Odotukset kuntaverojen muutoksista vuodelle 2026 ovat maltilliset

Kuntien vuoden 2026 tuloveroprosentti ja kiinteistöveroprosentit tulee ilmoittaa Verohallinnolle viimeistään maanantaina 17.11.2025. Kuntaliitto seuraa jo Verohallintoon saapuneita veroprosentti-ilmoituksia ja tiedottaa niiden tuloksista säännöllisin väliajoin. Sen lisäksi Kuntaliitto julkaisee analyysin koko maan lopullisesta tilanteesta tiistain 18.11.2025 aikana. Tuolloin tiedetään mitkä kunnat nostavat tai laskevat ensi vuoden veroprosenttejaan ja mitä se merkitsee euroina julkiselle taloudelle. 

Kuntien talouden tila on tällä hetkellä heikompi kuin vuosi sitten. Se näkyy kunnissa ja kaupungeissa yt-neuvotteluina ja uusina talouden sopeutusohjelmina, joita on käynnistetty pitkin syksyä verkkaiseen mutta tasaiseen tahtiin. 

Kuntataloutta painaa moni asia. Kuntien verotulot eivät ole kertyneet toivotulla vauhdilla, minkä lisäksi palkankorotukset ja rajusti noussut työttömyys nostavat kustannuspaineita aiempaa voimakkaammin. Menopaineita ylläpitävät myös korkeana pysyvät investointitarpeet. Lisäksi monien kuntien ja kaupunkien taloutta rasittaa valtionosuuksien pienentyminen vuonna 2026. Valtionosuuksia vähentävät sekä suorat valtionosuusleikkaukset että nuorten ikäluokkien pienentyminen. Valtionosuuksien muutosprosentit ovat surullista katseltavaa esimerkiksi Kemissä ja Haminassa, mutta tilanne vaihtelee kunnittain voimakkaasti. 

Tätä taustaa ajatellen voisi ennakoida, että ensi vuoden kuntaveroihin tehtäisiin nyt aiempaa isompia korotuksia. Usea tekijä viittaa kuitenkin siihen, että veroja korottavien kuntien ja kaupunkien lukumäärä pysyy maltillisena myös vuonna 2026. Jo nyt on tiedossa myös yksittäisiä kuntia, joissa kuntaveroja pystytään laskemaan.

Maltillista veronkorotuspainetta ennakoi muun muassa syyskuussa tehty Kuntaliiton syksyn 2025 Talousbarometri, jonka mukaan vain vajaa neljäsosa kuntien talousjohtajista arvioi kunnassaan olevan veronkorotuspainetta. Vastaajista noin 7 prosenttia arvioi veronkorotuspaineen yli 0,5 prosenttiyksikön suuruiseksi. Suurimmat veronkorotuspaineet löytyivät keskisuurista kaupungeista. Veronkiristyksiä ennakoivien kuntien osuus oli selvästi pienempi kuin vuotta aikaisemmin.  

Ennakkotiedot suurimpien kaupunkien talousarviovalmistelusta kertovat myös siitä, että huomattavista talousvaikeuksistaan huolimatta veronkorotuksia tehdään ensi vuonna niukasti. Suurista kaupungeista tuloveroprosenttia ollaan korottamassa käytännössä vain Lahdessa. Kiinteistöverot nousevat myös Espoossa. Vahvan veropohjan ansiosta veroprosentit ovat perinteisesti olleet suurissa kaupungeissa matalammat kuin koko valtakunnassa. 

Kuntien ja kaupunkien maltillinen veronkiristystahti johtuu vuonna 2026 mitä todennäköisemmin valtuustokauden alkuvaiheesta. Kaupunkien uudet toimielimet ovat vasta järjestäytyneet ja työ linjaustensa yhteensovittamiseksi on alussa. 

Kuntaveroja on kiristetty viime vuosina muutenkin varsin harvakseltaan. Lisäksi sote-uudistuksen jälkeen valtaosa muutoksista on ollut myös tasoltaan hyvin pieniä. Verojen kiristykset ovat monille kunnille se viimesijaisin keino sopeuttaa talouttaan. Kunnan imagoa ja verokilpailullista asemaa heikentävää keinoa käytetään näinä päivinä tyypillisesti vain silloin, kun muut sopeutuskeinot on jo käytetty.  

Kuntaverojen maltilliset muutokset vuonna 2026 tarkoittaisivat, että keskimääräinen kunnallisverorasitus pysyisi ensi vuonna 7,5 prosentin tuntumassa. Veroruuvi säilyisi siten kutakuinkin ennallaan, mikä tukisi kuntalaisten ostovoiman vahvistumista.

Toisaalta maltilliset veronkiristykset ja muutamat veronalennukset merkitsisivät myös sitä, että talousvaikeuksiin jo ajautuneiden kuntien tilanne pysyy vaikeana. Erityisesti suurissa kaupungeissa veroprosentin leikkauksen talousvaikutukset ja valtavat investoinnit merkitsevät sitä, että niiden velkaantuminen jatkuu lähivuodet nopeana. 

Lähipäivien ja loppuvuoden aikana kuntien talousarviovalmistelussa voi tapahtua kuitenkin vielä monia muutoksia. Seuraa kanssamme veroprosenttien ilmoittamista verkkosivuillamme reaaliaikaisesti.