Mitä mieltä kuntalaiset ovat oman kotikuntansa toiminnasta, palveluista, vaikuttamisesta ja päätöksenteosta? Pitävätkö kuntalaiset omaa kotikuntaansa tärkeänä? Näihin kysymyksiin saimme vastauksen 10 500 kuntalaiselta 46 kunnasta ympäri Suomen keväällä 2024. Tutkimuskunnat ovat koko kuntakenttään
Yleisellä vaalikelpoisuudella tarkoitetaan edellytyksiä, jotka henkilön on täytettävä, jotta hänet voidaan valita kunnan luottamustoimeen. Henkilön kotikunta on yksi kolmesta yleisen vaalikelpoisuuden edellytyksestä. Kuntalain 71 §:n mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö: jonka
Kuntaliiton EU-edunvalvonnan lähtökohtana on Suomen kuntien toimintaedellytysten turvaaminen ja kehittäminen. Kuntaliitolla on ollut EU-edunvalvontaa tukeva toimisto Brysselissä vuodesta 1992 lähtien. Kuntaliiton Brysselin toimiston tehtävänä on tuoda EU-keskusteluihin ja päätöksentekoon Suomen alue
Kunta huolehtii asemakaavoitetun alueen liikenne- ja katusuunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta sekä katualueen johtojen ja rakenteiden yhteensovittamisesta. Liikenneturvallisuus on kuntien liikenneympäristön suunnittelussa avainasemassa. Hyvät kävely- ja pyöräilyolosuhteet luovat viihtyisää
Kunta vastaa maankäytön suunnittelusta alueellaan. Tämä antaa sille vahvan roolin myös asuntotuotannon kentällä. Kunnalla on mahdollisuuksia ja resursseja vaikuttaa asuntomarkkinoihin ja sen myötä kunnan elinvoimaisuuteen. Asuntopolitiikan linjauksilla kunta kytkee asumisen osaksi
Kiinteistönmuodostuksella tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, toimituksia ja päätöksiä, joilla pidetään yllä yksikäsitteinen ja julkisesti luotettava kiinteistöjärjestelmä ja kiinteistörekisteri. Kiinteistörekisteri muodostaa perustan kiinnitysjärjestelmälle. Yleensä kunta vastaa asemakaava-alueilla
Vesihuolto on kunnan asukkaiden ja alueen elinkeinoelämän välttämättömyyspalvelu, jonka tulee toimia kaikissa olosuhteissa. Hyvin toimiva vesihuolto on kunnalle tärkeä elinvoimatekijä. Toimintaa ohjaa vesihuoltolaki. Vesihuoltoon sisältyy vedenhankinta, talousveden käsittely ja jakelu sekä
Kuntien rahoitusjärjestelmän uudistaminen käynnistyi syksyllä 2023. Petteri Orpon hallitusohjelman kirjauksen mukaan kuntien rahoituksen ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisuus uudistetaan vastaamaan kuntien uutta roolia ja sote-uudistuksen voimaantulon sekä TE-uudistuksen jälkeistä tilannetta. VM
Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen ovat maailmanlaajuisia haasteita, joihin vastaamisessa myös paikallistason toimijat ovat tärkeässä asemassa. Kunnilla ja kaupungeilla on merkittävä rooli ilmastonmuutostyössä, sillä monet kuntien ratkaisut vaikuttavat siihen, millaisia päästöjä
Pääministeri Orpon hallitus valmistelee muutoksia sidosyksiköitä koskevaan sääntelyyn. Orpon hallitusohjelmassa on useita kirjauksia sidosyksiköiden käytön sääntelyn muutoksiksi. Tutustu kirjauksiin. Hallitusohjelmassa esitetyt kirjaukset tarkoittaisivat toteutuessaan merkittäviä muutoksia
Valtionosuusjärjestelmän kautta valtio osallistuu lakisääteisten kunnallisten peruspalvelujen rahoitukseen. Valtionosuudet ovat merkittävin osa kuntiin kohdistuvaa valtionapujärjestelmää. Valtionosuudet määräytyvät laskennallisin perustein ja maksetaan kunnalle automaattisesti ilman erillistä
Verkkosivua on päivitetty ja täydennetty 4.11.2024 klo 15.00. Kunnissa on huomioitava mahdolliset kaksoisroolien aiheuttamat jääviystilanteet kuntalain ja hallintolain esteellisyyssääntelyn mukaisesti. Esteellisyys tarkoittaa, että henkilöllä on sellainen suhde asiaan tai asianosaisiin, että se voi
Hyvä ympäristö on kunnan elinkelpoisuuden kivijalka. Hyvä ympäristö perustuu luonnonvarojen kestävään käyttöön, luonnon tuottokyvyn ja monimuotoisuuden säilyttämiseen, terveelliseen ja turvalliseen elinympäristöön sekä elinkeinotoiminnan edellytyksiin, joihin kaikkiin kuntalaisten tulee voida
Luottamushenkilöillä on keskeinen asema edustukselliseen demokratiaan perustuvassa kunnallisessa päätöksenteossa. Ylintä päätösvaltaa kunnassa käyttävät luottamushenkilöt valtuustossa. Kunnan luottamushenkilöiden nimet ja tiedot siitä, mitä puoluetta tai muuta ryhmää he edustavat, saa laittaa
Tervetuloa uudistetulle kuntien varautumisen ja turvallisuuden verkkosivulle! Tältä sivulta löydät ohjeita niin kuntien varautumista koskevaan päätöksentekoon, varautumisen lainsäädännölliseen taustaan kuin myös käytännön ohjeita infrastruktuurin suojaamiseksi. Sivumme on toistaiseksi laajin kuntien
TKI-yhteistyö ja Tiedolla johtaminen Juontajana Tutkimus- ja kehitysjohtaja Kati Kristiansson (12.30–14.00) ja Tietojohtaja Emil Ackerman (14.30–16.00), Pirkanmaan hyvinvointialue. Kahvitauko 14.00-14.30. 12.30 (14.30) Tiedolla johtamisen ja TKI-yhteistyön yhdyspinnat Pirkanmaalla Tietojohtaja Emil
Palveluiden verkko 12.30–14.00 Juontajana erityisasiantuntija Sami Niemi, Kuntaliitto Palveluiden verkoston suunnittelu. Case Pirkanmaan hyvinvointialue Strategiajohtaja Arto Ranta, Pirkanmaan hyvinvointialue Paneeli: Mitä on palveluiden verkon yhdyspintatyö? Mitä hyvinvointialueet ja kunnat tekevät
Varautuminen ja turvallisuus Juontajana pelastuspäällikkö Teemu-Taavetti Toivonen, Pirkanmaan hyvinvointialue 12.30–14.00 Valtakunnallinen näkökulma Alueellisen turvallisuusyhteistyön merkitys Pelastusylitarkastaja Jari Lepistö, Sisäministeriö Ajankohtaista sote-alan varautumisessa Valmiusjohtaja
Perhekeskus Juontajana nuorisovaltuuston puheenjohtaja Elsa Nisula, Pirkanmaan hyvinvointialue ja erityisasiantuntija Oona Palosaari, Itla 12.30–14.00 Verkostojohtaminen Pirkanmaan perhekeskuksessa Lasten, nuorten ja perheiden palvelulinjajohtaja Titta Pelttari, Pirkanmaan hyvinvointialue
Yhteistyö vammaisten lasten ja nuorten palveluissa Juontajana Vammaissosiaalityön vastuualuejohtaja Sonja Vuorela, Pirkanmaan hyvinvointialue Yhteistyö vammaisten lasten ja nuorten palveluissa Miniseminaarissa keskitytään erityisesti vammaisten lasten ja nuorten aamu- ja iltapäivähoidon sekä loma