on puolestaan sanonut haluavansa kuulla parlamentin kannan ennen julkaisua. Tällöin julkaisuajankohta venyisi ensi kevääseen. 

Parlamentti antoi viime perjantaina luonnosehdotuksen kannanotoksi asumiseen liittyen. Siitä tullaan kuitenkin vielä neuvottelemaan ja äänestämään parlamentissa – prosessi, joka kestää todennäköisesti ensi vuoden alkuun. 

Tärkeää kuunnella kuntia 

Jäsenmaiden haasteet eroavat toisistaan esimerkiksi kohtuuhintaisten asuntojen määrässä, rakentamisessa ja maankäytössä. Siksi on tärkeää kuunnella kuntia ja ymmärtää alueelliset erot. 

Brysselin päivien aikana tapasimme suomalaisia meppejä, komissaari Jørgensenin kabinettia, komission uutta "Housing Task Forcea", eli asumistyöryhmää, jossa on vastuuhenkilöitä komission eri osastoilta, sekä Suomen pysyvää edustustoa Brysselissä ja EU-neuvoston edustajaa. 

– Sain todella hyvän kuvan EU-päätöksenteosta, sanoo asuntopolitiikan asiantuntija Laura Hassi, joka oli ensimmäistä kertaa mukana EU-edunvalvonnassa. 

Työvoiman ja asumisen yhteensovittaminen kiinnostaa 

Suomessa ei ole pulaa maasta, jolle rakentaa, kuten monissa muissa EU-maissa. Suomessa ei myöskään ole merkittävää ongelmaa lyhytaikaisessa vuokrauksessa – toisin kuin muualla Euroopassa. Sen sijaan suomalaisissa kunnissa näkyy, että asunnot ja työvoima eivät aina kohtaa. 

Sieltä, minne suuret investoinnit suuntautuvat, ei välttämättä löydy asuntoja. Ongelma voi korostua pienillä paikkakunnilla, joille suunnitellaan esimerkiksi vihreää teollisuutta.  

Miten näille paikkakunnille saataisiin kohtuuhintaisia asuntoja uusille työntekijöille? Entä miten kunnilla on varaa rakennuttaa asuntoja, kun työvoima lisääntyy nopeasti?  

Tapaamisissamme nousi esille, että samoja kysymyksiä on esitetty myös muissa maissa.  

– Asuminen on elinvoimaisten alueiden ja kuntien edellytys, Laura Hassi sanoo.  

EU kartoittaa unionin tilannetta 

Meille jäi päivistä sellainen vaikutelma, että EU:n eri toimielimet yrittävät ymmärtää tilannetta EU:n laajuisesti ja tuoda lisäarvoa jäsenmaille.  

Kuntien näkökulmaa kuunneltiin ja viesteistämme oltiin kiinnostuneita. 

Keskustelujen perusteella oletettavaa on, että komissio esittäisi mahdollisesti joitain lainsäädäntöesityksiä tiettyihin kokonaisuuksiin, kuten lyhytaikaiseen vuokraukseen tai asumisen valtiontukisääntöihin.  

Kokonaisuudessaan viesti oli kuitenkin vahvasti se, että komissiolta tulee suosituksia, jotka toisivat EU-tason lisäarvoa jäsenmaille, kun ne ratkovat erinäisiä asumiseen liittyviä kriisejään. 

Me jatkamme asian seuraamista ja aktiivista vaikuttamista. 

 – Prosessi on vasta alussa, joten työt ja vaikuttaminen jatkuvat, Taru Leppänen sanoo.