Digitalisaatio avaa kunnille mahdollisuuden säilyttää toimintakykynsä ja elinvoimansa tulevaisuuden Suomessa. Se tarjoaa välineitä järjestää kunnan rakenteita tavalla, joka tukee ja sujuvoittaa kunnan arkea. Digitalisaatio on sekä ajattelutavan että toimintatavan syvällinen muutos. Se koskettaa
Kunnassa toimii ympäristönsuojeluviranomainen, joko kunnan omana toimielimenä tai kuntalain mukaisena kuntien yhteistoimintana. Yleisimmin toimielimenä toimii ympäristölautakunta, jonka tehtäviin kuuluu monissa laeissa määriteltyjen ympäristönsuojelun viranomaistehtävien lisäksi ympäristönsuojelun
Ysipykälä-hanke toteutettiin Kuntaliitossa 1.5.2023-30.6.2025. Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa nuorisolain 9§:ssä säädettyjen kuntien monialaisten ohjaus- ja palveluverkostojen toimintaa sekä varmistaa verkostojen tehtävien toteutumista muuttuvissa yhteiskunnallisissa rakenteissa, kuten
Energiatehokkuussopimuksilla täytetään EU:n energiatehokkuusdirektiivin velvoitteet Suomessa käynnistyi 1.1.2026 uusi energiatehokkuussopimusten kausi vuosille 2026–2035. Energiatehokkuussopimukset ovat keino tehostaa energiankäyttöä Suomessa. Sopimukset koskevat teollisuutta, energia- ja
Toimivilla liikenneyhteyksillä ja liikkumispalveluilla on keskeinen merkitys jokaiselle kunnalle ja alueelle. Työnjako liikenneväylien rakentamisessa ja kunnossapidossa on määritelty lainsäädännössä. Valtio vastaa kustannuksellaan maanteistä ja radoista, kunnat kaduista ja yksityiset tienpitäjät
Kunnan tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa. Kunnalla on oikeus ja velvollisuus harjoittaa viestintää omasta toiminnastaan. Viestinnän tavoitteena on edistää kuntalaisten tiedonsaantia, osallistumismahdollisuuksia ja kunnan toiminnan läpinäkyvyyttä. Kunnan viestintä
Tiedonhallintalaki Tiedonhallintalaki (906/2019) astui voimaan 1.1.2020. Tiedonhallintalain ( TiHL) tarkoitusten toteutuminen edellyttää julkisen hallinnon toimintatapojen, palvelujen ja tuotantotapojen kehittämistä tietovarantoja sekä tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä. Keskeisenä
Kunnat järjestävät kulttuuripalveluja ja ylläpitävät yleisiä kirjastoja. Kunnat voivat myös ylläpitää teattereita, orkestereita ja museoita sekä järjestää taiteen perusopetusta. Kulttuuri- ja kirjastopalvelut ovat kuntalaisille tärkeitä peruspalveluja. Kunnat ovat tärkeitä alueensa
Kunnan johtaminen jakautuu poliittiseen johtamiseen ja ammattijohtamiseen. Kunnan ylimmän johtamisen kokonaisuus koostuu valtuustosta, kunnanhallituksesta sekä kunnanjohtajasta tai pormestarista. Kuntaa voi johtaa virkasuhteinen kunnanjohtaja tai pormestari. Kumpikin johtaa kunnan hallintoa
Suomessa on vuonna 2026 yhteensä 308 kuntaa, joista Manner-Suomessa on 292 ja Ahvenanmaalla 16. Suomen väkiluku 31.12.2025 oli 5 652 881. Väkiluku kasvoi vuonna 2025 yhteensä 16 910 henkilöllä. Prosentuaalisesti suurinta kasvu oli Pelkosenniemellä, missä kasvua oli noin 2,4 % (22 henkilöä)
Viranomaisten hallussa olevan tiedon avaaminen on ollut EU:n pitkäaikainen toimintaperiaate. Uudelleenlaadittu avointa dataa ja julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäyttöä koskeva direktiivi (avoimen datan direktiivi) on tullut voimaan 16.7.2019. Direktiivi on pantu täytäntöön
Jatkuvan kasvun odottaminen kaikissa kunnissa ja alueilla on epärealistista, sillä valtaosassa Suomen kunnista väestö vähenee. Tämä luo haasteita palvelujärjestelmälle sekä päätöksentekojärjestelmän toimivuudelle. Haasteet näkyvät mm. kunnallisverokertymä pienenee palvelujärjestelmän
KEHTO-foorumi kuntien teknisen toimen kehittäjänä Kuntatekniikan KEHTO-foorumin ( kehittämisen haltuunotto ja toteutus) tausta juontuu 2000-luvun loppuvuosille. Tuolloin suurempien kaupunkien keskeisten kuntatekniikan viranhaltijoiden tapaamisissa nähtiin tarve koordinoida toimialan
Kuntien talous ja palvelutarpeet muuttuvat väestönkehityksen myötä. Mitkä tekijät vaikuttavat oman kuntasi kulurakenteeseen? Millaisia sopeutumismahdollisuuksia kunnallasi on tulevaisuuden muutoksiin? Tältä sivulta löydät ajankohtaista tietoa kuntasi taloudesta ja väestökehityksestä – tutustu ja
Kameravalvontaa käytetään kouluissa ja oppilaitoksissa. Suomessa ei ole yleistä lainsäädäntöä, jossa olisi säädetty siitä, millä edellytyksillä kameravalvonta yleisesti on sallittua. Tämän vuoksi kameravalvonnan sallittavuutta arvioitaessa otetaan huomioon koulutusta koskevan erityislainsäädännön
Perustuslain 118.3 §:n mukaan jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan henkilön lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä taikka
Kuntataustaisten ammatillisen koulutuksen järjestäjien ylimmän johdon edustajat muodostavat Areena-verkoston, jota Kuntaliitto koordinoi. Verkostoon kuuluu lähes 50 ammatillisen koulutuksen järjestäjää. Verkostoon kuuluvien koulutuksenjärjestäjien osuus Suomen ammatillisen koulutuksen
Ammatillinen koulutus kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista. sekä antaa mahdollisuuden ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta. Ammatillisen koulutuksen järjestäjien tehtävänä on varmistaa alueen työvoiman osaaminen, kehittää työ- ja elinkeinoelämää ja vastata sen
Lähtökohtaisesti työntekijän sähköpostiviestintä on luottamuksellista. Viestinnän luottamuksellisuudesta säädetään perustuslain 10 §:n 2 momentissa, jonka mukaan kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton. Työnantajalle kuuluvien sähköpostien hakemisesta ja
Kunnan tulee ensisijaisesti pyrkiä sopimaan kaavan toteuttamisesta maankäyttösopimuksin yksityisen omistuksessa olevaa maata kaavoitettaessa. Toissijaisesti kunnalla on mahdollisuus periä yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvat kustannukset kehittämiskorvauksena niiltä maanomistajilta, jotka saavat