Tiedonhallintalaki Tiedonhallintalaki (906/2019) astui voimaan 1.1.2020. Tiedonhallintalain ( TiHL) tarkoitusten toteutuminen edellyttää julkisen hallinnon toimintatapojen, palvelujen ja tuotantotapojen kehittämistä tietovarantoja sekä tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä. Keskeisenä
Kunnat järjestävät kulttuuripalveluja ja ylläpitävät yleisiä kirjastoja. Kunnat voivat myös ylläpitää teattereita, orkestereita ja museoita sekä järjestää taiteen perusopetusta. Kulttuuri- ja kirjastopalvelut ovat kuntalaisille tärkeitä peruspalveluja. Kunnat ovat tärkeitä alueensa
Kunnan johtaminen jakautuu poliittiseen johtamiseen ja ammattijohtamiseen. Kunnan ylimmän johtamisen kokonaisuus koostuu valtuustosta, kunnanhallituksesta sekä kunnanjohtajasta tai pormestarista. Kuntaa voi johtaa virkasuhteinen kunnanjohtaja tai pormestari. Kumpikin johtaa kunnan hallintoa
Suomessa on vuonna 2025 yhteensä 308 kuntaa, joista 108 käyttää itsestään kaupunki -nimitystä ja 200 kuntaa kunta -nimitystä. Vuoden 2025 alussa tapahtui yksi kuntaliitos, kun Pertunmaan kunta yhdistyi Mäntyharjun kuntaan. Asukasmäärältään Manner-Suomen pienin kunta on Lestijärvi (665 asukasta) ja
Viranomaisten hallussa olevan tiedon avaaminen on ollut EU:n pitkäaikainen toimintaperiaate. Uudelleenlaadittu avointa dataa ja julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäyttöä koskeva direktiivi (avoimen datan direktiivi) on tullut voimaan 16.7.2019. Direktiivi on pantu täytäntöön
Jatkuvan kasvun odottaminen kaikissa kunnissa ja alueilla on epärealistista, sillä valtaosassa Suomen kunnista väestö vähenee. Tämä luo haasteita palvelujärjestelmälle sekä päätöksentekojärjestelmän toimivuudelle. Haasteet näkyvät mm. kunnallisverokertymä pienenee palvelujärjestelmän
KEHTO-foorumi kuntien teknisen toimen kehittäjänä Kuntatekniikan KEHTO-foorumin ( kehittämisen haltuunotto ja toteutus) tausta juontuu 2000-luvun loppuvuosille. Tuolloin suurempien kaupunkien keskeisten kuntatekniikan viranhaltijoiden tapaamisissa nähtiin tarve koordinoida toimialan
Kuntien talous ja palvelutarpeet muuttuvat väestönkehityksen myötä. Mitkä tekijät vaikuttavat oman kuntasi kulurakenteeseen? Millaisia sopeutumismahdollisuuksia kunnallasi on tulevaisuuden muutoksiin? Tältä sivulta löydät ajankohtaista tietoa kuntasi taloudesta ja väestökehityksestä – tutustu ja
Kuntaliitossa EU-edunvalvontatyömme lähtökohtana on edistää suomalaisten kuntien ja kaupunkien toimintaedellytyksiä vaikuttamalla ennakoivasti ja oikea-aikaisesti EU-lainsäädännön valmisteluun, sekä hyödyntämällä EU-jäsenyyden tarjoamia mahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön. EU vaikuttaa
Kameravalvontaa käytetään kouluissa ja oppilaitoksissa. Suomessa ei ole yleistä lainsäädäntöä, jossa olisi säädetty siitä, millä edellytyksillä kameravalvonta yleisesti on sallittua. Tämän vuoksi kameravalvonnan sallittavuutta arvioitaessa otetaan huomioon koulutusta koskevan erityislainsäädännön
Perustuslain 118.3 §:n mukaan jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan henkilön lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä taikka
Kuntataustaisten ammatillisen koulutuksen järjestäjien ylimmän johdon edustajat muodostavat Areena-verkoston, jota Kuntaliitto koordinoi. Verkostoon kuuluu lähes 50 ammatillisen koulutuksen järjestäjää. Verkostoon kuuluvien koulutuksenjärjestäjien osuus Suomen ammatillisen koulutuksen
Ammatillinen koulutus kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista. sekä antaa mahdollisuuden ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta. Ammatillisen koulutuksen järjestäjien tehtävänä on varmistaa alueen työvoiman osaaminen, kehittää työ- ja elinkeinoelämää ja vastata sen
Lähtökohtaisesti työntekijän sähköpostiviestintä on luottamuksellista. Viestinnän luottamuksellisuudesta säädetään perustuslain 10 §:n 2 momentissa, jonka mukaan kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton. Työnantajalle kuuluvien sähköpostien hakemisesta ja
Kunnan tulee ensisijaisesti pyrkiä sopimaan kaavan toteuttamisesta maankäyttösopimuksin yksityisen omistuksessa olevaa maata kaavoitettaessa. Toissijaisesti kunnalla on mahdollisuus periä yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvat kustannukset kehittämiskorvauksena niiltä maanomistajilta, jotka saavat
Webcastit ovat jatkuvia sarjoja, joita voi seurata joko suorina lähetyksinä ja joitain niistä myös tallenteena jälkikäteen. Useimmiten webinaareihin tulee ilmoittautua etukäteen. Tilaisuudet on suunnattu kuntien ja kuntasektorin työntekijöille ja viranhaltijoille, mutta ellei toisin ilmoiteta
Kunnalla on itsehallintoon perustuva oikeus verottaa asukkaitaan ja kiinteistönomistajia alueellaan. Lisäksi kunnat saavat osuuden alueellaan toimivien yhteisöjen tuloverosta. Kunnan verotulot koostuvat siten kunnallisverosta, osuudesta yhteisöveron tuottoon ja kiinteistöverosta. Näiden lisäksi
Tässä ohjeessa on kerrottu, mitä kameravalvonnassa kunnan yleisillä alueilla on huomioitava. Ohjeessa on lisätietoa mm. rekisteröidyn oikeuksien toteuttamisen, sisäänrakennetun ja oletusarvoisen tietosuojan varmistamisen sekä vaikutustenarvioinnin laatimisen osalta. Kunta voi tietyin edellytyksin
Kunnan rekisterinpitäjän vastuulla olevan kameravalvonnan materiaalit voidaan luovuttaa ulkopuoliselle organisaatiolle. Luovutus ei ole aina mahdollista, sillä kenelle tahansa ei saa luovuttaa kameramateriaalia. Luovutus on lainmukainen, jos luovutus perustuu kunnan lakisääteiseen velvollisuuteen
Kuntien verotulojen ennustekehikko on Kuntaliiton yhteistyössä Valtiovarainministeriön ja Verohallinnon kanssa laatima ennuste koko maan kuntien verotulojen kehityksestä. Veroennustekehikkoa päivitetään noin 3–5 kertaa vuodessa. Veroennustekehikon pääasialliset päivitykset liittyvät kevään ja syksyn