Valtionosuusjärjestelmän kautta valtio osallistuu lakisääteisten kunnallisten peruspalvelujen rahoitukseen. Valtionosuudet ovat merkittävin osa kuntiin kohdistuvaa valtionapujärjestelmää. Valtionosuudet määräytyvät laskennallisin perustein ja maksetaan kunnalle automaattisesti ilman erillistä
Kuutoskaupunkien verkostohanke yhdenvertaisuuden edistämiseksi perustuu valtioneuvoston vuonna 2024 julkaisemaan toimenpideohjelmaan Uutta vauhtia yhdenvertaisuuteen Suomessa: Valtioneuvoston toimenpideohjelma rasismin torjumiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Hankkeella toteutetaan
Tästä osiosta löytyvät Kuntaliiton koostamat valtionosuuslaskelmat ja niihin liittyviä taustatietoja kunnan taloussuunnittelun ja kirjanpidon tarpeisiin. Kuntaliiton valtionosuuslaskuri on ilmainen työväline kunnan valtionosuusrahoituksen määrän arviointiin. Seuraavan vuoden talousarviovalmistelua
Lähtökohtaisesti kunnan ja kuntayhtymän viranomaisen päätöksestä haetaan muutosta kuntalain (410/2015) 16 luvun mukaisesti. Varhaiskasvatusta, opetusta, koulutusta ja oppivelvollisuutta koskevaan lainsäädäntöön sisältyvät muutoksenhakusäännökset syrjäyttävät kuntalaissa säädetyn muutoksenhaun
Kuntaliitosta kysytään melko usein kuntien vaakunoihin liittyvistä oikeuksista ja lainsäädännöstä. Kysymykset koskevat satunnaisesti joko yhdistyviä kuntia ja niiden valitsemaa vaakunaa tai useimmiten kunnan ulkopuolisten organisaatioiden tai henkilöiden oikeutta hyödyntää kunnanvaakunaa. Yksityinen
Aamu- ja iltapäivätoiminnasta perittävät enimmäismaksut ovat muuttuneet vuoden 2026 alussa. Kunnat arvioivat omat käytänteensä kevään 2026 aikana. Lähes kaikissa kunnissa (291) järjestetään koululaisille perusopetuslain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa. Toimintaan osallistui vuonna 2025 noin 56
Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta. Kunnissa järjestettävä varhaiskasvatus ja perusopetus muodostavat yhtenäisen, toiminnallisen jatkumon. Suomessa julkista varhaiskasvatusta annetaan kuntien tai
Kuntaliiton hallitus edustaa Kuntaliittoa ja huolehtii liiton hallinnosta ja taloudesta. Hallitukseen kuuluu 15 jäsentä ja 15 varajäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy, kun valtuuskunta on valinnut seuraavan hallituksen. Hallitus kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Kuntaliiton hallituksen
Kuntaliitossa EU-edunvalvontatyömme lähtökohtana on edistää suomalaisten kuntien ja kaupunkien toimintaedellytyksiä vaikuttamalla ennakoivasti ja oikea-aikaisesti EU-lainsäädännön valmisteluun, sekä hyödyntämällä EU-jäsenyyden tarjoamia mahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön. EU vaikuttaa
Ympäristöterveydenhuolto on toimintaa, jonka avulla kunta pyrkii turvaamaan asukkailleen terveellisen elinympäristön. Terveydenhuoltolain mukaan ympäristöterveydenhuoltoon kuuluu terveydensuojelu- ja tupakkalain lisäksi elintarvikevalvonta ja eläinlääkintähuolto. Ympäristöterveydenhuollon valvonta
Sivustoa on päivitetty pääministeri Orpon hallituskaudella käynnissä olleen peruspalvelujen valtionosuusuudistuksen ajan 8/23 - 12/25. Kuntien rahoitusjärjestelmän uudistaminen käynnistyi syksyllä 2023. Petteri Orpon hallitusohjelman kirjauksen mukaan kuntien rahoituksen ja valtionosuusjärjestelmän
Muutettu rakentamislaki tuli pääosin voimaan 1.1.2025 alkaen. Samalla maankäyttö- ja rakennuslaista jäljelle jäänyt osuus muuttui alueidenkäyttölaiksi. Rakentamislain toimeenpano edellyttää kunnilta monia toimenpiteitä, kuten hallintosäännön ja taksojen uusimista sekä rakentamislain perusteella
Kuntien tehtävänä on järjestää asumisessa syntyvän jätteen sekä kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen jätehuolto. Kunta vastaa myös liikehuoneistossa syntyvästä yhdyskuntajätteestä, jos se kerätään yhdessä asumisen tai kunnan hallinto- ja palvelutoiminnan jätteen kanssa
Työllisyyden ja osaamisen aamukahvit järjestetään muutaman kuukauden välein etätilaisuutena Studio Linjojen välityksellä perjantaiaamuisin klo 9-10. Ota kuppi kuumaa ja hyppää linjoille! Vuoden 2026 kahvit ovat 13.2., 17.4., 5.6., 28.8., 23.10. sekä 11.12.2026. Tilaisuuksien tarkoituksena on jakaa
Yhteentoimiva Eurooppa -säädöksen tavoitteena on edistää Euroopan laajuisten digitaalisten julkisten palveluiden yhteentoimivuutta ja rajat ylittävää tiedonvaihtoa unionissa. Yhteentoimiva Eurooppa -säädös tuli voimaan 11.4.2024 ja sitä on alettu soveltaa porrastetusti heinäkuusta 2024 alkaen
Euroopan unionin digitaalinen vuosikymmen -politiikkaohjelmassa on asetettu yhteiset tavoitteet digitalisaatiolle ja datataloudelle vuoteen 2030. Tavoitteet voidaan jakaa neljään osa-alueeseen: väestön digitaaliset taidot, digitaaliset infrastruktuurit, yritysten digitaalinen muutos ja julkisten
Tälle sivustolle on koottu tietoa Euroopan unionin tekoälysäädöksestä, joka rajaa ja raamittaa tekoälyn käyttöä myös julkisella sektorilla. Säädös tuli voimaan 1.8.2024 ja sen soveltaminen on käynnistynyt portaittain kahden vuoden siirtymäajalla. Tekoälyä hyödyntävän järjestelmän, joka otetaan
Alkuperäinen eIDAS-asetus tuli voimaan vuonna 2014 ja sen sääntely jää pitkälti edelleen voimaan. Asetuksessa säädetään jatkossakin sähköisistä tunnistusjärjestelmistä sekä sähköisille luottamuspalveluille asetetuista vaatimuksista ja niiden tarjoajien velvollisuuksista. EIDAS tulee sanoista
Yhteistä digitaalista palveluväylää koskevan asetuksen (Single Digital Gateway, SDG) tarkoituksena on tarjota kansalaisille ja yrityksille kootusti tietoa ja ohjata heidät tarvitsemiinsa palveluihin EU:n jäsenvaltioissa. Asetus velvoittaa jäsenvaltioita tuottamaan tietoa tietyistä hallinnollisista