Selvitys: Kuntien liikuntatoimissa vahva strateginen suunta – yhteistyö ja vakiintuneet käytännöt tukevat liikkumista arjessa

Kuntaliitto ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat vuodesta 2017 palkinneet Urheilugaalassa Suomen liikkuvimman kunnan. Kilpailun vastausten pohjalta laadittu uusi selvitys avaa nyt kokonaiskuvaa kuntien liikuntatoimien kehityksestä, strategisesta sitoutumisesta ja yhteistyöverkostoista.

Selvityksen mukaan kuntien liikuntatoimissa on vakiintunut runsaasti yhteneväisiä ja vaikuttavia käytäntöjä erityisesti lasten, nuorten ja ikäihmisten liikkeen lisäämiseksi. Valtaosa näistä käytännöistä on saanut alkunsa kansallisista liikkumisen edistämisen ohjelmista, kuten Harrastamisen Suomen mallista, Liikkuvat-ohjelmakokonaisuudesta ja Ikäinstituutin Voimaa vanhuuteen -ohjelmasta.

“Kuntien liikuntatoimet tekevät pitkäjänteistä ja monialaista työtä, joka näkyy asukkaiden arjessa. Liikunta on yhä vahvemmin osa kunnan strategista kokonaisuutta ja hyvinvoinnin edistämistä”, sanoo liikunnan ja nuorisoasioiden erityisasiantuntija Elsa Mantere Kuntaliitosta.

Strateginen sitoutuminen vahvistunut

Selvityksen perusteella liikkumisen ja liikunnan edistäminen näkyy yhä useammin kuntastrategioissa. Strategiaa tukee erilliset liikkumisohjelmat ja liikuntatoimen tavoitteet. 

Pienissä kunnissa liikkumisen edistäminen tapahtuu liikunta- tai liikkumissuunnitelmien kautta, kun taas suurissa kunnissa liikunnan edistäminen on useammin sisällytetty osaksi laajempaan kuntastrategiaan.

“Kunnat ovat löytäneet oman kokonsa ja rakenteensa mukaiset tavat sitoutua liikkumisen edistämiseen. Tärkeintä on, että liikkuminen nähdään yhteisenä tavoitteena, ei vain liikuntatoimen asiana”, Mantere korostaa.

Yhteistyö vahvaa, mutta kuntien välistä yhteistyötä voisi edelleen lisätä

Eniten yhteistyötä kunnissa tehdään seurojen, järjestöjen ja yhdistysten sekä koulutuksen ja varhaiskasvatuksen toimijoiden kanssa. Suurissa kunnissa yhteistyökumppaneita on keskimäärin enemmän kuin pienissä. Tätä havaintoa voi toisaalta selittää isojen kaupunkien laajemmat yhteistyöverkostot ja mahdollisuudet.

Vähäisintä yhteistyö on toisten kuntien välillä, vaikka keskisuurissa kunnissa myös kuntien välinen yhteistyö on yleisempää. Väestönmurroksen myötä yhteistyön lisääminen erityisesti kuntien välillä saattaa olla lähivuosina edessä.

Asukkaat mukana liikkeen lisäämisessä

Monissa kunnissa korostuu myös asukkaiden osallistaminen ja osallistava budjetointi, erityisesti suurissa kunnissa. Pienemmissä kunnissa osallistaminen tapahtuu usein suoremmin ja lähempänä kuntalaista.

“On ilahduttavaa, että kuntalaisia kuullaan ja otetaan mukaan liikkumista lisäävien toimien suunnitteluun. Se vahvistaa yhteisöllisyyttä ja tuo liikkumisen lähelle arkea”, Mantere toteaa.

Hyvät käytänteet jakoon

Kuntakohtaisista hyvistä ja toimivista käytännöistä, jotka eivät ole vakiintuneet valtakunnallisesti kuntien liikuntatoimien toimintaan, valittiin nostoja, jotka ovat nyt koostettu selvityksen liitteeksi. Hyvien käytäntöjen listasta on kunnilla mahdollisuus etsiä ja löytää esimerkkejä eri kohderyhmien liikkumisen lisäämiseksi. 

Lue koko selvitys: Kuntien liikuttavat käytännöt ja verkostot | Kuntaliitto.fi 

Tiesitkö? Vuoden 2025 Liikkuvin kunta palkitaan Urheilugaalassa 15.1.2026.