Kuntaliiton lakimiehet ovat tuottaneet keväästä 2020 myös videomuotoista neuvontaa. Hyödynnämme aiheina kunnista neuvontapyyntölomakkeella saatuja usein kysyttyjä lakikysymyksiä sekä lakikoulutuksissa esiin nousseita liiton jäsenorganisaatioita pohdituttavia pulmia. Ote käytännönläheinen – tietenkin
Asian päätöksentekojärjestyksestä kokouksessa määrätään pääosin kunnan hallintosäännössä. Laissa ovat säännökset äänestys- ja vaalimenettelyn perusteista. Kokouksen järjestäytyminen Kokouksen puheenjohtajan tehtäviin kuuluu selvittää, ovatko kokouksen pitämisen lailliset edellytykset olemassa. Jotta
Toimivilla liikenneyhteyksillä ja liikkumispalveluilla on keskeinen merkitys jokaiselle kunnalle ja alueelle. Työnjako liikenneväylien rakentamisessa ja kunnossapidossa on määritelty lainsäädännössä. Valtio vastaa kustannuksellaan maanteistä ja radoista, kunnat kaduista ja yksityiset tienpitäjät
Esi- ja perusopetuksen digitalisaation verkostojen verkosto on kuntaverkostojen, valtion, yritysten ja muiden keskeisten toimijoiden yhtenen verkosto edistämään digitalisaatiota. Verkosto toimii esi- ja perusopetuksen digitalisaation sateenvarjona. Jokainen taho tuo verkostoon oman osaamisensa ja
Kunnat järjestävät kulttuuripalveluja ja ylläpitävät yleisiä kirjastoja. Kunnat voivat myös ylläpitää teattereita, orkestereita ja museoita sekä järjestää taiteen perusopetusta. Kulttuuri- ja kirjastopalvelut ovat kuntalaisille tärkeitä peruspalveluja. Kunnat ovat tärkeitä alueensa
Me Kuntaliitossa haluamme tarjota korkealaatuista palvelua sekä suomeksi että ruotsiksi. Ruotsinkielinen tiimi ja Kuntaliiton asiantuntijat palvelevat yhdessä kuntia ruotsiksi. Asiantuntijapalvelujen lisäksi vastaamme ruotsinkielisestä tiedotus- ja julkaisutoiminnasta. Olemme asiantuntijoita
Kunnan toiminta käsittää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan lisäksi osallistumisen kuntien yhteistoimintaan sekä muun omistukseen, sopimukseen ja rahoittamiseen perustuvan toiminnan. Kunta tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin. Kunnan tytäryhteisö on yhteisö, jossa kunnalla on kirjanpitolaissa
Osallistumme kuntien asuntopolitiikan kehittämiseen. Teemme aloitteita, asuntopoliittisia selvityksiä ja hoidamme edunvalvontaa. Neuvomme ja koulutamme kuntayhteisöjä asuntojen rakennuttamisessa, rakentamisen ja korjaamisen erityiskysymyksissä sekä asuinkiinteistöjen hallinnoinnissa ja ylläpidossa
Kunnat vaikuttavat päätöksillään merkittävästi energian käytön ja tuotannon toimitusvarmuuteen, kestävyyteen ja kustannuksiin. Kustannusten ja kestävyyden (ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus) merkitys kasvaa. Suomen tapaisessa arktisessa maassa yhä tärkeämpää on kuitenkin huolehtia energian
Vesihuolto on kunnan asukkaiden ja alueen elinkeinoelämän välttämättömyyspalvelu, jonka tulee toimia kaikissa olosuhteissa. Hyvin toimiva vesihuolto on kunnalle tärkeä elinvoimatekijä. Toimintaa ohjaa vesihuoltolaki. Vesihuoltoon sisältyy vedenhankinta, talousveden käsittely ja jakelu sekä
Valtionosuusjärjestelmän kautta valtio osallistuu lakisääteisten kunnallisten peruspalvelujen rahoitukseen. Valtionosuudet ovat merkittävin osa kuntiin kohdistuvaa valtionapujärjestelmää. Valtionosuudet määräytyvät laskennallisin perustein ja maksetaan kunnalle automaattisesti ilman erillistä
Korruptio on vallan ja vaikutusvallan väärinkäyttöä edun tavoittelemiseksi. Väärinkäyttö voi olla lainvastaista tai muuten epäeettistä toimintaa. Suomessa korruptiota esiintyy myös julkisessa hallinnossa. Korruptionvastainen työskentelymme Kuntaliitto on aktiivisesti mukana korruptionvastaisessa
Järjestämisvastuun siirrossa paikallistasolle on kyse hyvin mittavasta kokonaisuudesta ja muutoksesta, jossa hajautetaan työvoimapalvelut valtiolta kunnille. Palvelurakenteen uudistaminen edellyttää sekä ELY-keskusten että TE-toimistojen ja KEHA-keskuksen palveluiden uudelleen järjestämistä ja sillä
Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Kuntien hallinnon yleisistä perusteista ja kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla. Kunnilla on verotusoikeus, ja valtio rahoittaa osan lainsäädännöllä kunnille annetuista
Suomalaisilla kunnilla on noin 900 ystävyyskuntaa noin 30 eri maassa. Lähes kaikilla suomalaisilla kunnilla (noin 90 %:lla) on vähintään yksi ystävyyskunta. Aktiivisinta ystävyyskuntatoiminta on perinteisesti ollut Suomen lähialueilla: Pohjoismaissa, Venäjällä ja Baltian maissa. Venäjän hyökättyä
Kuntien toimintaedellytysten parantaminen ja toimintatapojen kehittäminen kaavoituksessa ja muussa maankäytön suunnittelussa on päätehtävämme. Huolehdimme kuntien eduista kaavoitus- ja maankäyttölainsäädäntöä ja siihen liittyvää ohjeistusta uudistettaessa. Annamme kaavoitusta ja maapolitiikkaa
Osaavan työvoiman saatavuus on keskeinen menestys- ja elinvoimatekijä seutukaupungeille ja niiden yrityksille sekä työelämälle. Seutukaupungeille on suunnattu hankerahoitusta osaavan työvoiman saatavuuden edistämiseen kahdessa eri rahoitushaussa vuosina 2019 ja 2021. Vuoden 2021 hankehaussa
Elinvoimaista kaksikielisyyttä Suomessa on kaksi kansalliskieltä, suomi ja ruotsi. Kansalliskielistrategian tavoitteena on Suomi, jossa on kaksi elinvoimaista kansalliskieltä ja jossa molemmat kielet näkyvät, kuuluvat ja hyväksytään. Kansalliskielistrategiaa tarvitaan, jotta suomea ja ruotsia
Uudet kestävät kunnat on Kuntaliiton ohjelma tulevaisuuden kuntien rakentamiseksi. Tavoitteena on luoda perustaa ekologisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja teknologisesti kestäville kunnille. Uudet kestävät kunnat -ohjelmassa ovat valmistuneet tulevaisuuden kuntien keskeiset