EU ja kansainvälisyys

Kuntaliitto valvoo kuntien ja maakuntien etuja Euroopan unionissa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Haluamme vaikuttaa EU:n toimintaan sekä hyödyntää kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia turvataksemme kuntien toiminta- ja kehittämisedellytyksiä. Kuntaliitolla on myös EU-edunvalvontaa tukeva toimisto Brysselissä.

Open all

Kuntaliitto Brysselissä

Kuntaliiton EU-edunvalvonnan lähtökohtana on Suomen kuntien toimintaedellytysten turvaaminen ja kehittäminen. Vaikutamme EU:ssa sekä hyödynnämme EU-jäsenyyden tarjoamia mahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön. Kuntaliitolla on ollut EU-edunvalvontaa tukeva toimisto Brysselissä vuodesta 1992 lähtien. 

Brysselissä Kuntaliitto pitää yhteyttä EU:n toimielimiin ja muihin yhteistyökumppaneihin, vaikuttaa kansainvälisissä verkostoissa, toimii tukikohtana ja kohtauspaikkana Kuntaliiton asiantuntijoiden ja alueiden komitean jäsenille sekä järjestää koulutusta, tapaamisia ja seminaareja EU-asioista. 

Kuntaliiton tehtävänä on tuoda keskusteluihin ja päätöksentekoon Suomen alue- ja paikallishallinnon näkökulma sekä tehdä tunnetuksi suomalaisten kuntien toimintaa ja hallintojärjestelmän erityispiirteitä. Kuntaliitto toimii  Brysselissä yhteistyössä eurooppalaisten sisarjärjestöjensä sekä CEMR:in kanssa. 

Seuraa toimintaamme

Voit seurata toimintaamme  Twitterissäexternal link ja Instagramissaexternal link tai tilaamalla uutiskirjeemme.

Yhteystiedot

Bryssellin toimisto sijaitsee EU-instituutioiden läheisyydessä ”Euroopan Kuntatalossa”, joka kokoaa saman katon alle lähes kolmekymmentä alue- ja paikallishallintoa edustavaa kansallisen liiton Brysselin toimistoa sekä eri kaupunkien toimistoa. Talossa toimivat myös Euroopan kunta- ja alueliittojen kattojärjestö CEMRexternal link. Kuntaliiton  Toimisto sijaitsee osoitteessa Square de Meeûs 1external link (4. kerros).

Toimistolle pääsee kätevästi metrolla. Lähin metroasema on Trône, josta on noin 5 minuutin kävelymatka toimistollemme.

Lentoasemalta voit ottaa junan, taksin tai Airport-bussin numero 12 tai 21. Bussimatka kestää noin puoli tuntia. Päätepysäkiltä (Place du Luxembourg) on toimistolle noin 200 metrin kävelymatka.

Osoite:

Association of Finnish Local and Regional Authorities
Square de Meeûs 1
1000 Brussels, Belgium

Kuntaliiton EU-edunvalvonta

Kuntaliitto asettaa EU-toimintansa painopisteet Kuntaliiton hallituksen hyväksymissä EU-poliittisissa linjauksissa, jotka toimivat liiton EU-edunvalvonnan strategisena lähtökohtana. Linjauksia on laadittu muutaman vuoden välein Suomen EU-jäsenyyden alusta lähtien.

Kuntaliiton EU-edunvalvonnan lähtökohtana on Suomen kunnallishallinnon toimintaedellytysten turvaaminen ja kehittäminen vaikuttamalla Euroopan unionin toimintaan ja hyödyntämällä EU-jäsenyyden tarjoamia mahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön.

Kuntaliiton keskeiset EU-edunvalvonnan ​tavoitteet

  • Kuntien ja maakuntien näkökulmat otetaan huomioon EU:n päätöksenteossa
  • EU-lainsäädännön hallinnolliset ja taloudelliset vaikutukset kuntien ja alueiden toimintaan selvitetään ennakolta
  • EU-lainsäädäntöä vähennetään ja yksinkertaistetaan
  • Pohjoismaisen kuntaperusteisen hyvinvointimallin erityispiirteet – tasa-arvo, universaalisuus ja verorahoitteisuus – otetaan huomioon EU:n päätösten valmistelussa
  • Kilpailukykytavoitteilla vahvistetaan sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja hyvinvointia
  • Monitasoista hallintoa edistetään läheisyysperiaatteen pohjalta
  • Alueiden komitean asemaa kuntien ja alueiden vaikutuskanavana vahvistetaan
  • Kuntien vaikutusmahdollisuuksia EU-asioiden kansallisessa valmistelussa parannetaan.

Lue lisää:

Kuntaliiton EU-edunvalvonnan tavoitteet ja painopisteet 2020

Taustamuistio Kuntaliiton EU-edunvalvonnan tavoitteet ja painopisteet 2020

Kuntaliiton tavoitteet Suomen EU-puheenjohtajakaudella 2019

Kuntaliiton eurovaaliohjelma 2019

Kuntaliiton EU-edunvalvonnan tavoitteet ja painopisteet 2018

Tiivistelmä Kuntaliiton EU-edunvalvonnan tavoitteet ja painopisteet 2018

Suomen kunnat ja EU - missä määrin EU vaikuttaa kuntien toimintaan

Kuntaliiton näkemyksiä komission Euroopan tulevaisuutta käsittelevästä valkoisesta kirjasta

Euroopan alueiden komitea

Euroopan alueiden komitean toimikausi 2020-2025

Euroopan alueiden komitean Suomea edustavaksi varapuheenjohtajaksi on valittu Espoon kaupunginvaltuuston jäsen Markku Markkula. Valinnasta päätti alueiden komitean täysistunto 12. helmikuuta Brysselissä. Keravan kaupunginvaltuuston jäsen Anne Karjalainen valittiin samalla alueiden komitean työvaliokunnan jäseneksi. Markku Markkulan henkilökohtaiseksi varajäseneksi valittiin Sari Rautio Hämeenlinnasta ja Karjalaisen henkilökohtaiseksi varajäseneksi Mikkel Näkkäläjärvi Rovaniemeltä. 

Valiokuntien järjestäytymiskokouksissa Anne Karjalainen valittiin SEDEC-valiokunnan puheenjohtajaksi.

Markku Markkula on alueiden komitean Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja ja Anne Karjalainen valtuuskunnan varapuheenjohtaja. 

Alueiden komitean puheenjohtajaksi valittiin kreikkalainen Apostolos Tzitzikostas. Hän on Keski-Makedonian alueen edustaja. Varapuheenjohtajaksi valittiin portugalilainen Vasco Alves Cordeiro

Euroopan alueiden komitea on EU:n päätöksentekoon osallistuva neuvoa-antava elin. Sen päätehtävänä on tuoda esille EU:n lainsäädännön valmistelussa jäsenmaiden kuntien ja alueiden näkökohdat. Komitea antaa lausuntoja komissiolle, neuvostolle ja parlamentille useista EU-lainsäädännön asioista, kuten työllisyys-, sosiaali- ja terveys- sekä ympäristöasioista, digitalisaatiosta ja aluepolitiikasta. Viime aikoina myös Itämeri-asiat ovat korostuneet.   

Alueiden komiteassa on yhteensä 329 edustajaa, joista Suomen valtuuskuntaan kuuluu yhdeksän kuntia ja maakuntia edustavaa jäsentä. Komitean jäsenet nimittää ministerineuvosto. Esityksen Suomen edustajiksi tekee valtioneuvosto. Jäsenet valittiin viiden vuoden toimikaudeksi 2020 - 2025. Kuntaliitto toimii alueiden komitean Suomen valtuuskunnan sihteeristönä.

Suomen valtuuskunta

Varsinaiset jäsenet​ ​

 

Diplomi-insinööri

Markku Markkula (KOK)
Espoon kaupunginvaltuuston jäsen, Uudenmaan liiton maakuntahallituksen puheenjohtaja
puh. 050 464 2455
markku.markkula(at)aalto.fi

Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja
Sari Rautio (Kok.)
Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston jäsen
Hämeen maakuntahallituksen varapuheenjohtaja

puh. 040 5220933

sari.rautio(at)hameenlinna.fi​

 

Rehtori
Anne Karjalainen (SDP)

Keravan kaupunginvaltuuston jäsen

puh. 050 539 0744
karjalainen.m.anne(at)gmail.com 

  Opiskelija 
Mikkel Näkkäläjärvi (SDP)

Rovaniemen kaupunginvaltuuston jäsen, Lapin liiton maakuntavaltuuston varajäsen
puh. 0400 765002
mikkel.nakkalajarvi(at)gmail.com 

 

​Luokanopettaja
Mirja Vehkaperä (Kesk.)
Oulun kaupunginvaltuuston jäsen
puh. 050 512 1949
mirja.vehkapera(at)ouka.fi

 

Luokanopettaja
Satu Haapanen (Vihr.)
Oulun kaupunginvaltuuston jäsen, Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntahallituksen varajäsen
puh. 040 575 1612
satu.haapanen(at)ouka.fi​

 

Levikkipäällikkö
Ilpo Heltimoinen (PS)
Lappeenrannan kaupunginvaltuuston jäsen
ilpo(at)heltimoinen.fi

 

Talous- hallintojohtaja  
Mikko Aaltonen (Vas.)
Tampereen kaupunginvaltuuston jäsen, Pirkanmaan liiton maakuntavaltuuston jäsen
puh. 050 302 2110
mikko.aaltonen(at)tampere.fi ​

 

Lagtingsledamot 
Bert Häggblom
Ålands lagting
tfn. +358 457 526 7477
bert.haggblom(at)lagtinget.ax ​

 

Varajäsenet​ ​

 

Kunnallisneuvos 
Pauliina Haijanen (Kok.)
Laitilan kaupunginvaltuuston jäsen
puh. 0400 723 952
pauliina(at)haijanen.fi

 

Rehtori
Jari Andersson (Kok.)
Sastamalan kaupunginvaltuuston jäsen
puh. 050 338 1609
jari.andersson(at)sastamala.fi

KM, erityisluokanopettaja
Sanna Rissanen (SDP)
Liperin kunnanvaltuuston jäsen
Pohjois-Karjalan liiton maakuntahallituksen jäsen
050 344 2505
sanna.rissanen(at)edu.liperi.fi

 

Yhteiskuntatieteiden maisteri
Joonas Honkimaa (SDP)
Kouvolan kaupunginvaltuuston jäsen
Kymenlaakson liiton maakuntahallituksen varajäsen
puh. 040 540 6458
joonas.honkimaa(at)gmail.com

Lukion lehtori
Merja Lahtinen (Kesk.)
Jämsän kaupunginvaltuuston jäsen
puh. 040 846 8907
lahtinen.merja(at)gmail.com

 

Maatalousyrittäjä, kasvatustieteen maisteri 
Pekka Myllymäki (Kesk.)
Mynämäen kunnanvaltuuston jäsen
Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston puheenjohtaja
puh. 0400 828 375
pekka.myllymaki(at)ravea.inet.fi

Vaikuttamisen asiantuntija, FM
Niina Ratilainen (Vihr.)
Turun kaupunginvaltuuston jäsen
Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston jäsen
puh. 050 378 7791 
ratilainen.niina(at)gmail.com  ​

 

Skolföreståndare
Patrik Karlsson (SFP)
Ledamot av Vanda stadsfullmäktige
tfn. 040 728 6447
patrik.karlsson(at)vantaa.fi

 

Lagtingsledamot
Annette Bergbo
Ålands lagting
tfn. +358 457 595 85 33
annette.bergbo(at)lagtinget.ax

Euroopan alueiden komitean toimielimet

​Alueiden komitean toimielimet ovat työvaliokunta, täysistunto ja kuusi valiokuntaa.

Työvaliokunta

Työvaliokunta vastaa komitean työskentelyn järjestelystä, laatii komitean poliittisen ohjelman ja päättää lausuntojen laadinnasta. Työvaliokunnan suomalaisjäsenet ovat Markku Markkula sekä Anne Karjalainen.

Täysistunto

Täysistunto on viisi kertaa vuodessa järjestettävä kokous, johon osallistuu komitean koko jäsenistö. 

Valiokunnat

Alueiden komitean kuusi valiokuntaa valmistelevat lausuntoluonnoksia ja järjestävät konferensseja omaan toimialaansa kuuluvista aiheista.

Alueellinen yhteenkuuluvuuspolitikka ja EU:n talousarvio -valiokunta (COTER)

COTER:n suomalaisjäsenet ovat Bert Häggblom, Sari Rautio ja Mirja Vehkaperä

Talouspolitiikka -valiokunta (ECON)

ECON:n suomalaisjäsenet ovat Mikko Aaltonen, Ilpo Heltimoinen ja Mikkel Näkkäläjärvi (vakinainen varajäsen Joonas Honkimaa).

Sosiaalipolitiikka, koulutus, työllisyys, tutkimus ja kulttuuri -valiokunta (SEDEC):

SEDEC:n suomalaisjäsenet ovat Anne Karjalainen (valiokunnan puheenjohtaja), Mikko Aaltonen ja Markku Markkula (vakinainen varajäsen Jari Andersson).

Kansalaisuus, hallinto, institutionaaliset ja ulkoasiat -valiokunta (CIVEX):

CIVEX:n suomalaisjäsenet ovat Satu Haapanen, Mikkel Näkkäläjärvi ja Sari Rautio (vakinainen varajäsen Pauliina Haijanen).

Luonnonvarat -valiokunta (NAT):

NAT:n suomalaisjäsenet ovat Bert Häggblom, Ilpo Heltimoinen ja Mirja Vehkaperä (Vakinainen varajäsen Pekka Myllymäki).

Ympäristö, ilmastonmuutos ja energia- valiokunta (ENVE):

ENVE:n suomalaisjäsenet ovat Satu Haapanen (vakinainen varajäsen Niina Ratilainen), Anne Karjalainen (vakinainen varajäsen Sanna Parkkinen) ja Markku Markkula.

Lue lisää:

Alueiden komitean  verkkosivut

Alueiden komitean työskentelyasiakirjojen rekisteri (TOAD)

EU-rahoitustietoa kunnille

Euroopan unionin ohjelmakauden 2014–2020 rahoitusohjelmat uudistuivat monilta osin. EU:n kansallisten rakennerahastojen tuen pienentyessä merkittävästi vuosina 2014–2020 on kuntienkin kehittämistoiminnassa hyvä suunnata katseet muun muassa Euroopan komissiosta suoraan haettavien tukimuotojen suuntaan. EU-rahoitustietoa kunnille -sivuilta löydät tietoa EU:n rakenne- eli alue- ja investointirahastojen sekä EU:n erillisohjelmien tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista erityisesti kuntatoimijoiden näkökulmasta.

EU:n rakenne- ja investointirahastot (ERI-rahastot)

ERI-rahastot ovat Suomessa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahasto. Lisäksi rahoituksella tuetaan Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmia.

Politiikan sisältöä ohjaa asetuspaketti, joka koostuu Euroopan rakenne- ja investointirahastoja (ERI) koskevan yleisasetuksen lisäksi rahastokohtaisista asetuksista (EAKR, ESR ja koheesiorahasto) ja Euroopan alueellisen yhteistyön asetuksesta.

Komission kanssa tehtävä kumppanuussopimus määrittelee Suomessa käytössä olevien ERI-rahastojen yhteiset tavoitteet ja työnjaon ohjelmakaudella 2014–2020. Kumppanuussopimuksessa sovitaan ERI-rahastojen toiminnalle asetettavista tavoitteista kansallisella tasolla.

Lisää tietoa rakennerahastoista: Rakennerahastot.fi -verkkopalveluexternal link

EU:n erillisohjelmat

EU:n erillisohjelmia toteutetaan useilla eri politiikanaloilla. Näiden ohjelmien hankerahoitusta haetaan ja rahoitus myönnetään pääsääntöisesti Euroopan komissiosta tai sen alaisista virastoista. Sivustolla esitellään seuraavia erillisrahoitusohjelmia:

  • Elinkeinopolitiikka: COSME-ohjelma
  • Kansalaisuus- ja ystävyyskuntatoiminta: Kansalaisten Eurooppa
  • Koulutus, nuoriso, liikunta ja kulttuuri: Erasmus+, Luova Eurooppa
  • Liikenne, energia ja tietoyhteiskunta: Verkkojen Eurooppa, Verkotetut yhteisöt -aloite
  • Maahanmuutto ja sisäasiat: Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto, Sisäisen turvallisuuden rahasto
  • Terveys: EU:n terveysohjelma ”Kansanterveys kasvun tukena”, Eurooppalaiset innovaatiokumppanuudet (EIP) ja jäsenmaiden yhteinen ohjelmasuunnittelu terveyden alalla
  • Tutkimus, kehitys ja innovaatiot: Horisontti 2020, Eurooppalaiset innovaatiokumppanuudet (EIP), yhteiset ohjelma-aloitteet (JIP), yhteiset teknologia-aloitteet
  • Työllisyys- ja sosiaaliasiat: EaSI-ohjelma
  • Ympäristö: Life-ohjelma

Erillisohjelmat toteuttavat EU:n poliittisia tavoitteita ja strategioita, kuten Eurooppa2020 -kasvustrategiaa. Rahoitus edellyttää lähes aina useampaa eurooppalaista hankekumppania ja usein omarahoitusosuutta. Ohjelmiin voivat osallistua myös EU:n ulkopuoliset ns. assosioituneet maat ohjelmasta riippuen. Hankkeiden koko vaihtelee ohjelmasta riippuen 15000 eurosta usean miljoonaan hankkeeseen. EU:n rahoitusosuus hankkeelle on ohjelmasta riippuen ja hankemuodosta riippuen 15-100 prosenttia. Jokaisella ohjelmalla on omat sisällöt ja teemat, hakuajat sekä osallistumisvaatimukset.

Erillisohjelmien hankehaku eli avoimet ehdotuspyynnöt järjestetään koko EU:n alueella yleensä kerran tai muutaman kerran vuodessa. Hanke-ehdotuksen laatimiselle on yleensä aikaa muutama kuukausi. Kilpailu erillisohjelmista rahoitettavista hankkeista on suurta, mutta toisaalta hankkeet ovat yleensä korkeatasoisia.

Lisätietoja

Kutakin EU-ohjelmaa hallinnoivat organisaatiot antavat tarkempaa tietoa hakuteemoista, -kelpoisuudesta sekä avautuvista hauista rahoitusmahdollisuuksista kiinnostuneille. Suomessa lisätietoja antavat esimerkiksi ministeriöt oman alansa ohjelmista, CIMO Erasmus+ ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelmista sekä Tekes tutkimus- ja kehitysasioissa.

Suomen aluetoimistot Brysselissä tiedottavat EU-asioista ja rahoitusohjelmista sekä edistävät alueidensa toimijoiden näkyvyyttä Euroopassa. Kunnat ja muut toimijat voivat olla yhteydessä oman alueensa EU-aluetoimistoon EU-rahoituskysymyksissä.

Lue lisää:

Tietoa EU:n rahoitusohjelmista 2014-2020 Euroopan komission sivuilla

Uudenmaan liiton EU-palvelu
Opetushallitus (ennen CIMO): Ohjelmat

Business Finlandin rahoituspalvelut

Helsinki EU Office​
Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto
Länsi-Suomen Eurooppa-toimisto
Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimisto
Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto

EU:n erillisohjelmat

EU:n erillisohjelmia toteutetaan useilla eri politiikanaloilla. Näiden ohjelmien hankerahoitusta haetaan ja rahoitus myönnetään pääsääntöisesti Euroopan komissiosta tai sen alaisista virastoista.

Ohjelmat toteuttavat EU:n poliittisia tavoitteita ja strategioita, kuten Eurooppa 2020 -kasvustrategiaa. Rahoitus edellyttää lähes aina useampaa eurooppalaista hankekumppania ja usein omarahoitusosuutta. Ohjelmiin voivat osallistua myös EU:n ulkopuoliset ns. assosioituneet maat ohjelmasta riippuen.

Hankkeiden koko vaihtelee ohjelmasta riippuen 15 000 eurosta monen miljoonan hankkeisiin. EU:n rahoitusosuus hankkeelle on ohjelmasta ja hankemuodosta riippuen 15–100 prosenttia.

Jokaisella ohjelmalla on omat sisällöt ja teemat, hakuajat sekä osallistumisvaatimukset.

Erillisohjelmien hankehaku eli avoimet ehdotuspyynnöt järjestetään koko EU:n alueella yleensä kerran tai muutaman kerran vuodessa. Hanke-ehdotuksen laatimiselle on yleensä aikaa muutama kuukausi. Kilpailu erillisohjelmista rahoitettavista hankkeista on suurta, mutta toisaalta hankkeet ovat yleensä korkeatasoisia.

Annukka Mäkinen

Annukka Mäkinen

Kehittämispäällikkö
Elinvoima ja talous -yksikkö, Alueet ja elinkeinot
+358 9 771 2530, +358 40 594 1252
Vastuualueet
  • EU:n alue- ja rakennepolitiikka
  • kansallinen alueiden kehittäminen
  • Itämeri-asiat

EU:n rakenne- ja investointirahastot

ERI-rahastot eli Euroopan rakenne- ja investointirahastot ovat Suomessa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahasto. Lisäksi rahoituksella tuetaan Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmia.

Politiikan sisältöä ohjaa asetuspaketti, joka koostuu Euroopan rakenne- ja investointirahastoja (ERI) koskevan yleisasetuksen lisäksi rahastokohtaisista asetuksista (EAKR, ESR ja koheesiorahasto) ja Euroopan alueellisen yhteistyön asetuksista.

Komission kanssa tehtävä kumppanuussopimus määrittelee Suomessa käytössä olevien ERI-rahastojen yhteiset tavoitteet ja työnjaon ohjelmakaudella 2014-2020. Kumppanuussopimuksessa sovitaan ERI-rahastojen toiminnalle asetettavista tavoitteista kansallisella tasolla.

Ystävyyskuntatoiminta

Ystävyyskuntatoiminta on vanhin kuntien ja maakuntien kansainvälisen toiminnan muoto ja on sen perusta. Pohjoismainen ystävyyskuntatoiminta on alkanut 1930-luvun loppupuolella ja se on yksi maailman vanhimmista kuntayhteistyön muodoista. Ystävyyskuntatoiminta Pohjoismaissa perustui naapurimaiden auttamiseen kun taas lännempänä sodan jälkeinen jälleenrakennus oli ystävyyskuntatoiminnan lähtökohta.  

Suomalaisilla kunnilla ja maakunnilla on noin 1000 ystävyyskuntaa tai -aluetta noin 40 eri maassa. Eniten ystävyyskuntia on lähialueilla: Pohjoismaissa, Venäjällä ja Virossa. Lähes 90 % maamme kunnista on mukana ystävyyskuntatoiminnassa. Euroopan mailla on yli 15 000 ystävyyskuntasuhdetta.

Ystävyyskuntatoiminta tarjoaa hyviä mahdollisuuksia yhteistyöhön eri toimialoilla. Se mahdollistaa hyvien käytäntöjen ja toimintamallien vertailua. Lisäksi ystävyyskuntatoiminta edistää siinä mukana olevien osapuolten, esimerkiksi koulujen ja kansalaisjärjestöjen kansainvälistymistä.

Ystävyyskuntatoiminta on perinteisesti keskittynyt kulttuuri-, urheilu- sekä nuoriso- ja koululaisvaihtoihin. Viime vuosina ystävyyskuntatoimintaa on kuitenkin kehitetty enemmän strategisen ja toimialakohtaisen verkostoitumisen sekä elinkeinopoliittisen yhteistyön suuntaan.

Kuntaliitto kartoittaa muutaman vuoden välein suomalaisten kuntien ja maakuntien kansainvälistä sekä ystävyyskuntatoimintaa. Sivun alareunassa on Suomen ja Venäjän sekä Suomen ja Kiinan ystävyyskuntatoimintaa koskevien kyselyjen yhteenvedot. 

Lisää aiheesta:

CEMR:n ystävyyskuntatoiminnan verkkosivut

Kuntien ja maakuntien Kiina-yhteistyö

Suomen Pekingin suurlähetystön ja Kuntaliiton vuonna 2015 toteuttaman kyselyn yhteenveto

Kuntien ja maakuntien Venäjä-yhteistyö

Kuntaliiton vuonna 2015 toteuttaman kyselyn yhteenveto

Kunta-alan kansainväliset organisaatiot ja järjestöt

CEMR on vuonna 1951 perustettu Euroopan maiden kuntaliittojen kattojärjestö, joka edustaa noin 130 000 eurooppalaista kuntaa 41 maassa toimivan 60 kansallisen jäsenliittonsa kautta. CEMR on vahvasti poliittinen paikallishallinnon edunvalvontajärjestö erityisesti EU:iin päin.

Vuonna 1949 perustetun Euroopan neuvoston tehtävänä on turvata ja edistää ihmisoikeuksia, oikeusvaltion periaatteita ja moniarvoista demokratiaa. Neuvoston piirissä vuodesta 1994 nykymuotoisena toiminut kunta- ja aluehallintokongressi aloitti demokratian kehittämisen ruohonjuuritasolla vuonna 1957. Suomi on ollut Euroopan neuvoston jäsen ja edustettuna kongressissa vuodesta 1989.

Kuntien ja kuntaliittojen sekä metropolialueiden maailmanjärjestö UCLG aloitti toimintansa vuonna 2004. Se kokoaa maailman kansalliset kuntajärjestöt ja yksittäiset kaupungit yhdeksi järjestöksi, jonka kautta pyritään esiintymään yhdellä äänellä erityisesti YK:iin päin sekä edustamaan koko maailman kuntakenttää yhtenäisesti.

CEMR - Euroopan kuntaliittojen kattojärjestö

CEMR (Council of European Municipalities and Regions) osallistuu aktiivisesti Euroopan tason keskusteluun, ja vaikuttaa kunta- ja aluetason asioiden merkitystä korostaen, ja niiden haasteita esiin nostaen. CEMRn tulevan kauden strategia tulee pohjautumaan vahvasti YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden viitekehykseen. Sosiaalinen ja kulttuurinen, taloudellinen sekä ekologinen kestävyys tulee huomioida myös paikallisen näkökulman osalta.

CEMRin puheenjohtajaksi valittiin uudelleen tammikuussa 2020 tulevaksi kolmivuotiskaudeksi italialaisen Emilia-Romagnan alueen presidentti Stefano Bonaccini.

CEMR vaikuttaa Eurooppa -politiikkaan kaikilla aloilla, joilla on kytkentää maakunta- ja kuntatasoon, sekä tarjoaa keskustelufoorumin kunnille, alueille ja maakunnille kansallisten jäsenliittojen kautta.
Käytännön työn voi jakaa viiteen temaattiseen alueeseen:

  • demokratia, Euroopan kansalaisuus ja laajentuminen (hallintomallit, hallinnon hajauttaminen, ystävyyskuntatoiminta, naisten ja miesten tasa-arvo)
  • voimavarojen tehokas käyttö ja ympäristö (jäteasiat, vesi, ilmasto)
  • yhteistyö, kehityskysymykset ja maailmanlaajuinen yhteistyö (maailmanjärjestö UCLG ja kehitysyhteistyötä tekevä Platforma)
  • taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio (kestävä alueellinen ja paikallinen kehitys, sukupolvien välinen vuoropuhelu, erilaisuus ja integraatio kunnissa)
  • kunta ja aluehallinto työnantajana ja palveluiden tuottajana (työllisyys ja palvelutarjonta)

Joka kolmas vuosi pidettävä CEMR:in yleiskokous järjestettiin 26. kerran Kyproksen Nikosiassa huhtikuussa 2016. Yleiskokoukseen osallistui yli 500 osanottajaa. Seuraava yleiskokous oli suunniteltu järjestettäväksi Innsbruckissa Itävallassa toukokuussa 2020, mutta se jouduttiin perumaan korona-pandemian takia. Uutta ajankohtaa yleiskokoukselle suunnitellaan parhaillaan.

Kuntaliitto toimii eri substanssiasiantuntijoidensa välityksellä järjestön työryhmissä ja toimielimissä. Liitto on myös luottamushenkilötasolla järjestön poliittisissa elimissä edustettuna. Kuntaliiton mielestä on tärkeätä vaikuttaa yhteisesti Euroopan tason päätöksentekoon, kun kuntien ja alueiden etu on kyseessä. Liiton mielestä on merkittävää, että CEMR kykenee kokoamaan koko Euroopan kuntakentän näkemyksiä keskeisissä edunvalvonta-asioissa, ja vielä yhdistämään voimia muiden kunta- ja aluehallinnon eurooppalaisten järjestöjen kanssa. Liitto painottaa pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan etujen, ansioiden ja merkityksen huomioon ottamista eurooppalaisessa päätöksenteossa. Niinpä pohjoismaiset sisarliitot ovat luonteva yhteistyökumppani myös CEMR:in yhteydessä.

CEMR:n Suomen valtuuskunta:

Varsinaiset jäsenet

Harri Lehtonen (SDP)
Euran kunnanvaltuuston jäsen, kunnanhallituksen puheenjohtaja. Rauman seudun seutuhallituksen puheenjohtaja, Satakunnan Sosialidemokraatit puheenjohtaja
puh. 044 4224 004
harri.lehtonen(at)eura.fi

Topi Seppälä (Kesk)

Eeva-Liisa Nieminen (Vihr.)

Kristiina Hämäläinen (Kok.)
Hollolan kunnanvaltuuston jäsen, Päijät—Hämeen maakuntahallituksen vpj. 
Puh. 0503403572
Kristiina.hamalainen(at)orimattila.fi

Varajäsenet

Daniel Sazonov (KOK) (Kristiina Hämäläisen varajäsen)
Helsingin kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen jäsen, valtuustoryhmän puheenjohtaja
045-1296812
daniel.sazonov(at)gmail.com

Tiia Lintula (vihr.)  
Järvenpään kaupunginvaltuuston 2. vpj, Uudenmaan liiton maakuntavaltuuston jäsen
tiia.lintula(at)jarvenpaa.fi

Logistiikkajohtaja
Neeta Röppänen (SDP)

Kuopion kaupunginvaltuutettu, Pohjois-Savon liiton maakuntahallituksen varapuheenjohtaja
Puh.044-7748520
neeta.roppanen(at)kuopio.fi

Luokanopettaja-rehtori
Vesa Jalonen (Kesk)
  (Topi Seppälän vara)
Eurajoen kunnanhallituksen puheenjohtaja
+358 44 3124 444
vesa.jalonen(at)eurajoki.fi
 

​Lisää aiheesta: 

CEMR:n verkkosivut

Tietoa CEMR:in jäsenliitoista ja maiden kuntajärjestelmistä

Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressi

Vuonna 1949 perustetun Euroopan neuvoston tehtävänä on turvata ja edistää ihmisoikeuksia, oikeusvaltion periaatteita ja moniarvoista demokratiaa. Neuvoston piirissä vuodesta 1994 nykymuotoisena toiminut kunta- ja aluehallintokongressi aloitti demokratian kehittämisen ruohonjuuritasolla jo vuonna 1957. Suomi on ollut Euroopan neuvoston jäsen ja edustettuna kongressissa vuodesta 1989.

Kongressin päätavoitteena on vahvistaa ja edistää Euroopan kunta- ja alueviranomaisten poliittista, hallinnollista ja taloudellista itsehallintoa. Kansanvaltainen paikallishallinto vakauttaa maanosan poliittisesti ja edistää vähemmistöjen ihmisoikeuksia. Neuvosto pyrkii rohkaisemaan jäsenmaiden viranomaisia kehittämään paikallisen itsehallinnon toimivuutta ja noudattamaan läheisyys- eli subsidiariteettiperiaatetta.

Suomi on osallistunut kongressin toimintaan yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Suomen Kuntaliitto on toiminut Suomen valtuuskunnan sihteeristönä koko jäsenyyden ajan.

Kongressi kokoontuu kaksi kertaa vuodessa Strasbourgissa. Sen 324 varsinaista ja yhtä monta varajäsentä edustavat yli 200 000 eurooppalaista paikallisen ja aluetason viranomaista 47 maasta. Jäsenmaalla on kongressissa sama määrä edustajia kuin parlamentaarisessa yleiskokouksessa.

Kongressiin valittavan edustajan tulee olla vaaleilla valittu (luottamushenkilö) tai olla vaaleilla valitulle elimelle välittömästi vastuussa. Tärkeää on myös edustajien jakautuminen maantieteellisesti, poliittisesti sukupuolen mukaan tasapuolisesti.

Kongressi työskentelee kunta- ja aluekamareissa (Chamber of Local Authorities / Chamber of Regions) sekä näiden asettamissa työryhmissä.

Suomella on kongressissa viisi varsinaista ja viisi varaedustajaa. He ovat osallistuneet raportoijina demokratian tilan seurantaan jäsenvaltioissa sekä toimineet vaalitarkkailijoina.

Kongressin aloitteesta on laadittu useita eurooppalaisia yleissopimuksia:

  • Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirja

  • Euroopan vähemmistökieliä koskeva yleissopimus. 

Lue lisää:

Kunta- ja aluehallintokongressin verkkosivutexternal link

Euroopan neuvoston verkkosivutexternal link

Suomen pysyvä edustusto Euroopan neuvostossaexternal link

Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirja

Erja Horttanainen

Erja Horttanainen

EU-asiain päällikkö
Asiakkuudet, verkostot ja kv-asiat, KV-tiimi
+358 9 771 2528, +358 50 5252145
Vastuualueet
  • EU:n päätöksentekojärjestelmä ja toimintapolitiikat
  • EU:n alueiden komitea
  • Kuntaliiton EU-politiikka
  • Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressi

HOPE - The European Hospital and Healthcare Federation

HOPE (The European Hospital and Healthcare Federation) on vuonna 1966 perustettu yhdistys, jonka jäseniksi voivat liittyä  Euroopan Unionin jäsenvaltioiden kansalliset sairaalaliitot tai vastaavat toimijat. Kuntaliitto edustaa Suomea HOPE:ssa, koska kunnat omistavat terveyskeskussairaalat ja sairaanhoitopiirit.

Tavoite

HOPE:n toiminnan tavoitteena kaikissa EU:n jäsenmaissa on edistää asukkaiden terveyttä ja edistää korkeatasoista, inhimillistä, tehokasta ja vaikuttavaa sairaalahoitoa sekä tukea jäsenmaiden terveyspalvelujärjestelmiä näiden tavoitteiden saavuttamisessa. 

Toiminta

Tavoitteiden saavuttamiseksi HOPE

  • toimii terveydenhuollon ja sairaalatoimen asiantuntijana EU:ssa
  • välittää terveydenhuollon suunnittelua ja järjestämistä koskevaa vertailutietoa
  • järjestää vierailuja ja vaihto-ohjelmia
  • ylläpitää keskusteluyhteyttä terveysalan ammattijärjestöihin ja muihin eturyhmiin
  • toimii yhteistyössä WHO:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa.
     

HOPE on mukana useissa EU:n rahoittamissa terveydenhuollon tutkimushankkeissa ja osallistuu alan kansainvälisten konferenssien järjestämiseen myös EU:n ulkopuolella. Erityistä huomiota kiinnitetään EU:n uusien jäsenmaiden ja jäsenyydestä neuvottelevien maiden terveydenhuollon ja sairaalatoiminnan tukemiseen.

HOPE-asiantuntijavaihto

HOPE järjestää vuosittain terveydenhuollon hallinnon eri tehtävissä työskenteleville mahdollisuuden kuukauden ajan tutustua jonkin toisen Euroopan maan terveydenhuoltojärjestelmään. Hakuaika vaihtoon on syksyisin, asiantuntijavaihdosta löytyy lisätietoja HOPE:n verkkosivustoltaexternal link kohdasta -> exchange programme. Saat lisätietoja myös kansalliselta koordinaattorilta (yhteystiedot alla).

Organisaatio

HOPE:n toimisto sijaitsee Brysselissä. Ylin päättävä elin on kahdesti vuodessa kokoontuva valtuusto (Board of Governors). Sen tukena toimii työvaliokunta (President´s Committee) ja sihteeristö (Liaison Officers).  Lisäksi HOPE:lla on määräaikaisia työryhmiä. 

Suomen edustajat

Governor, asiantuntijalääkäri Tuula Kock, Kuntaliitto, tuula.kock(at)kuntaliitto.fi, p. +358 9 771 2673

Liaison Officer, Kansallinen koordinaattori, erityisasiantuntija Anu Nemlander, Kuntaliitto, anu.nemlander(at)kuntaliitto.fi, p.+358 50 563 6180

Lue lisää:

HOPE-terveydenhuollon asiantuntijavaihto-ohjelma

HOPE library

HOPE

Anu Nemlander

Anu Nemlander

Erityisasiantuntija, terveydenhuolto
Sote-yksikkö
+358 9 771 2612, +358 50 563 6180
Vastuualueet
  • terveydenhuollon kansainväliset asiat
  • terveydenhuollon rahoitus-, talous- ja tilastoasiat
  • palveluseteli
  • veteraaniasiat

UCLG - United Cities and Local Governments

Kuntien ja kuntaliittojen sekä metropolialueiden maailmanjärjestö aloitti toimintansa vuonna 2004. Järjestö muodostettiin kuntaliittojen järjestön IULA:n (International Union of Local Authorities) ja ystävyyskaupunkien maailmanliiton (United Towns Organisation; ranskaksi Féderation Mondiale des Cités Unies – FMCU) lopettaessa toimintansa ja yhdistäessään voimansa yhdeksi järjestöksi. Sen osana ovat myös 137 yli miljoonan asukkaan metropolialuetta järjestönsä Metropolis’in kautta.

UCLG:n jäseninä on 175 kansallista kuntaliittoa sekä yli tuhat yksittäistä kaupunkia ja aluetta kaikkiaan 140:sta YK:n 193 jäsenmaasta. UCLG edustaa yli 240 000 maailman kuntaa, kaupunkia ja aluetta tai maakuntaa.

Järjestön missio on olla demokraattisen paikallishallinnon yhteinen ääni ja puolestapuhuja, ja ajaa kansanvaltaisen kunnallishallinnon etua, vahvistaa sen arvoja, tavoitteita ja päämääriä sekä edistää paikallishallinnon keskinäistä yhteistyötä ja arvostusta koko kansainvälisessä yhteisössä.  UCLG:n yleisenä tavoitteena on vahvistaa hajautettua, desentralisoitua, demokraattista hyvää hallintoa.

Keskeisiä tehtäviä ovat muun muassa ilmastonmuutoksen ja kaupungistumisen hillitseminen sekä köyhien ja katastrofeista kärsivien maiden kaupunkien tukeminen. UCLG kokoaa maailman kansalliset kuntajärjestöt ja yksittäiset kaupungit yhdeksi järjestöksi, jonka kautta pyritään erityisesti YK:hon päin esiintymään yhdellä äänellä ja edustamaan koko maailman kuntakenttää yhtenäisesti.

Järjestö käynnisti työnimellä GOLD (Global Observatory on Local Democracy) kulkevan hankkeen, jonka kautta pyritään seuraamaan ja raportoimaan maailman eri seutujen paikallishallinnon tilaa. GOLD I - IV -raportit löytyvät UCLG:n sivuilta.external link

UCLG:n  alue- ja paikallishallinnolle suunnattu maailmankongressi järjestetään kolmen vuoden välein. Ensimmäinen kongressi, liki kolme tuhatta osanottajaa kerännyt tilaisuus, järjestettiin Pariisissa toukokuussa 2004. Toinen järjestön maailmankongressi pidettiin Etelä-Korean Jejun saarella loka-marraskuun vaihteessa vuonna 2007. Kolmas maailmankongressi pidettiin Mexico Cityssä marraskuussa 2010. Neljäs, UCLG:n maailmankongressi järjestettiin Rabatin kaupungissa Marokossa vuonna 2013. Sekin keräsi yli kolmetuhatta osanottajaa. Vuonna 2016 järjestö kokoontui lokakuun puolivälissä Etelä-Amerikassa, Kolumbian pääkaupungissa Bogotássa. Kongressin osanottajamäärä oli noin 2000.

Järjestön sihteeristö toimii Barcelonassa. Bogotassa valittiin järjestön johto seuraavaan kongressiin päättyväksi kolmivuotiskaudeksi. Puheenjohtajaksi valittiin Etelä-Afrikan liiton SALGA:n puheenjohtaja Mpho Parks Tau ja varapuheenjohtajiksi (co-president) valittiin Quiton pormestari Mauricio Rodas Espinel, Guangzhoun pormestari Wen Guohui, Strasbourgin pormestari Roland Ries, Barcelonan pormestari Ada Colau sekä Turkin Konyan pormestari Tahir Akyürek  ja lisäksi tasa-arvovaliokunnan pj, Pariisin kaupunginjohtaja Anne Hidalgo. Pääsihteerinä toimii Josep Roig.

Järjestöllä on myös alueelliset, eri maanosissa toimivat sihteeristöt, esimerkiksi Euroopan osalta CEMR. Kustakin maanosasta valittiin järjestölle myös varapuheenjohtaja. Kuntaliitto on järjestön jäsen, ja liiton hallituksen varapuheenjohtaja, kaupunkineuvos Markku Andersson valittiin Bogotan  kongressissa jatkamaan UCLG:n hallituksessa myös kolmivuotiskauden 2017-2019.

Lue lisää:

UCLG:n verkkosivut