Yhteentoimiva Eurooppa -säädöksen tavoitteena on edistää Euroopan laajuisten digitaalisten julkisten palveluiden yhteentoimivuutta ja rajat ylittävää tiedonvaihtoa unionissa. Yhteentoimiva Eurooppa -säädös tuli voimaan 11.4.2024 ja sitä on alettu soveltaa porrastetusti heinäkuusta 2024 alkaen
Tälle sivustolle on koottu tietoa Euroopan unionin tekoälysäädöksestä, joka rajaa ja raamittaa tekoälyn käyttöä myös julkisella sektorilla. Säädös tuli voimaan 1.8.2024 ja sen soveltaminen on käynnistynyt portaittain kahden vuoden siirtymäajalla. Tekoälyä hyödyntävän järjestelmän, joka otetaan
Tälle sivustolle on koottu tietoa eIDAS-asetuksen uudistuksesta eurooppalaisen digitaalisen identiteetin kehyksen vahvistamisen osalta. Uudistus tuli voimaan 20.5.2024. eIDAS tulee sanoista electronic IDentification, Authentication and trust Services. Uudistetulla asetuksella toteutetaan tavoitetta
Yhteistä digitaalista palveluväylää koskevan asetuksen (Single Digital Gateway, SDG) tarkoituksena on tarjota kansalaisille ja yrityksille kootusti tietoa ja ohjata heidät tarvitsemiinsa palveluihin EU:n jäsenvaltioissa. Asetus velvoittaa jäsenvaltioita tuottamaan tietoa tietyistä hallinnollisista
Datanhallinta-asetus (Data Governance Act, DGA) on tullut voimaan 23.6.2022 ja sitä on sovellettu 24.9.2023 alkaen. Datanhallinta-asetus on keskeinen toimi yhteisen hallintamallin luomisessa datan saatavuudelle ja käytölle EU:ssa. Asetuksessa säädetään datan jakamiseen ja hyödyntämiseen liittyvistä
Viranomaisten hallussa olevan tiedon avaaminen on ollut EU:n pitkäaikainen toimintaperiaate. Uudelleenlaadittu avointa dataa ja julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäyttöä koskeva direktiivi (avoimen datan direktiivi) on tullut voimaan 16.7.2019. Direktiivi on pantu täytäntöön
Datasäädös (jäljempänä myös asetus) on tullut voimaan 11.1.2024 ja sen soveltaminen alkaa pääosin 12.9.2025. Datasäädös tarkentaa, kuka voi käyttää mitäkin dataa ja millä edellytyksillä. Tavoitteena on edistää datan saatavuutta ja käyttöä sekä varmistaa datan arvon oikeudenmukaisempi jakautuminen
Jatkuvan kasvun odottaminen kaikissa kunnissa ja alueilla on epärealistista, sillä valtaosassa Suomen kunnista väestö vähenee. Tämä luo haasteita palvelujärjestelmälle sekä päätöksentekojärjestelmän toimivuudelle. Haasteet näkyvät mm. kunnallisverokertymä pienenee palvelujärjestelmän
KEHTO-foorumi kuntien teknisen toimen kehittäjänä Kuntatekniikan KEHTO-foorumin ( kehittämisen haltuunotto ja toteutus) tausta juontuu 2000-luvun loppuvuosille. Tuolloin suurempien kaupunkien keskeisten kuntatekniikan viranhaltijoiden tapaamisissa nähtiin tarve koordinoida toimialan
Kuntaliitossa EU-edunvalvontatyömme lähtökohtana on edistää suomalaisten kuntien ja kaupunkien toimintaedellytyksiä vaikuttamalla ennakoivasti ja oikea-aikaisesti EU-lainsäädännön valmisteluun, sekä hyödyntämällä EU-jäsenyyden tarjoamia mahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön. EU vaikuttaa
Kameravalvontaa käytetään kouluissa ja oppilaitoksissa. Suomessa ei ole yleistä lainsäädäntöä, jossa olisi säädetty siitä, millä edellytyksillä kameravalvonta yleisesti on sallittua. Tämän vuoksi kameravalvonnan sallittavuutta arvioitaessa otetaan huomioon koulutusta koskevan erityislainsäädännön
Perustuslain 118.3 §:n mukaan jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan henkilön lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä taikka
Kuntataustaisten ammatillisen koulutuksen järjestäjien ylimmän johdon edustajat muodostavat Areena-verkoston, jota Kuntaliitto koordinoi. Verkostoon kuuluu lähes 50 ammatillisen koulutuksen järjestäjää. Verkostoon kuuluvien koulutuksenjärjestäjien osuus Suomen ammatillisen koulutuksen
Ammatillinen koulutus kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista. sekä antaa mahdollisuuden ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta. Ammatillisen koulutuksen järjestäjien tehtävänä on varmistaa alueen työvoiman osaaminen, kehittää työ- ja elinkeinoelämää ja vastata sen
Lähtökohtaisesti työntekijän sähköpostiviestintä on luottamuksellista. Viestinnän luottamuksellisuudesta säädetään perustuslain 10 §:n 2 momentissa, jonka mukaan kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton. Työnantajalle kuuluvien sähköpostien hakemisesta ja
Kunnan tulee ensisijaisesti pyrkiä sopimaan kaavan toteuttamisesta maankäyttösopimuksin yksityisen omistuksessa olevaa maata kaavoitettaessa. Toissijaisesti kunnalla on mahdollisuus periä yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvat kustannukset kehittämiskorvauksena niiltä maanomistajilta, jotka saavat
Webcastit ovat jatkuvia sarjoja, joita voi seurata joko suorina lähetyksinä ja joitain niistä myös tallenteena jälkikäteen. Useimmiten webinaareihin tulee ilmoittautua etukäteen. Tilaisuudet on suunnattu kuntien ja kuntasektorin työntekijöille ja viranhaltijoille, mutta ellei toisin ilmoiteta
Kunnalla on itsehallintoon perustuva oikeus verottaa asukkaitaan ja kiinteistönomistajia alueellaan. Lisäksi kunnat saavat osuuden alueellaan toimivien yhteisöjen tuloverosta. Kunnan verotulot koostuvat siten kunnallisverosta, osuudesta yhteisöveron tuottoon ja kiinteistöverosta. Näiden lisäksi
Tässä ohjeessa on kerrottu, mitä kameravalvonnassa kunnan yleisillä alueilla on huomioitava. Ohjeessa on lisätietoa mm. rekisteröidyn oikeuksien toteuttamisen, sisäänrakennetun ja oletusarvoisen tietosuojan varmistamisen sekä vaikutustenarvioinnin laatimisen osalta. Kunta voi tietyin edellytyksin