Lähes kaikki lapset osallistuvat esipetukseen vuotta ennen peruskoulun aloittamista. Vuonna 2025 noin 46 000 lasta osallistui kunnan järjestämään esiopetukseen. Esiopetus on osa lapsen kasvun ja oppimisen kokonaisuutta, jolla luodaan perusta elinikäiselle oppimiselle. Esiopetuksen keskeisenä
Perusopetus on yleissivistävää koulutusta, jonka suorittaminen antaa valmiudet hakeutua perusopetuksen jälkeiseen oppivelvollisuuslain mukaiseen koulutukseen. Perusopetus on oppilaalle maksutonta. Opetushallituksen antamat opetussuunnitelman perusteet määrittävät opetuksen tavoitteet ja keskeiset
Aamu- ja iltapäivätoiminnasta perittävät enimmäismaksut ovat muuttuneet vuoden 2026 alussa. Kunnat arvioivat omat käytänteensä kevään 2026 aikana. Etsitkö opasta? Lataa se itsellesi sivun alareunasta. Lähes kaikissa kunnissa (290) järjestetään koululaisille perusopetuslain mukaista aamu- ja
Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta. Kunnissa järjestettävä varhaiskasvatus ja perusopetus muodostavat yhtenäisen, toiminnallisen jatkumon. Suomessa julkista varhaiskasvatusta annetaan kuntien tai
Tästä osiosta löytyvät Kuntaliiton koostamat valtionosuuslaskelmat ja niihin liittyviä taustatietoja kunnan taloussuunnittelun ja kirjanpidon tarpeisiin. Kuntaliiton valtionosuuslaskuri on ilmainen työväline kunnan valtionosuusrahoituksen määrän arviointiin. Seuraavan vuoden talousarviovalmistelua
Vartteja vapaa-ajasta on Kuntaliiton webinaarisarja, jossa käsitellään vapaa-aikaan ja hyvinvointiin liittyviä kuntia koskevia teemoja, kuten liikunta-, nuoriso-, kulttuuri-, kirjastopalveluita ja hyvinvointiasioita. Webinaareja pidetään noin neljä vuodessa. Webinaarit on suunnattu kuntien ja
Keskustelu kuntien määrästä sekä olemassaolon edellytyksistä on jälleen tiivistymässä eduskuntavaalien lähestyessä. Keskustelu kulminoituu yleensä kahteen ääripäähän: maakuntien suurten keskuskaupunkien ääneen tai pienten kuntien ongelmiin. Näiden väliin jää Suomessa usein vähälle huomiolle
Tämä ohje on suositus vaaratilanteen vaikutusten huomioimisesta kunnan toiminnassa. Kunta voi soveltaa ohjetta tarkoituksenmukaisella tavalla omaan toimintaansa. Vaaratilanteessa pelastusviranomaiset tiedottavat tai varoittavat ihmisiä viranomaistiedotteella, vaaratiedotteella tai väestöhälyttimien
Vuosi 2025 jää mieleen vuotena, jolloin kuntien ääni kuului ja vaikutti. Kuntaliitolle se oli ennen kaikkea rohkeiden avausten, vahvan edunvalvonnan ja merkityksellisen yhteistyön vuosi. Kuntien ja kaupunkien rooli suomalaisen yhteiskunnan perustana nousi vuonna 2025 vahvasti ja perustellusti
Olemme koostaneet tälle sivulle vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin sähköisestä tiedoksiannosta ja Suomi.fi-viestien käyttöönotosta. Laatimissamme vastauksissa käsitellään muun muassa Suomi.fi-viestien käyttöönottoa, henkilötunnuksia, suostumuksia, valitusaikoja, teknisiä seikkoja
Kuntaliiton työllisyystutka on uusi, säännöllisesti päivittyvä aineisto, joka tarjoaa tietoa kuntien työllisyyspalveluiden järjestämisestä, taloudesta ja analytiikasta. Se kuvaa sekä palveluiden järjestämisen nykytilaa että suuntaa katsetta tulevaan. Työllisyystutka sisältää Kuntaliiton
Kuntia ja palvelurakenteita on uudistettava. Samalla kuntien rahoitusjärjestelmää pitää uudistaa vastaamaan kuntien nykyisiä tehtäviä. Vuoden 2026 aikana Uusi kunnan rahoitus -hanke nostaa keskusteluun kuntien rahoituksen kokonaisuuden kehittämisen kannalta keskeiset kysymykset. Hanke tarjoilee
Työllisyyden ja elinvoiman asiantuntijoiden osaamisen on vastattava työmarkkinoiden jatkuvasti muuttuvia tarpeita. Luomalla valmiuksia kasvattavan, yhtenäisen korkeakoulutasoisen koulutuksen lisäämme alan vetovoimaisuutta, parannamme palvelun vaikuttavuutta koko maassa ja edistämme etenkin vaikeasti
Kuntalaisten osallisuuden edistämiseen on kunnilla monia mahdollisuuksia. Osa niistä on lakisääteisiä kuntalaisten osallistumisoikeuksia, osa kuntien itsensä kehittämiä ja vapaaehtoisesti toteuttamia. Kaiken osallistumisen lähtökohtana on avoin viestintä ja vuorovaikutuksen mahdollisuudet
Tämän sivun tarkoituksena on jakaa hyviä käytäntöjä kuntien ja kaupunkien maahanmuuton ja kansainvälisen rekrytoinnin palveluista ja toiminnoista. Olemme koonneet sivustolle esimerkkejä, joiden avulla kunnat voivat tutustua malleihin, joilla maahanmuuton ja kansainvälisen rekrytoinnin toimintoja
Tiedonhallinnalla tarkoitetaan viranomaisen tehtävien hoidossa tai sen muussa toiminnassa syntyviin tarpeisiin perustuvia toimia ja tietoturvallisuustoimenpiteitä viranomaimen tietoaineistojen, niiden käsittelyvaiheiden ja tietoaineistoihin sisältyvien tietojen hallinnoimiseksi riippumatta
Tiedonhallinnan raaka-aine on tieto. Kunnan tulee hallita koko tiedon elinkaari tiedon synnystä sen mahdolliseen hävittämiseen tai arkistointiin asti. Elinkaari pitää sisällään muun muassa tiedon keräämistä, tuottamista, käsittelyä, tallentamista, luovuttamista, siirtoa, hävittämistä, säilyttämistä
Vähämerkityksellisten de minimis -tukien raportointivelvollisuus Euroopan unionin keskitettyyn rekisteriin on käynnistynyt 1.1.2026. De minimis -tuen raportointivelvollisuus koskee myös kuntia, koska ne myöntävät huomattavan määrän erityyppisiä de minimis -tukia kuten esimerkiksi palkkatukia ja
Kansallisarkisto ohjaa ja tukee viranomaisten arkistointia laatimalla määräyksiä ja ohjeita sekä suosituksia ja oppaita. Viranomaisten tekemien seulontaesitysten palveluun pohjalta tehdyissä seulontapäätöksissä määritellään, mitkä julkishallinnon asiakirjatiedot on arkistoitava pysyvästi ja mikä on
Kuntaliiton kaupunkipoliittinen työryhmä seuraa kaupunkien kehityksen kannalta ajankohtaisia asioita ja ottaa kantaa valtiovallan ja Kuntaliiton päätöksenteossa esille tuleviin asioihin kaupunkien näkökulmasta. Työryhmän tarkoitus on tehostaa suurimpien kaupunkien erityiskysymysten huomioonottamista