VM:n riihessä turvauduttiin vanhoihin resepteihin − valtionosuuksiin esitetään lisäleikkauksia

Politiikan syksy alkoi VM-riihen tiedotustilaisuudessa erittäin poikkeuksellisella tavalla. Kun normaalisti valtiovarainministeriön budjettiehdotukset ovat varsin teknisiä pohjautuen aikaisempiin linjauksiin ja ministeriöiden esittämien menolisäysten karsimiseen niin tällä kertaa valtiovarainministeri Riikka Purra sisällytti budjettiin ilman taustaneuvotteluja noin miljardin euron uudet menoleikkaukset. Esityksiä perustellaan julkisen talouden heikolla tilanteella ja Suomen valtion velan luottoluokituksen laskulla. Huonosta julkisen talouden tilanteesta huolimatta kehysriihessä linjatut verokevennykset etenevät suunnitellusti.

Sopeuttamisen mittakaava voi olla hyvinkin perusteltu, mutta sopeuttamistoimien päälle hyökkäävä poliittisuus yllätti ja kyseenalaisti myös sen, että ymmärretäänkö ministeriössä esitysten seuraukset ja vaihtoehtoiskustannukset. Kaikki valtiovarainministerin ehdottamat noin miljardin euron sopeuttamistoimenpiteet kohdistuivat menoleikkauksiin ja valtaosa sellaisiin kohteisiin, jonne oli tällä hallituskaudella jo tehty paljon leikkauksia. Esimerkiksi yritystukien karsimisyritys jäi tälläkin kertaa kosmeettiseksi. 

Uudet valtiovarainministerin esittämät leikkaukset kohdistuvat kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen, kehitysyhteistyömäärärahoihin, laskennallisiin kotoutumisen korvauksiin, T&K-rahoitukseen ja valtionavustuksiin esimerkiksi sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiselle ja vapaalle sivistystyölle. Tarkka listaus ehdotuksista löytyy ministeriön tiedotteesta. 

Kuntien budjettivalmistelulle esitykset merkitsevät jäätävää kyytiä. Kun muutenkin kuntien veropohjat ja menot eriytyvät parhaillaan rajusti nuorten ikäluokkien pienenemisen, maassamuuton, olemattoman talouskasvun ja rajusti nousseen työttömyyden myötä (Kuntaliiton Talousbarometri) niin Purran uudet budjettilinjaukset lisäävät talouden epätasapainoa entisestään. Peruspalvelujen valtionosuutta ollaan leikkaamassa 150 miljoonalla eurolla ja yhteensä vastaavan suuruinen leikkaus esitetään myös kuntien ja hyvinvointialueiden kotoutumiskorvauksiin. Nämä tulisivat siis aikaisemmin esitettyjen leikkausten päälle. Vuodelle 2026 kuntien valtionosuusleikkauksiin on sisällytetty jo aikaisemmin noin 130 miljoonan euron leikkaukset.

Näin suuret rahoitusleikkaukset heikentäisivät kuntapalveluita, esimerkiksi kasvattaisivat ryhmäkokoja kouluissa ja päiväkodeissa sekä kasvattaisivat veronkorotuspaineita ja velkataakkaa. Kustannuksia lisäisi myös ulkomaalaistaustaisten henkilöiden heikompi sopeutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan niukkojen kotoutumispalveluiden myötä. Nämä kustannukset kasautuisivat erityisesti suuriin kaupunkeihin.

Jo tässä vaiheessa näyttää selvältä (HS 7.8.2025), että valtiovarainministeriön esitykset eivät tule toteutumaan sellaisenaan. Joitakin lisäpäätöksiä hallitus kuitenkin tulee tekemään syksyn budjettiriihessä. 

Kuntaliiton viestit budjettiriiheen kiteytyvät muutamaan asiaan. Ensinnäkin kuntien valtionrahoituksen leikkaukset eivät tuo senttiäkään säästöä julkiseen talouteen, vaan ne ovat julkisen sektorin sisäistä osaoptimointia. Kuntien rahoitusleikkaukset vahvistavat valtiontaloutta (pienentävät valtion menoja), mutta samalla ne heikentävät vastaavalla summalla kuntataloutta (pienentävät kuntien tuloja). Julkisen talouden tasapainon näkökulmasta tilanne pysyy siis yhtä huonona kuin aikaisemminkin. Paine reagoida rahoitusvajeeseen siirtyy vain valtiolta yksittäiselle kunnalle ja kuntalaiselle.

Toistuvat kuntien rahoitusleikkaukset ovatkin jatkumo, jolla heikennetään pysyvästi palveluiden laatua ja lisätään sitä kautta vaatimuksia siirtää palvelujen järjestämisvastuu kunnilta muille järjestäjille. Tämä on valtapolitiikkaa, joka ei toteuta demokratian ydintä.

Toinen viesti kiteytyy siihen, että julkisen sektorin velkaantuminen taitetaan vain harkituilla ja toimivilla säästötoimilla. Julkisen sektorin säästöjä ei synny rajuilla lainsäädäntömuutoksilla tai isoilla leikkauksilla, jotka pallottelevat julkisen sektorin kustannuksia julkisen sektorin sisällä tai aiheuttavat vaihtoehtoiskustannusten kautta vieläkin suurempia menopaineita. Esitysten talousvaikutukset on analysoitava tarkkaan myös pitkällä aikavälillä. Ei ole sattumaa, että Suomessa on tavoiteltu julkisen sektorin säästöjä jo parikymmentä vuotta, mutta lopputulos kiertää samaa kehää vuodesta toiseen.

Kolmas Kuntaliiton viesti liittyy kasvunäkökulmaan. Leikkaus kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ja kotoutumisen rahoitukseen on koulutusleikkaus. Kunnilla ei ole muita palveluja tai toimintoja, jonne mammuttimaiset leikkaukset voisi osoittaa. Suomi tarvitsee juuri nyt kipeästi itseluottamusta, rohkeutta, osaamistason nostoa, uusia työpaikkoja sekä ammattitaitoisia työntekijöitä. Näitä aineksia työstetään varhaiskasvatuksessa, kaikissa koulutusasteissa, sivistys- ja työllisyyspalveluissa. 

Lue lisää: Kuntaliiton tiedote valtiovarainministeri Riikka Purran budjettiesityksestä.

Pääekonomistin palstalla ajankohtaista tietoa, nostoja, materiaaleja, analyysejä kuntatalouteen liittyen - ota seurantaan!